1 OPETUSSUUNNITELMA
1.1 Opetussuunnitelman laatiminen
Lukiokoulutuksen opetussuunnitelmajärjestelmän osia ovat
- lukiolaki ja -asetus
- valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun opetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja lukiokoulutuksen tuntijaosta
- Opetushallituksen määräys lukion opetussuunnitelman perusteista
- koulutuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma
- lukioasetuksen 3 §:n mukainen vuosittainen suunnitelma.
Opetussuunnitelmassa päätetään lukion opetus- ja kasvatustyöstä. Opetussuunnitelman pohjalta lukio laatii lukuvuosittaisen suunnitelman opetuksen käytännön järjestämisestä. Opiskelija laatii henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa lukion opetussuunnitelman sekä lukuvuosittaisen suunnitelman pohjalta.
Opetussuunnitelmaa laadittaessa on otettu huomioon lukion toimintaympäristö, paikalliset arvovalinnat ja osaamisvahvuudet sekä erityisresurssit. Oulunsalon luonto ja ympäristö, kieliolosuhteet, historia sekä elinkeino- ja kulttuurielämä tuovat opetussuunnitelmaan paikallisuutta. Käytännön yhteistyö eri alojen asiantuntijoiden kanssa lisää opiskelun elämänläheisyyttä ja syvällisyyttä.
Opiskelijan mahdollisuus suorittaa lukion oppimäärään sisältyvät opinnot kolmessa vuodessa turvataan järjestämällä opintojen eteneminen joustavasti ja tarjoamalla tarvittava erityinen tuki. Opetussuunnitelma on laadittu siten, että se antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilöllisiin valintoihin myös muiden koulutuksen järjestäjien antamaa opetusta hyväksi käyttäen.
Lukion opetussuunnitelma on laadittu sidosryhmäyhteistyössä. Tällä pyritään varmistamaan lukiokoulutuksen korkeatasoisuus, yhteiskunnallinen merkittävyys sekä koko yhteisön sitoutuminen yhdessä määriteltyihin tavoitteisiin ja toimintatapoihin. Opetussuunnitelmaa laadittaessa pyritään ratkaisuihin, jotka kehittävät lukion toimintakulttuuria, rohkaisevat resurssien joustavaan ja tehokkaaseen käyttöön sekä monipuolistavat vuorovaikutteisuutta sekä lukion sisällä että suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan.
1.2 Opetussuunnitelman sisältö
Lukion opetussuunnitelma sisältää Opetushallituksen antamien perusteiden mukaisesti seuraavat osat:
- toiminta-ajatus ja arvopainotukset
- toimintakulttuurin pääpiirteet, opiskeluympäristö ja työtavat
- ohjaustyön suunnitelma
- eheyttäminen ja aihekokonaisuudet
- tuntijako
- kieliohjelma
- tavoitteet ja keskeiset sisällöt oppiaineittain ja kursseittain
- itsenäisen opiskelun periaatteet
- tietostrategia
- yhteistyö huoltajien kanssa
- yhteistyö ammatillisten oppilaitosten ja muiden lukioiden kanssa
- yhteistyö muiden oppilaitosten ja tahojen kanssa
- erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetus
- kieli- ja kulttuuriryhmien opetus
- opiskelijahuolto
- opiskelijan oppimisen arviointi
- toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi
2 LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA
2.1 Oulunsalon lukion tehtävä
Oulunsalon lukio jatkaa perusopetuksen opetus- ja kasvatustehtävää. Lukiokoulutuksen tehtävänä on antaa laaja-alainen yleissivistys. Sen tulee antaa riittävät valmiudet lukion oppimäärään perustuviin jatko-opintoihin. Lukiossa hankittuja tietoja ja taitoja osoitetaan lukion päättötodistuksella, ylioppilastutkintotodistuksella, lukiodiplomeilla ja vastaavilla muilla näytöillä.
Oulunsalon lukio antaa valmiuksia vastata yhteiskunnan ja ympäristön haasteisiin sekä taitoa tarkastella asioita eri näkökulmista. Opiskelijaa ohjataan toimimaan vastuuntuntoisena ja velvollisuuksistaan huolehtivana kansalaisena yhteiskunnassa ja tulevaisuuden työelämässä. Opetus tukee opiskelijan itsetuntemuksen kehittymistä ja hänen myönteistä kasvuaan aikuisuuteen sekä kannustaa opiskelijaa elinikäiseen oppimiseen ja itsensä jatkuvaan kehittämiseen.
2.2 Arvoperusta
Lukio-opetuksen arvoperusta rakentuu suomalaiseen sivistyshistoriaan, joka on osa pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuriperintöä. Lukiossa kulttuuriperintöä tulee oppia vaalimaan, arvioimaan ja uudistamaan. Opiskelijoita kasvatetaan suvaitsevaisuuteen ja kansainväliseen yhteistyöhön.
Lukio-opetuksen lähtökohtana on elämän ja ihmisoikeuksien kunnioitus. Lukion sivistysihanteena on pyrkimys totuuteen, inhimillisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Lukiokoulutuksen tulee edistää avointa demokratiaa, tasa-arvoa ja hyvinvointia. Opiskelija ymmärretään oman oppimisensa, osaamisensa ja maailmankuvansa rakentajaksi. Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että ihminen havainnoi ja jäsentää todellisuutta kaikkien aistiensa kautta.
Kasvatustyössä korostetaan yhteistyötä, kannustavaa vuorovaikutusta ja rehellisyyttä. Tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan oikeutensa ja velvollisuutensa sekä kasvaa aikuisen vastuuseen omista valinnoistaan ja teoistaan. Opiskelijan tulee saada lukioaikanaan kokemuksia siitä, miten tulevaisuutta rakennetaan yhteisillä päätöksillä ja työllä.
Lukio-opetuksen tulee kannustaa tunnistamaan julkilausuttujen arvojen ja todellisuuden välisiä ristiriitoja sekä pohtimaan kriittisesti suomalaisen yhteiskunnan ja kansainvälisen kehityksen epäkohtia ja mahdollisuuksia. Opiskelijan tulee saada lukioaikanaan jäsentynyt käsitys siitä, mitkä ovat kansalaisen perusoikeudet Suomessa, Pohjoismaissa ja Euroopan unionissa, mitä ne käytännössä merkitsevät sekä miten niitä ylläpidetään ja edistetään. Lukion tulee korostaa kestävän kehityksen periaatteita ja antaa valmiuksia kohdata muuttuvan maailman haasteet. Lukion arvoperustaa syventävät kohdassa 5.2 esitettävät aihekokonaisuudet, jotka ovat arvokannanottoja ajankohtaisiin kasvatus- ja koulutushaasteisiin.
Opetussuunnitelmassa arvoperustaa konkretisoidaan oman lukion kannalta olennaisissa asioissa. Arvoperusta välittyy lukion toimintakulttuuriin, kaikkien oppiaineiden opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä koulutyön organisointiin.
3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN
3.1 Oppimiskäsitys
Oulunsalon lukion opetussuunnitelma pohjautuu oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on seurausta opiskelijan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden, opettajan ja ympäristön kanssa ja aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee vastaanottamaansa informaatiota.
Opetuksessa otetaan huomioon se, että vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, niin se mitä opitaan, riippuu yksilön aikaisemmasta tiedosta ja hänen käyttämistään strategioista. Oppiminen on sidoksissa siihen toimintaan, tilanteeseen ja kulttuuriin, jossa se tapahtuu. Yhdessä tilanteessa opittu tieto tai taito ei automaattisesti siirry käytettäväksi toisenlaisissa tilanteissa.
3.2 Opiskeluympäristö ja -menetelmät
Opiskelijan omaa aktiivista tiedonrakentamisprosessia korostavasta oppimiskäsityksestä seuraa, että lukion on luotava sellaisia opiskeluympäristöjä, joissa opiskelijat voivat asettaa omia tavoitteitaan ja oppia työskentelemään itsenäisesti ja yhteistoiminnallisesti erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa. Heille tulee antaa tilaisuuksia kokeilla ja löytää omalle oppimistyylilleen sopivia työskentelymuotoja. Heitä tulee ohjata tiedostamaan, arvioimaan ja tarvittaessa korjaamaan omaa työskentelytapaansa. Opetuksessa on myös otettava huomioon, että opiskelijoiden kyky opiskella itsenäisesti vaihtelee ja että he tarvitsevat eri tavoin opettajaa opiskelunsa ohjaajana. Opiskelijoiden yksilöllisyyden ja erilaisuuden vuoksi opetus- ja opiskelumuotojen tulee olla monipuolisia.
Opiskelijoille tulee antaa välineitä tiedon hankkimiseen ja tuottamiseen sekä tiedon luotettavuuden arviointiin ohjaamalla heitä soveltamaan kullekin tiedon- ja taidonalalle luonteenomaisia tiedon- ja taidon hankkimis- ja tuottamistapoja. Opiskelijoita ohjataan käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa sekä kirjastojen tarjoamia palveluja. Opiskelutilanteita suunnitellaan siten, että opiskelija pystyy soveltamaan oppimaansa myös opiskelutilanteiden ulkopuolella. Osa opiskelusta voidaan järjestää etäopiskeluna tai itsenäisenä opiskeluna.
3.3 Toimintakulttuuri
Oulunsalon lukio on inhimillinen ja turvallinen yleislukio, joka kannustaa ja tukee opiskelijaa. Lukion toiminta on sellaista, että se kasvattaa vastuullisuuteen ja kehittää yhteistyötaitoja. Kaikessa toiminnassa korostetaan rehellisyyttä, oikeudenmukaisuutta ja suvaitsevaisuutta. Lukiossa on tavoitteena opetussuunnitelmaan nojautuen toimintakulttuuri, joka korostaa koko yhteisön jäsenten vastuuta, on avoin yhteistyölle ja vuorovaikutukselle yhteiskunnan kanssa sekä maailmassa tapahtuville muutoksille.
Oulunsalon lukiossa kannustetaan opettajia yhteistyöhön, jolloin opetusmateriaalia ja asiantuntemusta voidaan siirtää ja siten kohdistaa voimavaroja toisaalle. Opiskelijoiden jatko-opintopaikan saanti pyritään mahdollistamaan hyvien oppimistulosten myötä. Työntekoa arvostetaan, ja jokaista opiskelijaa ohjataan parhaaseen mahdolliseen oppimistulokseen. Oulunsalon lukio kouluttaa tulevaisuuden osaajia, joilla on hyvät opiskelutaidot ja laaja-alainen yleissivistys. Lukiomme reagoi valtakunnallisiin koulutuspoliittisiin muutoksiin. Tämä näkyy esimerkiksi niin, että ainereaalikokeen suorittaminen on mahdollistettu ja että lukiomme pyrkii olemaan aktiivinen sovitettaessa yhteen ammatillisen ja lukiokoulutuksen opintoja. Edelleen oman kunnan kansalaisopiston ja taidekoulun opintojen hyväksi lukeminen lukiotutkintoon vähentää päällekkäisyyttä.
Aktiivinen kansalaisuus merkitsee osaltaan elämänasennetta, jossa ratkotaan uusia ongelmia. Siten koulussamme korostuva ongelmanratkaisutaito on välttämätön taito niin yhteiskunnassa kuin yrityselämässä. Projektiopiskelua sisällytetään eri oppiaineisiin ja opiskelijoita kannustetaan osallistumaan erilaisiin kilpailuihin. Lukiomme toimintakulttuuri sallii myös epäonnistumisia ja kannustaa uusien asioiden kokeiluihin, vaikka niihin liittyisikin riskinottoa. Muutokset ja epävarmuus kuuluvat myös nykylukioon. Oulunsalon lukio markkinoi itseään tuoden julki omaa toimintaansa paikallislehtien, tiedotteiden ja internetin kautta. ”Aktiivinen kansalainen” –aihekokonaisuus konkretisoituu koulumme osallistuessa alueellisiin tai kansainvälisiin hankkeisiin. Oulunsalon lukio arvioi jatkuvasti toimintaansa ja siten saadaan myös selville se, että ovatko resurssit kohdennettu järkevästi. Kaikessa toiminnassa pyritään sisäiseen yrittäjyyteen ja arvostetaan työnteon merkitystä. Koko yhteisöltä edellytetään halua oppia uusia asioita ja annettujen tehtävien hoitamista ajallaan parhaalla mahdollisella tavalla. Oulunsalon lukio pyrkii aktiiviseen vuorovaikutukseen ympäristönsä kanssa. Opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua oman työyhteisönsä kehittämiseen muun muassa oppilaskuntatoiminnan kautta. Koko kunnan asioihin opiskelijat voivat vaikuttaa esim. erilaisten demokratiahankkeiden kautta. Lukio tutustuttaa opiskelijoita myös oulunsalolaiseen yritystoimintaan monipuolisin keinoin. (yritysvierailut, teemapäivät ja neuvonantajatoiminta).
Lukiossamme on luotu toimintatavat opiskelijahuoltoon (luku 4.3.) ja erityistä tukea tarvitseville (luku 4.4.). Erillinen pelastussuunnitelma päivitetään vuosittain, ja havaitut epäkohdat korjataan. Lukion toiminnan lähtökohtana on opiskelijoiden tavoitteiden ja tarpeiden huomioiminen. Opetuksessa painotetaan kannustavuutta ja ihmisläheisyyttä. Opiskelijoita kannustetaan auttamaan toinen toistaan. Kaikessa toiminnassa korostetaan oikeudenmukaisuutta. Lukion tehtävänä on olla aktiivinen ongelmatilanteiden ennakoimisessa ja niihin puuttumisessa. Kiinteistöstä huolehditaan niin, että terveydellisiä turvallisuusriskejä ei pääse syntymään.
Yhteiskuntamme haasteena on rakentaa hyvinvointi kestävälle pohjalle. Lukion toiminnassa tämä näkemys otetaan huomioon jokaisessa aineessa. Toimintakulttuurissa kestävä kehitys tulee ilmi lukion arkipäiväisessä toiminnassa. Lukio huolehtii esimerkiksi jätteiden lajittelusta, kierrättämisestä ja ongelmajätteistä. Kyseinen toiminta tulee järjestää niin, että opiskelijat ovat siitä tietoisia ja saavat valmiuksia omaksua tavat myös omaan elämäänsä. Koulu antaa opiskelijoille tietoa myös eri järjestöistä, jotka edistävät kestävää kehitystä. Teknologiaan liittyvää kestävää kehitystä (esimerkiksi päästöt ja energiankulutus) käsitellään lukio-opintojen eri kursseissa ja mahdollisina teemoina.
Kulttuuriperinnön siirtämiseksi Oulunsalon lukiossa on juhlaperinteitä. Kulttuurillisesti merkittäviä asioita voidaan valottaa esimerkiksi päivänavauksissa. Lisäksi vuosittain käsitellään paikallista rakennuskulttuuria ja kotiseutuhistoriaa. Lukio voi olla mukana paikallisen elinkeinoelämän kanssa erilaisissa hankkeissa. Omien juurien tiedostamista vaalitaan, ja kaikessa toiminnassa korostetaan hyviä käytöstapoja. Kommunikointitaidot vieraalla kielellä, vaihto-oppilastoiminta ja muut kansainväliset suhteet kuuluvat myös kulttuuri-identiteettiin. Koulussa esillä olevat taideteokset ja oppilastyöt ovat niin ikään oman kulttuurin ja taiteen seuraamista ja tukemista.
”Teknologia ja yhteiskunta” –aihekokonaisuus yhdistää lukuisia oppiaineita. Koulun toiminnassa ja opetuksessa tuodaan julki, miten lukion antamia tietoja ja taitoja tarvitaan teknologiateollisuudessa ja yhteiskunnassa. Tämä voidaan toteuttaa mm. yritysvierailujen, asiantuntijoiden pitämien tiedotustilaisuuksien tai teemapäivien avulla. Lukiossamme opiskelija saa tietoa teknologian kehityksestä ja siitä, että teknologia takaa hyvinvoinnin monelle suomalaiselle. Jatko-opintoihin ja ammatinvalintaan ohjaamisessa esitellään, millaisia töitä teknologiateollisuus tarjoaa nyt ja tulevaisuudessa. ”Teknologia ja yhteiskunta” –aihekokonaisuudessa yhdistyvät luonnontieteellinen, humanistinen ja yhteiskunnallinen tieto.
Viestintä- ja mediaosaaminen edellyttää vuorovaikutustaitojen lisäksi kirjaston ja tieto- ja viestintätekniikkalaitteiden hyödyntämistä pedagogisesti järkevällä tavalla. Televisio, DVD ja tietoverkoista löytyvät ajankohtaiset artikkelit, kuvat, kartat ja videot elävöittävät opetusta. Koulu kasvattaa opiskelijoita mediakriittisiksi. Verkkokurssit ovat yleistymässä, ja ne voivat olla yksi mahdollisuus pienten opetusryhmien opetuksen toteuttamiseen. Tieto- ja viestintätekniikka mahdollistaa myös tulevaisuuden oppimisympäristöjen käyttämisen, jolloin eri oppilaitosten opiskelijoiden vuorovaikutteinen opiskelu mahdollistuu. Kaikilla opettajilla on OPEFI I:ssä määritellyt tietotekniset taidot. Opiskelijoiden olisi hyvä saavuttaa lukion aikana vähintään tietokoneen käytön @-tutkinnossa mainitut taidot. Halutessaan opiskelijat voivat myös osallistua koulun tietoteknisten laitteiden ylläpitoon ja saavat näin osallistua yhteisön tukemiseen ja aktiivisesti vaikuttaa koulun käytänteisiin. Oulunsalon lukion WWW-sivuilla on tarpeellista tietoa ja hyödyllisiä linkkejä opiskeluun ja ohjaukseen. Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään myös sisäiseen tiedottamiseen. Lukiomme päivittää vuosittain oman Tieto- ja viestintätekniikkastrategiansa, joka linjaa laitehankintoja ja niiden hyödyntämistä opetuksessa ja opiskelussa.
Lukion toiminnassa noudatetaan seuraavia järjestyssääntöjä.
- Tupakointi ja nuuskan käyttö koulun alueella ovat kiellettyjä.
- Päihteiden tuominen koulun alueelle tai päihteiden vaikutuksen alaisena oleminen on kiellettyä.
- Polkupyörät, mopot ja autot on pidettävä niille varatuilla paikoilla.
- Luokkaan mennessäsi jätä ulkovaatteet ja -jalkineet naulakolle. Älä jätä laukkua, takkia tai jalkineita ala-aulaan penkeille tai lattialle.
- Syötyäsi vie astiat niille varatulle paikalle ja puhdista pöytäsi. Ota ruokaa vain sen verran, kuin jaksat syödä.
- Huolehdi siitä, että palautat kirjastossa käyttämäsi materiaalin takaisin paikoilleen.
- Kortinpeluu on kielletty.
- Matkapuhelimen on oltava oppitunnilla suljettuna, ellei sitä käytetä laskimena oppitunnin tehtäviin. Koulun juhlien aikana matkapuhelin on oltava äänettömänä.
- Jos rehtori luotettavan selvityksen perusteella toteaa opiskelijan syyllistyneen vilppiin tai vilpin yritykseen kokeessa, katsotaan kyseinen koe mitätöidyksi. Rangaistuksena rehtori antaa opiskelijalle kirjallisen varoituksen. Vilpistä kiinni jäänyt opiskelija saa osallistua yhden kerran uusintakuulusteluun suorittaakseen kyseisen kurssin. Jos vilppi toistuu, kurinpitorangaistuksena voidaan käyttää opiskelijan oppilaitoksesta erottamista määräajaksi, enintään vuodeksi. Matkapuhelimen pitäminen ylioppilaskirjoituskokeiden tilassa tulkitaan vilpin yritykseksi.
- Oppitunnille ja kaikkiin koetilaisuuksiin on saavuttava ajoissa. Mikäli myöhästyt oppitunnin tai kokeen alusta 15 minuuttia tai enemmän, sinut voidaan merkitä poissaolleeksi.
- Opetusta häiritsevä opiskelija voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta, oppilaitoksen järjestämästä tilaisuudesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan.
3.4 Opintojen rakenne
Lukio-opinnot muodostuvat valtioneuvoston antaman asetuksen mukaisesti pakollisista, syventävistä ja soveltavista kursseista. Syventävät kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia, oppiaineen pakollisiin kursseihin liittyviä kursseja, joita opiskelijan on valittava opinto-ohjelmaansa vähintään kymmenen. Valtioneuvoston asetuksessa lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta (955/2002) määrätyn syventävien kurssien vähimmäismäärän lisäksi lukiossa on koulukohtaisia, tässä opetussuunnitelmassa esiteltyjä syventäviä kursseja. Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista, menetelmäkursseja taikka saman tai muun koulutuksen järjestäjän järjestämiä ammatillisia opintoja tai lukion tehtävään soveltuvia muita opintoja. Soveltaviin kursseihin voivat kuulua myös taito- ja taideaineissa suoritettaviin lukiodiplomeihin kuuluvat kurssit. Lukiodiplomit suoritetaan Opetushallituksen ohjeiden mukaan. Kaikki pakolliset, syventävät ja soveltavat kurssit ja niiden suoritusjärjestys määritellään tämän opetussuunnitelman luvussa 5. Oulunsalon lukion tuntijako on liitteessä 4.
3.4.1 Kieliohjelma
Valtioneuvoston vahvistamassa lukion tuntijaossa esiintyy kaksi kielenopetuksen tasoa: A-taso ja B-taso. A1 tarkoittaa ala-asteen 3. luokalla yhteisenä alkanutta kieltä (englanti) ja A2 ala-asteen 5. luokalla vapaa-ehtoisena alkanutta kieltä (saksa). B1 tarkoittaa peruskoulun yläasteelta alkanutta yhteistä kieltä (ruotsi) ja B2 peruskoulun yläasteelta alkanutta valinnaista kieltä (saksa tai ranska). B3 puolestaan tarkoittaa lukiossa alkanutta valinnaista kieltä
Saksan ja ranskan kielessä tarjotaan peruskoulussa alkaneeseen (B2) ja lukiossa alkaneeseen (B3) kieleen omat ryhmät. Jos oppilasmäärät ovat liian pieniä molempien ryhmien perustamiseen, harkitaan vuosittain, onko järkevintä perustaa joko B2- tai B3-oppimäärän mukainen ryhmä vai yhdistetty ryhmä siten, että lukiossa kielen (B3) aloittavat oppilaat opiskelevat niveltäviä kursseja ja liittyvät peruskoulussa B2-kielen aloittaneiden ryhmään.
4 OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN
4.1 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö
Huoltajilla tulee olla riittävä mahdollisuus perehtyä lukion työhön. Yhteistyöllä huoltajien kanssa tuetaan opiskelun edellytyksiä sekä opiskelijan terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Kodin ja oppilaitoksen välinen yhteistyö tulee järjestää niin, että opiskelija saa tukea sekä opiskeluun että hyvinvointiin koskeviin kysymyksiin ja mahdollisiin ongelmiin. Oppilaitoksen tulee olla aloitteellinen yhteistyön käynnistämiseksi. Lähtökohtana yhteistyössä on aikuistuvan nuoren ja täysi-ikäisen opiskelijan itsenäisyyden ja oman vastuullisuuden huomioon ottaminen sekä huolenpito tukea tarvitsevasta opiskelijasta.
Kodin ja koulun yhteistyötä tehdään mm. seuraavilla tavoilla:
- vanhempainiltoja järjestetään vähintään kaksi kertaa vuodessa
- syys- ja kevät- ym. tiedotteiden avulla huoltajat voivat perehtyä lukion toimintatapoihin
- jaksotodistuksiin, poissaoloselvityksiin, opintosuunnitelmien muutoksiin, lukiotutkinnon pidentymiseen ja ainevalintakorttiin edellytetään huoltajan allekirjoitus
- ryhmänohjaajat ovat yhteydessä huoltajiin tarpeen mukaan
- toivotaan, että huoltajat ottavat yhteyttä kouluun tarvittaessa
- Täysi-ikäiset voivat halutessaan itse allekirjoittaa kaikki em. asiapaperit.
4.2 Ohjauksen järjestäminen
Ohjaustoiminta muodostaa lukion toiminnassa kokonaisuuden, jonka tarkoituksena on tukea opiskelijaa lukio-opintojen eri vaiheissa sekä kehittää hänen valmiuksiaan tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja. Lukion opinto-ohjausta järjestetään kurssimuotoisena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena. Ohjauksen tehtävänä on edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa ja opiskelijoiden hyvinvointia sekä ehkäistä syrjäytymistä.
Lukion ohjaustoimintaan tulee kaikkien koulun opettaja- ja ohjaushenkilöstöön kuuluvien osallistua. Opinto-ohjaajalla on oltava päävastuu opinto-ohjauksen käytännön järjestämisestä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Opettajan tehtävänä on ohjata opiskelijaa opettamansa oppiaineen opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan. Opiskelijaa tulee ohjata suunnittelemaan oma henkilökohtainen opiskelusuunnitelmansa ja seuraamaan sen toteutumista. Opiskelijan tulee saada opinto-ohjausta opiskelun tueksi ja valintojen tekemiseksi siten, että hän pystyy suunnittelemaan lukio-opintojensa sisällön ja rakenteen omien voimavarojensa mukaisesti.
Lukio-opiskelusta ja lukio-opintoihin hakeutumisesta tulee tiedottaa perusopetuksen päättövaiheessa oleville oppilaille, heidän huoltajilleen, oppilaanohjaajille ja opettajille. Lukio-opintonsa aloittavat opiskelijat tulee perehdyttää oppilaitoksen toimintaan sekä lukio-opiskelun ohjeisiin ja menettelytapoihin.
Opiskelijoiden yhteisöllisyyttä tulee kehittää ja pitää yllä lukio-opintojen ajan. Opiskelijoiden opiskelun ja hyvinvoinnin seuraamisesta ja tukemisesta tulee huolehtia yhteistyössä kotien kanssa. Opiskelijoiden opinto-ohjelmat on tarkistettava säännöllisesti sekä seurattava heidän opintojensa etenemistä.
4.2.1 Ohjauksen suunnitelman
tehtäväjako
- tekee kurssitarjottimen ja perusryhmät
- hyväksyy opintosuunnitelman muutokset (kielet ja matematiikka; lukiotutkinnon kesto yli 3 vuotta)
- seuraa kurssimäärien kehitystä
- ohjaa opiskelijoita tarvittaessa
- tiedottaa ja ohjaa ylioppilaskirjoituksiin liittyvät asiat
- suunnittelee tenttilistat
- tarkastaa oikeuden osallistua ylioppilaskirjoituksiin
- tarkastaa opiskelijan kokonaiskurssimäärän päättötodistusta varten
- hyväksi lukee toisessa oppilaitoksessa suoritetut kurssit yhdessä aineenopettajan kanssa
- hyväksi lukee vaihto-oppilasvuonna suoritetut kurssit yhdessä aineenopettajan kanssa
- osallistuu verkosto-oppilaitosten yhteiskokouksiin
- ylläpitää opiskelijahallinto-ohjelmaa
- päättää opiskelijan oikeudesta kurssin itsenäiseen suoritukseen
- seuraa poissaolojen yhteismäärää jaksotodistuksesta ja ottaa tarvittaessa kotiin yhteyttä
- lähettää opiskelijan huoltajalle tiedon etenemisesteestä jaksoittain (koskee alle 18-vuotiaita)
- ohjaa kurssivalintoja
- seuraa opiskelijan kurssikertymää ja puuttuu ongelmiin. Ilmoittaa tarvittaessa opinto-ohjaajalle
- kontrolloi opiskelijoiden etenemisesteitä ja kurssivalintojen toteutumista
- ohjaa kurssivalintoja omassa aineessaan
- antaa opiskeluteknisiä ohjeita lukio-opiskelusta, koeviikosta ym.
- antaa ohjausta yo-kokeisiin ja jatko-opintoihin oman aineensa osalta
- kertoo kurssin arviointikriteerit
- seuraa opiskelumenestystä (etenemisesteet ja muut ongelmat; informointi ensin ryhmänohjaajalle ja sitten opinto-ohjaajalle) ja ohjaa tarvittaessa
- hyväksi lukee toisessa oppilaitoksessa suoritetut kurssit yhdessä rehtorin kanssa
- hyväksi lukee vaihto-oppilasvuonna suoritetut kurssit yhdessä rehtorin kanssa
- seuraa poissaoloja ja kerää poissaoloselvitykset
- päättää alustavasti opiskelijan itsenäisestä suorituksesta ja määrittelee vaadittavat tehtävät
- selvittää opintojen keskeyttämisen syyn
- huolehtii opiskelijoiden yhteisvalinnasta ja urasuunnittelusta
- informoi jatko-opinnoista eri oppilaitoksissa
- pitää luokkatunnit, joihin suunnittelee sisällöt lukuvuoden alussa
- antaa henkilökohtaista ohjausta
- tiedottaa ja ohjaa ylioppilaskirjoituksiin liittyvät asiat
- järjestää 9. luokkien infon ja abi-infon yhdessä rehtorin kanssa
- seuraa opintomenestystä neljättä vuotta opiskelevilta ja niiltä, jotka ryhmänohjaaja ohjaa opinto-ohjaajalle
- pohtii opiskelijoiden mahdollisuuksia suorittaa kursseja toisessa oppilaitoksessa
- toimii yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa
- organisoi eri oppilaitosten esittelytilaisuudet
- vastaa tutoreista
- ohjaa kurssivalintoja
- seuraa opiskelijoiden kurssikertymiä
- huolehtii vanhempainilloista ja niiden sisällön suunnittelusta yhdessä rehtorin kanssa
- hyväksyy opintosuunnitelman muutokset (kielet ja matematiikka; lukiotutkinnon kesto yli 3 vuotta) yhdessä rehtorin kanssa
- ylläpitää opiskelijahallinto-ohjelmaa
- suunnittelee tenttilistat yhdessä rehtorin kanssa
- ylläpitää opiskelijahallinto-ohjelmaa
4.2.2 Ohjauksen toimintamalli
Opettajakunta hyväksyy helmikuun alkuun mennessä opetussuunnitelmaan tulevat muutokset, jotka kirjataan kurssien esittelyvihkoon. Esittelyvihko on painettuna helmikuun ensimmäisen viikon aikana, mistä vastaavat rehtori, opinto-ohjaaja ja AV-vahtimestari. Tulevien ensimmäisen vuositason opiskelijoiden ainevalintakortit ovat valmiina helmikuun puoliväliin mennessä.
Ensimmäisen ja toisen vuositason sekä jatkavat kolmannen vuositason opiskelijat tekevät perusvalinnat maaliskuussa. Opettajakunta päättää valintojen perusteella huhtikuun ensimmäisen viikon aikana, mitkä kurssit toteutuvat. Opettajat valmistelevat tuntikoodiavaimen huhtikuun loppuun mennessä.
Rehtori suunnittelee kurssitarjottimen, jonka opettajakunta hyväksyy toukokuun ensimmäisen viikon aikana. Opiskelijat tekevät seuraavan vuoden valinnat toukokuun kolmannen viikon loppuun mennessä.
Opinto-ohjaaja vie tulevien ensimmäisen vuositason opiskelijoiden valinnat kurssivalintaohjelmaan ennen juhannusta. Kaikkien valinnat tuodaan kurssivalintaohjelmasta opiskelijahallinto-ohjelmaan välittömästi edellisen ajankohdan jälkeen.
Rehtori muodostaa opetusryhmät elokuun alkuun mennessä. Ryhmänohjaajat vastaavat ryhmiensä valintojen tarkastamisesta elokuussa ensimmäisenä koulupäivänä.
Yhdeksäsluokkalaisten ohjaus
- Opinto-ohjaaja järjestää Oulunsalon yläasteen yhdeksännen luokan oppilaille infon syyslukukauden aikana.
- Opinto-ohjaaja järjestää yhteisvalintaan liittyen avoimet ovet -tilaisuuden yhdeksänsien luokkien oppilaille.
- Opinto-ohjaaja huolehtii siitä, että Oulunsalon lukion oppaita ja ainevalintakortteja lähetetään Oulunsalon yläasteelle helmikuun puoliväliin mennessä.
- Oulunsalon lukioon yhteishaussa hakevat yhdeksäsluokkalaiset palauttavat täytetyt ainevalintakortit maaliskuun loppuun mennessä.
- Oppilaat saavat kotiin tiedon yhteisvalinnan tuloksista kesäkuun puoliväliin mennessä. Valituksi tulleet tuovat lukiolle kopion päästötodistuksestaan varmentaen opiskelupaikan vastaanottamisen.
1. vuosikurssilla olevien ohjaus
- Opinto-ohjaaja ja ryhmänohjaajat perehdyttävät opiskelijat ainevalintakortin, kurssitarjottimen ja tuntikoodiavaimen käyttöön sekä esittelevät opintopäivyrin.
- Opinto-ohjaaja ja ryhmänohjaajat esittelevät opiskelutekniikoita sekä painottavat motivaation, asenteen ja suunnitellun ajankäytön merkitystä.
- Ensimmäisen jakson aikana opinto-ohjaaja organisoi kieltenopettajan, matemaattisten aineiden opettajan, kirjaston edustajan, nuorisotoimen edustajan, Lukiolaisten liiton edustajan ja terveydenhoitajan pitämän infon.
- Opinto-ohjaaja ja ryhmänohjaajat pitävät infon koeviikosta sekä etenemisreittiin liittyvistä asioista. Aineenopettajat valmentavat koevastauksen kirjoittamisessa.
- Ryhmänohjaajat keräävät kunkin jakson kahdella viimeisellä viikolla ryhmänsä etenemisreittimuutokset, jotka opinto-ohjaaja vie hallinto-ohjelmaan.
- Opinto-ohjaaja ja ryhmänohjaajat kontrolloivat kurssien kertymistä ja etenemisesteitä.
- Aineenopettajat pitävät seuraavan vuoden kurssien valintojen ja sisältöjen infon maaliskuun puoliväliin mennessä.
- Opinto-ohjaaja haastattelee jokaisen opiskelijan käyttäen apuna opiskelijan ennakkoon täyttämää kyselylomaketta.
- Ryhmänohjaajat tapaavat ryhmänsä jokaisen opiskelijan kerran lukukaudessa käyttäen apuna yhteistä kyselylomaketta.
- Rehtori, opinto-ohjaaja ja ryhmänohjaajat järjestävät syyslukukauden alussa ennen ensimmäistä koeviikkoa vanhempainillan lukio-opiskelusta.
- Opinto-ohjaaja organisoi koko koulun vanhempainillan työsuunnitelman mukaan .
2. vuosikurssilla olevien ohjaus
- Opinto-ohjaaja pitää luokkatunteja, joilla mm. perehdytään eri ammattialoihin ja jatko-opintoihin sekä jakaa opiskelijoille jatko-opintoja käsittelevä kyselylomakkeen.
- Opinto-ohjaaja haastattelee kunkin opiskelijan vähintään kerran lukuvuodessa käyttäen apuna opiskelijoille jaettua jatko-opintoja käsittelevää kyselylomaketta.
- Ryhmänohjaajat tapaavat ryhmänsä jokaisen opiskelijan vähintään kerran lukuvuodessa käyttäen apuna yhteistä kyselylomaketta.
- Opinto-ohjaaja ja ryhmänohjaajat kontrolloivat kurssien kertymistä ja etenemisesteitä.
- Opinto-ohjaaja organisoi koko koulun vanhempainillan lokakuussa.
- Opinto-ohjaaja ja ryhmänohjaajat organisoivat kolmannen vuoden infotilaisuuden syksyn ja kevään yo-kirjoituksista heti vanhojen päivän jälkeen. Infossa käsitellään mm. ilmoittautumista, pakollisia kursseja, kirjoituskertoja, kompensaatiota, kokeiden tasovaihtoehtoja, lukihäiriötä ja sen vaikutuksia sekä kirjoituksia edeltäviä tenttejä.
- Aineenopettajat pitävät seuraavan vuoden kurssien valintojen ja sisältöjen infon maaliskuun puoliväliin mennessä.
- Opinto-ohjaaja organisoi ylioppilaskirjoitusten infon opiskelijoille ja heidän vanhemmilleen työsuunnitelman mukaan.
- Opinto-ohjaaja kutsuu lukiolle vierailijoita mm. eri oppilaitoksista ja yrityksistä. Myös koulun entiset oppilaat voivat vierailla koululla kertomassa omasta urastaan. Lisäksi opinto-ohjaaja voi järjestää jatko-opintoihin liittyviä esityksiä kevätlukukaudella.
3. ja 4. vuosikurssilla olevien ohjaus
- Opinto-ohjaaja ja ryhmänohjaajat kontrolloivat opiskelijoiden kurssikertymän vähimmäismäärän karttumista asiaankuuluvalla lomakkeella sekä etenemisesteitä.
- Ryhmänohjaajat pitävät lukuvuoden ensimmäisellä viikolla infon tärkeistä muistettavista asioista ja päivämääristä.
- Opiskelijoille pidetään jatko-opinnoista ja niihin hakeutumisesta sekä opintososiaalisista eduista info, jonka opinto-ohjaaja organisoi.
- Ryhmänohjaajat tapaavat ryhmänsä jokaisen opiskelijan syyslukukaudella käyttäen apuna yhteistä kyselylomaketta.
- Opinto-ohjaaja kutsuu lukiolle vierailijoita mm. eri oppilaitoksista ja yrityksistä. Myös koulun entiset oppilaat voivat vierailla koululla kertomassa omasta urastaan.
- Opinto-ohjaaja pitää luokkatunteja ja ohjaa henkilökohtaisesti jatko-opintojen suunnittelussa kolmannessa ja neljännessä jaksossa.
- Opinto-ohjaaja organisoi koko koulun vanhempainillan lokakuussa.
- Opinto-ohjaaja organisoi vierailukäynnit jatko-oppilaitoksiin.
4.2.3 Oppilaitos- ja muu yhteistyö
- Pidetään yllä yhteyttä toisen asteen oppilaitoksiin.
- Tutustumiskäynnit jatko-oppilaitoksiin kirjataan vuosittain työsuunnitelmaan.
- Opettajavaihto esimerkiksi oman kunnan perusasteen ylempien luokkien opettajien kanssa on mahdollista lyhyiksi ajoiksi.
- Oulunsalon lukio ottaa mielellään vastaan vaihto-opiskelijoita ulkomailta ja kannustaa omia opiskelijoitaan vaihtoon.
- Kansainvälisiin projekteihin osallistutaan mahdollisuuksien mukaan.
- Oulunsalon yrityksiin ja paikalliseen kulttuurielämään tutustuminen on opiskelijoiden paikallistuntemuksen ja Oulunsaloon juurruttamisen kannalta tärkeitä asioita, ja niitä pyritään toteuttamaan kurssien puitteissa.
- Tutustumiskäynnit eri kohteisiin toteutetaan kurssien sisältönä. Usein vierailtuja kohteita ovat olleet Toppilan turvevoimala, käräjäoikeus, yliopiston ainekohtaiset laitokset ja Raahen Rautaruukki.
4.2.4 Itsenäisen opiskelun periaatteet
- Kaikkia kursseja ei voi suorittaa itsenäisesti eli tenttimällä. Kurssin tenttimismahdollisuus käy ilmi ainekohtaisesta opetussuunnitelmasta.
- Lupa tenttimiseen on haettava ennen kurssin aloittamista.
- Suorittaakseen kurssin itsenäisesti opiskelijan on neuvoteltava ko. kurssin opettajan kanssa, joka päättää, onko opiskelijalla edellytyksiä itsenäiseen suoritukseen. Mikäli opiskelija saa luvan kurssin tenttimiseen, hänen on yhdessä kurssin opettajan kanssa täytettävä itsenäisen opiskelun lomake. Tämän jälkeen opiskelija toimittaa lomakkeen rehtorille, joka myöntää lopullisesti tenttimisluvan. Opiskelija saa kopion itsenäisen opiskelun lomakkeesta.
- Opiskelijan työmäärä ei saa käydä kohtuuttomaksi jaksoa kohden, vaan tenttimateriaalin ja tehtävien tulee olla sopusoinnussa kurssilla läpikäytävän materiaalin ja tehtävien kanssa.
- Opettajat antavat ohjeita kussakin oppiaineessa erikseen ja neuvovat myös itsenäisen opiskelun menetelmistä.
4.2.5 Kurssien hyväksi lukeminen
- Lukiossamme pyritään kehittämään muissa oppilaitoksissa tai muilla tavoin suoritettujen kurssien hyväksymiskäytäntö mahdollisimman joustavaksi ja kattavaksi.
- Muualla suoritettavan kurssin hyväksymisestä, korvaavuudesta ja arvostelusta päättää aineenopettaja yhdessä rehtorin kanssa.
- Aineenopettaja tai rehtori ilmoittaa opiskelijalle etukäteen mahdollisesti vaadittavista lisänäytöistä. Pakollisista kursseista ja valtakunnallisista syventävistä kursseista ei voi saada lukion todistukseen S-merkintää.
- Jos opiskelija saa muualla suoritetusta kurssista numeron, siirretään tämä numero lukion todistukseen, mikäli kurssi hyväksytään sellaisenaan.
- Opiskelijoita kannustetaan suorittamaan tarvittaessa kursseja esimerkiksi kansalaisopistoissa, kesäyliopistoissa, valmennuskursseilla ja aikuiskoulutusoppilaitoksissa.
- Jos opiskelija vaihtaa pitkän kielen lyhyeen tai pitkän matematiikan lyhyeen, hyväksi lukemisen ja arvostelun periaatteet on esitetty tämän opetussuunnitelman kohdassa ”6.2. Kurssisuorituksen arviointi”.
4.3 Opiskelijahuolto
Opiskelijahuolto on opiskelijoiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Tavoitteena on luoda turvallinen ja terve opiskelu- ja työympäristö sekä ehkäistä syrjäytymistä. Opiskelijahuolto on opiskeluympäristön hyvinvoinnin edistämistä sekä oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista. Opiskelijoiden osallisuutta oman työyhteisönsä hyvinvoinnin edistämisessä tulee tukea. Vastuu opiskelijahuollosta kuuluu osaltaan kaikille opiskeluyhteisössä työskenteleville.
Opiskelijahuoltoa koordinoidaan ja kehitetään moniammatillisessa opiskelijahuoltoryhmässä, johon kuuluvat rehtori, opinto-ohjaaja ja terveydenhoitaja. Tarvittaessa ryhmänohjaaja, aineenopettaja, opiskelija tai hänen huoltajansa osallistuvat ryhmän toimintaan. Opiskelijahuoltoryhmän kokoonkutsujana toimii rehtori.
4.3.1 Eri hallintokuntien ja tukiverkostojen
yhteistyö
Tarvittaessa opiskelijalla on käytettävissä kunnan terveyden- ja sosiaalihuollon palveluita, esimerkiksi kouluterveydenhuolto. Opiskelijoilla on mahdollisuus käyttää myös kunnan nuorisotoimen palveluita. Lisäksi seurakunta ja kansalaisjärjestöt tarjoavat oman viitekehyksensä mukaista toimintaa.
- tukee opiskelijan tervettä kasvua ja kehitystä ja muodostaa siten perustan terveelle aikuisuudelle
- ennaltaehkäisee terveysongelmia ja sairauksia sekä tunnistaa riskiryhmät
- edistää kouluyhteisön terveyttä ja turvallisuutta ja siten luo terveellisen ja viihtyisän työympäristön
- tekee yhteistyötä koulun henkilökunnan kanssa
- tekee yhteistyötä opiskelijan perheen kanssa
- osallistuu opiskelijahuoltoryhmän toimintaan
- edistää positiivisten ihmissuhteiden ja vuorovaikutuksen ja siten myönteisen ilmapiirin luomista
- antaa terveyskasvatusta ja edistää etenkin opiskelijan vastuuta hänen omissa terveysvalinnoissaan
Toiminnallisena tavoitteena on, että terveydenhoitaja on koululla säännöllisesti. Tällöin hän tekee terveystarkastuksia. Päivystysvastaanottoon on varattu yksi tunti. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat käyvät terveydenhoitajan tarkastuksessa. Muut lukiolaiset pääsevät terveydenhoitajan vastaanotolle tarvittaessa. Terveyskeskukseen lääkärin vastaanotolle lukiolainen pääsee joko varaamalla itse ajan tai terveydenhoitajan kautta. Lääkärin vastaanotto on ilmainen alle 18-vuotiaalle. Muualla kuin Oulunsalossa kirjoilla olevat lukiolaiset käyvät pääsääntöisesti lääkärissä oman asuinkuntansa terveyskeskuksessa. Poikkeuksena on päivystysluonteinen lääkärissä käynti, jolloin pääsee Oulunsalon terveyskeskukseen lääkärin vastaanotolle. Psykologin ja psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolle sekä perhesuunnitteluneuvolaan pääsee ajanvarauksella. Fysioterapeutin vastaanotolle pääsee terveydenhoitajan tai lääkärin lähetteellä. Sosiaalityöntekijän vastaanotto on kunnantalolla. Hammashuolto, joka on ilmainen alle 18-vuotiaille, toimii terveyskeskuksessa. Terveyskeskuksen puheterapia palvelee pääsääntöisesti alle kouluikäisiä. Luki- ja kirjoitusvaikeuksista kärsivät voivat ottaa yhteyttä terveydenhoitajaan, jos tarvitsevat lausuntoa ylioppilaskirjoituksia varten. Muualla kirjoilla oleva opiskelija hankkii lausunnon oman alueen terveyskeskuksesta tai yksityissektorilta. Lukioaikaisia testauksia ei välttämättä tehdä terveyskeskuksessa, vaan silloin hakeudutaan yksityissektorille.
Oppilaskohtaisessa terveystarkastuksessa keskustellaan opiskelijan ennalta saaman terveyskyselyn pohjalta. Kyselyssä opiskelija on pohtinut omaa terveydentilaansa, opiskelun sujumista ja suhteitaan perheeseen ja kavereihin. Opiskelija arvioi suhtautumistaan päihteisiin ja yleensä terveyttä edistäviin valintoihin elämässään.
Terveydenhoitaja osallistuu opiskelijahuollon kokouksiin oman alansa asiantuntijana. Kouluterveydenhuoltoväki osallistuu vähintään joka kolmas vuosi tehtävään koulun terveydellisten olojen valvontatapahtumaan. Siinä kiinnitetään huomiota koulutyön terveellisyyteen, koulun rakenteelliseen turvallisuuteen ja ensiapujärjestelyihin.
Opiskelijan paineita ja stressiä lisää nykyisen kilpailuyhteiskunnan henki. Kouluterveydenhuollon yhtenä haasteena on ohjata opiskelijaa huomaamaan oma fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen selviytyminen ja ottamaan vastuuta terveydentilassaan tapahtuvasta mahdollisesta jaksamattomuudesta.
4.3.2 Toiminta opiskeluyhteisön terveyden
ja turvallisuuden edistämiseksi
Terveyttä edistetään oppilaitoksen eri keinoilla sekä yhteistyössä mm. kunnan terveydenhuollon kanssa. Lukiolla on jatkuvasti saatavilla erilaisia terveyttä edistäviä materiaaleja: julisteita, kirjallisuutta ym. Koulussamme pyritään järjestämään myös laajempia terveyttä edistäviä esittelytilaisuuksia, kuten teemapäiviä. Lukioon soveltuva malli teemapäiväksi voisi olla esim. ”tupakaton päivä”. Tämä päivä järjestettäisiin joka syksy, ja kohderyhmänä olisivat ainakin lukion aloittavat opiskelijat. Päivän aikana järjestettäisiin asiantuntijaluentoja, ja jokaisessa oppiaineessa tupakoimattomuus pyrittäisiin ottamaan huomioon soveltuvin keinoin. Erityisten teemapäivien lisäksi terveyskasvatusta annetaan terveystiedon oppitunneilla sekä myös eri oppiaineissa mahdollisuuksien mukaan. Kunnallinen terveydenhuolto tarjoaa lukiolle kunnan resurssien mukaisesti mm. terveydenhoitajan viikoittaiset palvelut.
Oppilaitoksemme tavoitteena on taata jokaiselle opiskelijalle turvallinen työympäristö. Tähän pyritään mm. kiinnittämällä huomiota onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn. Onnettomuustilanteissa toimitaan mahdollisimman ripeästi ja tilanteen vaatimalla tavalla. Oppilaitoksessa on ensiaputaitoisia työntekijöitä ja resurssien mukaan heitä pyritään kouluttamaan lisää. Onnettomuuksiin varaudutaan esim. harjoittelemalla poistumista tulipalotilanteissa.
Jokainen opettaja tarkkailee työssään oppilaitoksen ilmapiiriä. Lisäksi koulussa on tutor-opiskelijoita, joiden avulla opiskelijoiden jaksamista voidaan myös seurata. Opiskelijoiden hyvinvointia tarkkaillaan myös jokavuotisilla ryhmänohjaajan henkilökohtaisilla haastatteluilla.
Jos lukiossamme ilmenee fyysistä tai henkistä väkivaltaa, niihin on puututtava. Opettajalla ja rehtorilla on oikeus poistaa luokkahuoneesta tai muusta opetustilasta taikka koulun tilaisuudesta opiskelija, joka aiheuttaa häiriötä tai vaarantaa turvallisuutta (Lukiolaki 26 b §). Opettajan tulee aina ensin huolehtia henkilöturvallisuudesta ja jätettävä omaisuuden turvaaminen vähemmälle huomiolle. Päihteiden, erityisesti huumeiden vaikutuksen alainen saattaa käyttäytyä arvaamattomasti. Näin ollen on syytä kutsua paikalle poliisi. Väkivaltatilanteesta on aina ilmoitettava rehtorille, joka ottaa yhteyttä opiskelijan kotiin tai sosiaaliviranomaisiin tai poliisiin. Väkivallanuhkatilanteeseen joutunut tarvitsee aina apua tapahtuman jälkeen, joten asiaa on käytävä läpi ammattiauttajan, esimerkiksi koulupsykologin kanssa tai opiskelijahuoltotyöryhmässä.
Mikäli lukiossamme esiintyy kiusaamista, ei kannata jäädä odottelemaan, että tapahtuisi ihme ja kiusaaminen loppuisi itsestään. Kiusatuksi tulleen opiskelijan tulee puhua asiasta jollekin aikuiselle, johon nuori itse luottaa. Koulu voi ennaltaehkäistä kiusaamista asenteisiin ja tunteisiin vaikuttavilla menetelmillä, kuten yhteistoiminnallisuudella ja suvaitsevaisuuskasvatuksella. Kiusaamistapaukset käsitellään opiskelijahuoltoryhmässä. Mikäli kiusaamista ei saada loppumaan, pyydetään apua koulun ulkopuolisilta asiantuntijoilta, esimerkiksi koulupsykologilta, sosiaaliviranomaisilta tai perheneuvolasta.
4.3.3 Toimenpiteet ongelma-, onnettomuus- ja
kriisitilanteissa
Kriisitilanteen varalle koulussa on tehty pelastussuunnitelma, jossa toimenpiteet ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa on määritelty yksityiskohtaisemmin. Pelastussuunnitelma on koululla erillisenä asiakirjana.
Kiusaaminen ja mielenterveyskysymykset
Kiusaamisen ja mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja havainnoiminen perustuvat opettajien ja muun henkilökunnan toimintaan aktiivisina tarkkailijoina sekä ryhmänohjaajan ja opinto-ohjaajan järjestämiin opiskelijakohtaisiin tapaamisiin. Opiskelijan poikkeava käyttäytyminen huomioidaan, ja opiskelijahuoltoryhmä arvioi tilannetta. Tarvittaessa opiskelija saa terveydenhoitajalta jatkolähetteen. Jotta kyseisten ongelmien tunnistamisherkkyys paranee ja opiskelijaan saadaan jo varhaisessa vaiheessa kontakti, järjestetään opettajille ja muulle henkilökunnalle aiheeseen liittyvää koulutusta ja kursseja. Näiden yhteenvetona syntyneitä luetteloita ongelmatilanteiden tunnusmerkeistä liitetään opetussuunnitelmaan. Vanhempainilloissa perehdytetään myös vanhempia tunnistamaan erilaisten ongelmien tunnuspiirteitä esimerkiksi asiantuntijaluentojen avulla. Samassa yhteydessä korostetaan kodin ja koulun tiiviin yhteydenpidon merkitystä ja haetaan keinoja sen tehostamiseksi mm. sähköpostituslistoilla. Lisäksi lukiollamme järjestetään tutoropiskelijakoulutusta, johon valitaan kaksi opiskelijaa jokaisesta perusryhmästä. Tutorkoulutuksessa kiinnitetään erityistä huomiota oppilastovereiden ongelmien tunnistamiseen ja heidän tukemiseensa. Varsinainen tukemisvastuu ei kuitenkaan kuulu tutoropiskelijoille.
Mikäli opiskelija käyttäytyy väkivaltaisesti kouluaikana lukion alueella, hänen on sieltä poistuttava rehtorin tai opettajan kehotuksesta. Jos opiskelija ei suostu poistumaan lukion alueelta eivätkä rehtorin tai opettajan keinot riitä hänen poistamiseensa, paikalle kutsutaan poliisi. Jos opiskelija on alle 18-vuotias, tapahtuneesta ilmoitetaan välittömästi huoltajalle. Asiaa käsitellään tarvittaessa esim. opiskelijahuoltoryhmässä, joka päättää jatkotoimenpiteistä.
Tupakointi ja päihteiden
käyttö
Kunnan koululaitoksessa on yhteinen tupakoimattomuutta ja päihteettömyyttä myönteisesti korostava linja. Päihteillä tarkoitetaan alkoholia ja huumeita. Yksikäsitteisesti koululakien ja koulun järjestyssääntöjen mukaisesti koulun alueella ei saa tupakoida eikä olla päihteiden vaikutuksen alaisena. Jos päihteiden käytöstä on vain epäily, asiasta ilmoitetaan aina ryhmänohjaajalle tai rehtorille. He päättävät yhteistyössä terveydenhoitajan kanssa jatkotoiminnasta. Mikäli opiskelija ei ole täysi-ikäinen, jatkotoiminnasta päätetään yhdessä huoltajien kanssa. Jos opiskelija välittää päihteitä koulussa, asiasta ilmoitetaan poliisille ja alaikäisen kohdalla myös huoltajalle. Minkä tahansa päihderikkomuksen jälkeen opiskelijahuoltoryhmä kokoontuu mahdollisimman pian. Ryhmä päättää mahdollisista jatkotoimenpiteistä.
Koska koulun alueella ei saa tupakoida, tupakoitsijat ohjataan alueen ulkopuolella olevalle erityiselle tupakkapaikalle. Paikan siisteydestä huolehditaan mm. soveltuvin välinein (roska-astia) ja siivoustalkoilla.
Jos opiskelijan todetaan useamman henkilön havaintojen perusteella tai muuten riittävällä varmuudella olevan huumaavien aineiden vaikutuksen alaisena, tästä on välittömästi ilmoitettava rehtorille tai ryhmänohjaajalle. Jos opiskelija on täysi-ikäinen, rehtori tai ryhmänohjaaja ilmoittaa asiasta terveyskeskukseen tai terveydenhoitajalle. Opiskelija saatetaan tutkimuksiin terveyskeskukseen, jossa huolehditaan jatkotoimenpiteistä. Jos opiskelija ei ole täysi-ikäinen, rehtori tai ryhmänohjaaja ilmoittaa tapahtuneesta huoltajille ja lastensuojeluviranomaisille tai terveyskeskukseen. Ilmoituksen jälkeen opiskelija saatetaan terveyskeskukseen tutkimuksiin.
Alkoholi
Jos opiskelijan todetaan useamman henkilön havaintojen perusteella tai muuten riittävällä varmuudella olevan alkoholin vaikutuksen alaisena, tästä on välittömästi ilmoitettava rehtorille tai ryhmänohjaajalle. Jos opiskelija on täysi-ikäinen, häntä pyydetään poistumaan koulun alueelta. Mikäli hän ei suostu poistumaan tai ei kykene huolehtimaan itsestään, paikalle on kutsuttava poliisi. Opiskelijan ollessa alaikäinen, rehtori tai ryhmänohjaaja ilmoittaa tapahtuneesta huoltajille, jotka tulevat hakemaan opiskelijan välittömästi pois koulusta. Jos huoltaja ei ole paikalla saman päivän aikana, asiasta ilmoitetaan lastensuojeluviranomaisille tai terveyskeskukseen. Asiasta ilmoitetaan myös terveydenhoitajalle, joka huolehtii jatkotoimenpiteistä yhteistyössä huoltajien kanssa.
Erilaisissa onnettomuustilanteissa toimitaan mahdollisimman ripeästi ja tilanteen vaatimalla tavalla. Tapaturman sattuessa potilaalle annetaan välitön ensiapu. Koulussa on useita ensiaputaitoisia henkilöitä, jotka on mainittu luokan ovissa poistumiskarttojen yhteydessä. Mikäli tilanne on vakava, paikalle soitetaan välittömästi ambulanssi. Asiasta ilmoitetaan myös rehtorille. Lievemmissä tapauksissa jatkotoimenpiteistä sovitaan rehtorin tai terveydenhoitajan kanssa.
Tulipalo
Tulipalon sattuessa tehdään tarvittaessa palohälytys ja huolehditaan alkusammutuksesta. Palohälytyksen tapahduttua opiskelijat ja henkilökunta poistuvat koulusta luokan ovissa olevien pelastautumiskarttojen mukaisesti. Tilojen vastuuhenkilöt huolehtivat, että ketään ei jää koulun tiloihin ja että palo-ovet ovat kiinni.
Kuolemantapaukset
Kuolemantapausten käsittelyssä pyritään herkkyyteen ja tilannekohtaiseen toimintatapaan. Erityisen tärkeää on huomioida omaisten näkemykset asian käsittelyssä.
Vaaratilanne ylioppilaskirjoitusten aikana
Lukiossa kuuntelut järjestetään Oulunsalo-talon luokissa ja kirjalliset kokeet juhlasalissa. Kirjoituksiin osallistuville opiskelijoille annetaan tiedotustilaisuuksissa ja kirjallisissa tiedotteissa ohjeet vaaratilanteiden varalle.
Mikäli vaaratilanne sattuu lukion ylioppilaskirjoitusten aikana, vaaditaan koulussa erityisiä toimenpiteitä, joilla varmistetaan kirjoitusten mahdollinen jatkaminen keskeytyksen jälkeen. Rehtori, vararehtori tai valvonnasta vastaava ns. ykkösvalvoja vastaa erityistilanteen toiminnan käynnistämisestä. Muut valvovat opettajat ja koulun muu henkilökunta avustavat opiskelijoiden (=kirjoittajien) poistumisessa ja ohjaamisessa kokoontumispaikalle.
Poistumisreitit on merkitty luokkien ja juhlasalin oviin. Vaaratilanteissa Oulunsalo-talon kokoontumispaikkana on talon parkkialue, mikäli se on tilanteen kannalta turvallinen. Mikäli on tarpeen, evakuoitu väki siirretään tarvittaessa kauemmas suojaan, ensin kauppakeskus Kapteenin parkkialueelle.
Ensisijaisesti on huolehdittava paikalla olevien ihmisten turvallisuudesta ja poistumisesta kirjoituspaikalta. Mikäli mahdollista, kirjoittajat ottavat kirjoitusmateriaalin mukaansa tilasta poistuessaan. Jos paperit jäävät kirjoituspaikalle, valvojat/opettajat huolehtivat papereiden sekä kirjoittajien laukkujen ja reppujen keräämisestä ja siirtämisestä varapaikalle.
Valvojat ja muu henkilökunta huolehtivat siitä, että opiskelijat eivät varatilaan siirtymisen aikana keskustele keskenään.
Kokoontumisen aikana korostetaan, että kukaan ei saa poistua paikalta eikä olla yhteydessä ulkopuolisiin esimerkiksi matkapuhelimella. Tilanteesta vastaavat opettajat keräävät paikalla olevien nimet ja varmistavat näin, että kaikki kirjoituksissa olleet opiskelijat ovat kasassa. Kirjoitusten varatilana on kauppakeskus Kapteenin yhteydessä olevat kirjaston luokkatilat. Mikäli tämä tila ei ole vapaa, varapaikkana ovat kunnantoimiston tilat.
Mahdollisimman pian sen jälkeen, kun opiskelijat ja henkilökunta on saatu turvaan, kirjoituksista vastaava rehtori, vararehtori tai 1. valvoja on yhteydessä ylioppilastutkintolautakuntaa ja ilmoittaa tilanteesta. Tämän vuoksi 1. valvojalla on oltava kirjoituksissa matkapuhelin, jossa on valmiina YTL:n yhteysnumeroita.
Kun opiskelijat on saatu varapaikkaan ja tilanne on rauhoittunut, valvojat jakavat kirjoitusaineiston kokelaille ja koetta voidaan jatkaa. Kokeen 1. valvoja ja rehtori kirjaavat keskeytyksen ja sen keston pöytäkirjaan.
Mikäli keskeytys kestää pitkään, valvojat huolehtivat siitä, että opiskelijoille tarjoillaan eväitä. Eväshuolto voidaan hoitaa tilanteen mukaan käyttämällä hyödyksi kauppakeskus Kapteenin ravintoloita tai elintarvikekauppaa. Kunnantalolla eväshuolto voidaan hoitaa esimerkiksi lähimmän elintarvikekaupan kanssa.
Kirjoituksista vastaava rehtori tai hänen sijaisensa raportoivat ylioppilastutkinto-lautakuntaa tilanteesta ja sen hoitamisesta.
4.4 Opiskelun erityinen tuki
Erityisen tuen tarkoituksena on auttaa ja tukea opiskelijaa siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa lukio-opintonsa. Erityistä tukea tarvitsevat sellaiset opiskelijat, jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan tai joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat opiskelijat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Myös yksilölliset vahvuudet tulee ottaa huomioon opiskelijoiden lukio-opinnoissa. Opiskelijalla voi olla erityisen tuen tarve myös mielenterveyteen, sosiaaliseen sopeutumattomuuteen tai elämäntilanteeseen liittyvien ongelmien vuoksi.
Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opiskelu voidaan lukiolain (629/1998) 13§:n (muutettu lailla 478/2003) mukaan järjestää osittain toisin, kuin lukiolaissa ja ‑asetuksessa ja lukion opetussuunnitelmassa määrätään. Jos opiskelija vapautetaan jonkin oppiaineen opiskelusta, hänen tulee valita sen tilalle muita opintoja niin, että säädetty kurssien vähimmäismäärä täyttyy.
Lukiolain 13 §:ssä tarkoitetut oppimistilanteet ja kokeet tulee järjestää siten, että opiskelijan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon (esim. kuulovammaiset, lukihäiriöiset ja paniikkihäiriöiset). Terveydenhoitaja voi antaa opettajakunnalle tai rehtorille opiskelun asianmukaisen järjestämisen edellyttämiä välttämättömiä tietoja opiskelijan terveydentilasta (LL 32 §). Opiskelijalle voidaan laatia henkilökohtainen suunnitelma, johon kirjataan, miten yksilölliset toimenpiteet voidaan toteuttaa. Jos opiskelijan kielenkehityksen häiriö tulee ilmi vasta lukiossa, tukitoimien suunnittelu ja toteuttaminen tulee aloittaa välittömästi.
Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetus ja tukitoimet järjestetään mm. seuraavilla keinoilla:
- lisäopetus
- lukiotutkinnon suorittamisajan pituuden muuttaminen
- henkilökohtaisen opinto-ohjausresurssin riittävä määrä
- itsenäinen ja etäopiskelu
- resurssien puitteissa erityisopetus
- resurssien puitteissa henkilökohtainen avustaja
- lisäaika kokeiden ja muiden töiden tekemiseen
- teknisten apuvälineiden käyttö
- suullisen kokeen mahdollisuus tai mahdollisuus täydentää kirjallista koetta suullisesti
4.5 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus
Kieli- ja kulttuuriryhmillä tarkoitetaan tässä saamelaisia, romaneja, viittomakielisiä ja vieraskielisiä.
Lukiokoulutuksen täytyy tarjota opiskelijalle mahdollisuuksia rakentaa identiteettiään äidinkielen, historian, uskonnon, taide- ja luontokokemusten sekä muiden opiskelijalle merkityksellisten asioiden avulla. Opetuksen pitää lujittaa opiskelijan itsetuntoa ja auttaa häntä tunnistamaan persoonallinen erityislaatunsa sekä vaalimaan perinteitä.
Opiskelijan oman äidinkielen hyvä hallinta on välttämätöntä, jotta yhteydenpito omiin juuriinsa ja omaan kieliryhmäänsä säilyisi ja lisääntyisi. Opetuksen päämääränä on toimiva kaksikielisyys. Näin kehitetään valmiuksia kulttuurien väliseen aktiiviseen vuorovaikutukseen.
Peruskoulussa esim. maahanmuuttajaopiskelijan henkilökohtainen opetussuunnitelma sisältää oman äidinkielen lisäksi seuraavat oppiaineet: vieras kieli, matematiikka, ympäristö- ja luonnontieto, historia, yhteiskuntaoppi, taide- ja taitoaineita sekä opinto-ohjaus. Tältä pohjalta lukiossa opiskelevalle nuorelle rakennetaan tarvittaessa oma opetussuunnitelma.
Opiskelun resurssina käytetään kulttuuriryhmien sukuyhteisöjä, lähiympäristöä, yhdistyksiä, tulkkeja ja mediaa. Opetus voidaan mahdollisesti järjestää useiden oppilaitosten yhteistyönä. Opiskelijalle järjestetään riittäväsi tukiopetusta. Opiskelijan kulttuuritausta huomioidaan eri oppiaineissa ja opiskelijan omaa kulttuuria pidetään esillä mm. järjestämällä teemapäiviä.
Saamelaiset, romanit sekä
maahanmuuttajat ja muut vieraskieliset
Saamelaiset, romanit sekä maahanmuuttajat ja muut vieraskieliset voivat opiskella Oulunsalon lukiossa suomea joko suomea toisena kielenä -kurssina tai äidinkieli ja kirjallisuus -kurssina.
Viittomakielinen on kuuro, huonokuuloinen tai kuuleva opiskelija, jonka äidinkieli on suomalainen tai ruotsalainen viittomakieli. Koska nämä kielet ovat vähemmistökieliä, opetuksessa pitää kiinnittää erityistä huomiota mahdollisimman rikkaan viittomakielisen opiskeluympäristön luomiseen. Henkilökohtaisen kielellisen vuorovaikutuksen merkitys korostuu, koska viittomakielestä ei ole olemassa yleisesti käytössä olevaa kirjoitusjärjestelmää.
5 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT
5.1 Opetuksen yleiset tavoitteet
Lukion opetus ja muu toiminta tulee järjestää valtioneuvoston asetuksessa (955/2002) määriteltyjen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden mukaan siten, että opiskelijalla on mahdollisuus laaja-alaisen yleissivistyksen hankkimiseen ja jäsentyneen maailmankuvan muodostamiseen. Opiskelijan tulee saada olennaista luontoa, ihmistä, yhteiskuntaa ja kulttuureja koskevaa eri tieteen- ja taiteenalojen tuottamaa tietoa.
Opiskelijassa tulee vahvistaa tarvetta ja halua elinikäiseen opiskeluun. Hänen opiskelu-, tiedonhankinta- ja -hallinta- ja ongelmanratkaisutaitojaan sekä oma-aloitteisuuttaan tulee kehittää. Huomiota tulee kiinnittää tieto- ja viestintätekniikan monipuolisiin käyttötaitoihin. Opiskelutaidoissa tulee korostaa taitoa toimia yhdessä toisten kanssa erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa. Yhteistyössä tarvittavina taitoina ja valmiuksina tulee edistää itsensä ilmaisemisen taitoja, myös toisella kotimaisella kielellä ja vierailla kielillä, valmiutta ottaa muut huomioon ja valmiutta muuttaa tarvittaessa omia käsityksiään ja omaa toimintaansa. Yhteistyö-, vuorovaikutus- ja viestintätaitoja tulee kehittää yhteisöllisen opiskelun erilaisten muotojen avulla.
Opiskelijan tietoisuutta ihmisten toiminnan vaikutuksesta maailman tilaan tulee kehittää. Lukion tulee kehittää opiskelijan taitoa tunnistaa ja käsitellä yksilöllisiä ja yhteisöllisiä eettisiä kysymyksiä. Opiskelijan tulee saada tilaisuuksia pohtia erilaisia vaihtoehtoja, tehdä valintoja ja tiedostaa valintojen välittömiä ja välillisiä seurauksia. Lukion tulee pyrkiä siihen, että opiskelijalle kehittyy halu ja kyky toimia demokraattisessa yhteiskunnassa vastuullisesti huomioiden oma ja muiden hyvinvointi.
Opetuksen tulee lujittaa opiskelijan itsetuntoa ja auttaa häntä tunnistamaan persoonallinen erityislaatunsa. Opiskelijaa tulee rohkaista ilmaisemaan eri tavoin omia havaintojaan, tulkintojaan ja esteettisiä näkemyksiään. Lukio-opetuksen tulee kannustaa opiskelijoita taiteelliseen toimintaan, taide- ja kulttuurielämään osallistumiseen sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävään elämäntapaan.
Lukio-opetuksen tulee antaa opiskelijalle valmiuksia suunnitella omaa tulevaisuuttaan, jatkokoulutustaan ja tulevaa ammattiaan. Opiskelijaa perehdytetään työ- ja elinkeinoelämään sekä yrittäjyyteen. Tavoitteena on, että lukion päätyttyä opiskelija pystyy kohtaamaan joustavasti muuttuvan maailman haasteet, tuntee vaikuttamisen keinoja ja hänellä on halua ja rohkeutta toimia. Hänen tulee saada edellytykset monipuoliseen ja täysipainoiseen elämään ihmisenä olemisen eri rooleissa.
5.2 Aihekokonaisuudet
Aihekokonaisuudet ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä kasvatus- ja koulutushaasteita. Samalla ne ovat ajankohtaisia arvokannanottoja. Käytännössä aihekokonaisuudet ovat lukion toimintakulttuuria jäsentäviä toimintaperiaatteita ja oppiainerajat ylittäviä, opetusta eheyttäviä painotuksia. Niissä on kysymys koko elämäntapaa koskevista asioista.
Kaikkia aihekokonaisuuksia yhdistävinä tavoitteina on, että opiskelija osaa
- havainnoida ja analysoida nykyajan ilmiöitä ja toimintaympäristöjä,
- esittää perusteltuja käsityksiä tavoiteltavasta tulevaisuudesta,
- arvioida omaa elämäntapaansa ja vallitsevia suuntauksia tulevaisuusnäkökulmasta sekä
- tehdä valintoja ja toimia tavoiteltavana pitämänsä tulevaisuuden puolesta.
Kaikille lukioille yhteisiä aihekokonaisuuksia ovat
- aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys
- hyvinvointi ja turvallisuus
- kestävä kehitys
- kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus
- teknologia ja yhteiskunta
- viestintä- ja mediaosaaminen.
Aihekokonaisuudet otetaan huomioon kaikkien oppiaineiden opetuksessa oppiaineeseen luontuvalla tavalla sekä lukion toimintakulttuurissa. Aihekokonaisuuksien pääasiat sisältyvät tämän opetussuunnitelman ainekohtaisiin osiin.
Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys
Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden tavoitteena on kasvattaa opiskelijoita osallistuviksi, vastuuta kantaviksi ja kriittisiksi kansalaisiksi. Se merkitsee osallistumista ja vaikuttamista yhteiskunnan eri alueilla poliittiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen toimintaan sekä kulttuurielämään. Osallistumisen tasot ovat paikallinen, valtakunnallinen, eurooppalainen sekä globaali.
Tavoitteena on, että opiskelija
- syventää demokraattisen yhteiskunnan toimintaperiaatteiden ja ihmisoikeuksien tuntemustaan
- osaa muodostaa oman perustellun mielipiteensä ja keskustella siitä kunnioittaen muiden mielipiteitä
- tuntee yhteiskunnan erilaisia osallistumisjärjestelmiä sekä niiden toimintatapoja
- haluaa osallistua lähiyhteisön, kotikunnan, yhteiskunnan ja elinympäristön yhteisen hyvän luomiseen yksilönä ja ryhmässä sekä vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon
- omaksuu aloitteellisuuden ja yritteliäisyyden toimintatavakseen
- tuntee yrittäjyyden eri muotoja, mahdollisuuksia ja toimintaperiaatteita
- ymmärtää työn merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle
- tuntee kuluttajan vaikuttamiskeinot ja osaa käyttää niitä.
Aihekokonaisuuden toteuttamisen pääpainon tulee olla käytännön harjoittelussa sekä omakohtaisten osallistumis- ja vaikuttamiskokemusten luomisessa. Koulun oman aktiivisen toiminnan lisäksi tällaista opiskeluympäristöä voidaan kehittää yhteistyössä muiden yhteiskunnan elimien, erilaisten järjestöjen ja yritysten kanssa.
Hyvinvointi ja turvallisuus
Lukioyhteisössä tulee luoda edellytyksiä osallisuuden, keskinäisen tuen ja oikeudenmukaisuuden kokemiselle. Nämä ovat tärkeitä elämänilon, mielenterveyden ja jaksamisen lähteitä. Hyvinvointi ja turvallisuus -aihekokonaisuuden tarkoituksena on, että opiskelija ymmärtää oman ja yhteisönsä hyvinvoinnin perusedellytykset. Aihekokonaisuus kannustaa toimimaan hyvinvoinnin ja turvallisuuden puolesta perheessä, lähiyhteisöissä ja yhteiskunnan jäsenenä. Se vakiinnuttaa hyvinvointia ja turvallisuutta ylläpitävää arkiosaamista, jota jokainen tarvitsee kaikissa elämänvaiheissa ja erityisesti elämän kriisitilanteissa.
Tavoitteena on, että opiskelija
- osaa ilmaista tunteita ja näkemyksiä vuorovaikutustilanteissa yhteisödynamiikkaa kehittävällä tavalla sekä käsitellä myös pettymyksiä, ristiriitaisia kokemuksia ja konflikteja väkivallattomasti
- rohkaistuu ottamaan yksilöllistä vastuuta opiskeluyhteisön jäsenten hyvinvoinnista ja yhteisöllisyydestä sekä ottamaan itse vastaan yhteisön tukea
- osaa arvioida, mitkä yhteisölliset ja yhteiskunnalliset toimintatavat tai rakenteelliset tekijät edistävät hyvinvointia ja turvallisuutta ja mitkä voivat ne vaarantaa
- toimii niin, että hän vaikuttaa myönteisesti opiskeluyhteisönsä hyvinvointiin ja turvallisuuteen
- tunnistaa vakavat ongelmat sekä osaa niiden ilmaantuessa hakea apua ja käyttää hyvinvointipalveluita tai ryhtyä muihin tarkoituksenmukaisiin toimiin myös poikkeustilanteissa
- osaa kohdata muutoksia ja epävarmuutta sekä rakentaa pohjaa uusille mahdollisuuksille.
Hyvinvointi- ja turvallisuuskokemus on yleensä samanaikaisesti fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen. Kysymys oikeudenmukaisuuden toteutumisesta liittyy siihen olennaisena osana. Kokemus on yksilöllinen, mutta sen perusta yhteisöllinen.
Kestävä kehitys
Kestävän kehityksen päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvän elämän mahdollisuudet. Ihmisen tulee oppia kaikessa toiminnassaan sopeutumaan luonnon ehtoihin ja maapallon kestokyvyn rajoihin. Lukion tulee kannustaa opiskelijoita kestävään elämäntapaan ja toimintaan kestävän kehityksen puolesta.
Tavoitteena on, että opiskelija
- tuntee perusasiat kestävän kehityksen ekologisesta, taloudellisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta ulottuvuudesta sekä ymmärtää, että vasta niiden samanaikainen toteuttaminen tekee kehityksestä kestävän
- osaa mitata, arvioida ja analysoida sekä luonnonympäristössä että kulttuuri- ja sosiaalisessa ympäristössä tapahtuvia muutoksia
- pohtii, millainen on kestävä elämäntapa, luontoa pilaamaton ja ekotehokas tuotanto ja yhdyskunta, sosiaalista pääomaansa vahvistava yhteisö ja yhteiskunta sekä luontoperustastaan ylisukupolvisesti huolehtiva kulttuuri
- osaa ja tahtoo toimia kestävän kehityksen puolesta omassa arjessaan, lukiolaisena, kuluttajana ja aktiivisena kansalaisena
- osaa tehdä yhteistyötä paremman tulevaisuuden puolesta paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti.
Kestävän kehityksen haasteita tulee oppia tarkastelemaan monista näkökulmista: Selvitetään, miten ihmistoiminta on vaikuttanut ympäristöön ja miten ihmisen tapa muokata ympäristöjään on muuttunut kulttuurievoluution aikana. Analysoidaan maailmanlaajuisia ympäristöuhkia ja niiden syitä sekä keinoja korjata kehityksen suuntaa. Tarkastellaan väestönkasvuun, köyhyyteen ja nälkään liittyviä ongelmia. Arvioidaan aineiden ja energian kiertokulkuja luonnossa ja tuotantojärjestelmissä sekä opetellaan säästämään energiaa ja raaka-aineita. Pohditaan, millaista voisi olla taloudellinen kasvu, joka ei perustu raaka-aineiden ja energian käytön lisäämiseen, ja mikä merkitys talouden vakaudella on ympäristönsuojelulle ja ihmisten hyvinvoinnille. Tutustutaan kestävän kehityksen periaatteita toteuttaviin yrityksiin ja teknologioihin sekä opitaan käyttämään kuluttajan vaikutuskeinoja. Selvitetään, miten ihmisen toiminnot voivat sopeutua ympäristöihinsä kulttuuriperintöä arvostaen ja luonnon monimuotoisuutta vaarantamatta. Harjoitellaan kestävän elämäntavan käytäntöjä ja selvitetään niiden rakenteellisia edellytyksiä. Opetukseen ja lukion arkeen tuodaan esimerkkejä onnistuneista käytännöistä.
Rohkaistuakseen aktiiviseksi kestävän kehityksen edistäjäksi opiskelija tarvitsee kokemuksia siitä, että hänen omilla eettisillä, käytännöllisillä, taloudellisilla, yhteiskunnallisilla ja ammatillisilla valinnoillaan on merkitystä. Kestävän kehityksen edistämisessä tulee luoda yleiskuva muutostarpeiden mittavuudesta ja siitä, että tarvittaviin tuloksiin päästään vain laajalla yhteistyöllä. Opetuksen lisäksi kestävään elämäntapaan kannustavat mahdollinen lukion oma ympäristöohjelma tai kestävän kehityksen ohjelma sekä ympäristötietoinen toimintakulttuuri.
Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus
Lukiokoulutuksen tulee tarjota opiskelijalle mahdollisuuksia rakentaa kulttuuri-identiteettiään äidinkielen, menneisyyden jäsentämisen, uskonnon, taide- ja luontokokemusten sekä muiden opiskelijalle merkityksellisten asioiden avulla. Opiskelijan tulee tietää, mitä yhteiset pohjoismaiset, eurooppalaiset ja yleisinhimilliset arvot ovat ja miten ne tai niiden puute näkyvät omassa arjessa, suomalaisessa yhteiskunnassa ja maailmassa. Oulunsalon lukio tarjoaa opiskelijalle runsaasti mahdollisuuksia ymmärtää, miten kulttuuriperintömme on muodostunut ja mikä voi olla hänen tehtävänsä kulttuuriperinnön ylläpitäjänä ja uudistajana. Lukiomme vahvistaa opiskelijan myönteistä kulttuuri-identiteettiä sekä kulttuurien tuntemusta, joiden perustalta on mahdollista saavuttaa kulttuurien välisen toiminnan taito ja menestyä kansainvälisessä yhteistyössä.
Tavoitteena on, että opiskelija
- tuntee kulttuurikäsitteen erilaisia tulkintoja ja osaa kuvata kulttuureiden erityispiirteitä
- tuntee henkistä ja aineellista kulttuuriperintöä
- on tietoinen omasta kulttuuri-identiteetistään, tietää mihin kulttuuriseen ryhmään hän tahtoo kuulua ja osaa toimia oman kulttuurinsa tulkkina,
- arvostaa kulttuureiden monimuotoisuutta elämän rikkautena ja luovuuden lähteenä sekä osaa pohtia tulevan kulttuurikehityksen vaihtoehtoja
- osaa kommunikoida monipuolisesti myös vierailla kielillä kulttuuritaustaltaan erilaisten ihmisten kanssa
- pyrkii toimimaan aktiivisesti keskinäiseen kunnioittamiseen perustuvan monikulttuurisen yhteiskunnan rakentamiseksi.
Toimintakulttuuria kehitettäessä kiinnitetään huomiota lukioon kulttuuriympäristönä ja hyviin tapoihin sekä lukion omiin traditioihin, juhliin ja muihin tapahtumiin. Opiskelijoita kannustetaan monikulttuuriseen vuorovaikutukseen ja kansainväliseen yhteistyöhön.
Teknologia ja yhteiskunta
Teknologian kehittämisen lähtökohtana on ihmisen tarve parantaa elämänsä laatua ja helpottaa elämäänsä työ- ja vapaa-aikanaan. Teknologian perustana on luonnossa vallitsevien lainalaisuuksien tunteminen. Teknologia sisältää tiedon ja taidon suunnitella, valmistaa ja käyttää teknologisia tuotteita, prosesseja ja järjestelmiä. Opetuksessa korostetaan teknologian ja yhteiskunnan kehittymisen vuorovaikutteista prosessia.
Tavoitteena on, että opiskelija
- osaa käyttää luonnontieteiden ja muiden tieteenalojen tietoa pohtiessaan teknologian kehittämismahdollisuuksia
- ymmärtää ja osaa arvioida ihmisen suhdetta nykyteknologiaan sekä osaa arvioida teknologian vaikutuksia elämäntapaan, yhteiskuntaan ja luonnonympäristön tilaan
- osaa arvioida teknologian kehittämistä ohjaavia eettisiä, taloudellisia, hyvinvointi- ja tasa-arvonäkökohtia sekä ottaa perustellen kantaa teknologisiin vaihtoehtoihin
- ymmärtää teknologian ja talouden vuorovaikutusta sekä osaa arvioida teknologisten vaihtoehtojen vaikutusta työn sisältöön ja työllistymiseen
- oppii yrittäjyyttä ja tutustuu paikalliseen työelämään.
Aihekokonaisuuden tulee ohjata opiskelija pohtimaan teknologian kehittämistä suhteessa yhteiskunnallisiin muutoksiin historiallisista, ajankohtaisista ja tulevaisuuden näkökulmista. Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään, käyttämään ja hallitsemaan teknologiaa. Hänen on opittava teknologian kehittämistyöhön kuuluvaa innovatiivisuutta ja ongelmanratkaisutaitoja. Hänen tulee oppia tarkastelemaan teknologian arvolähtökohtia ja seurannaisvaikutuksia. Nykyihmisen riippuvuutta teknologiasta tulee tutkia ja pohtia yksilön, työelämän ja vapaa-ajan kysymyksinä. Erityisesti kiinnitetään huomiota ihmisen perustarpeiden näkökulmasta välttämättömään ja ei-välttämättömään teknologiaan. Opiskelijaa kannustetaan ottamaan kantaa teknologian kehittämiseen sekä osallistumaan yksilönä ja kansalaisyhteiskunnan jäsenenä sitä koskevaan päätöksentekoon.
Aihekokonaisuuteen liittyviä kysymyksiä konkretisoidaan tutustumalla eri alojen teknologioihin. Näitä ovat esimerkiksi hyvinvointi ja terveys, informaatio ja viestintä, muotoilu ja musiikki, ympäristönsuojelu, energiantuotanto, liikenne sekä maa- ja metsätalous.
Viestintä- ja mediaosaaminen
Lukio-opetuksen tulee tarjota opiskelijalle opetusta ja toimintamuotoja, joiden avulla hän syventää ymmärrystään median keskeisestä asemasta ja merkityksestä kulttuurissamme. Oulunsalon lukion vahvistaa opiskelijan aktiivista suhdetta mediaan ja valmiutta vuorovaikutukseen sekä yhteistyötä paikallisen tai alueellisen median kanssa. Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään mediavaikutuksia, median roolia viihdyttäjänä ja elämysten antajana, tiedon välittäjänä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana, käyttäytymismallien ja yhteisöllisyyden kokemusten tarjoajana sekä maailman- ja minäkuvan muokkaajana. Opiskelija havainnoi ja erittelee kriittisesti median kuvaaman maailman suhdetta todellisuuteen. Opiskelija oppii huolehtimaan yksityisyyden suojastaan, turvallisuudestaan ja tietoturvastaan liikkuessaan mediaympäristöissä.
Tavoitteena on, että opiskelija
- saa riittävät viestien tulkinta- ja vastaanottotaidot: hän oppii mediakriittisyyttä valinnoissa ja mediatekstien tulkinnoissa sekä kuluttajan tarvitsemia yhteiskunnallisia tietoja ja taitoja
- osaa käsitellä eettisiä ja esteettisiä kysymyksiä: hän oppii vastuuta median sisällöntuottamisessa, käytössä ja mediakäyttäytymisessään
- saa paremmat vuorovaikutus-, viestintä- ja vaikuttamistaidot
- pystyy tuottamaan mediatekstejä ja monipuolistamaan ilmaisullista osaamistaan tuottaessaan itse mediatekstien sisältöjä ja välittäessään niitä
- tottuu käyttämään mediaa opiskelun välineenä ja opiskeluympäristönä, harjaantuu käyttämään mediaa opiskeluun liittyvissä vuorovaikutustilanteissa sekä tiedonhankinnassa ja -välittämisessä
- tuntee median toimintaan vaikuttavia taloudellisia ja yhteiskunnallisia tekijöitä
- saa tietoa viestintäalasta, mediatuotannosta ja tekijänoikeuksista.
Mediaosaaminen on lukiossa sekä taitojen että tietojen oppimista. Media on sekä opiskelun kohde että väline. Mediakasvatus on verbaalisten, visuaalisten, auditiivisten, teknisten ja yhteiskunnallisten taitojen sekä opiskelutaitojen kehittämistä. Se edellyttää oppiaineiden välistä yhteistyötä ja yhteistyötä eri viestintävälineiden kanssa sekä oppimista aidoissa toimintaympäristöissä. Lukion eri oppiaineiden on määriteltävä ja rakennettava suhteensa mediaan ja siinä tapahtuvaan kommunikaatioon, sen tekniikkaan, sisältöihin, materiaaleihin ja sen ympärille syntyvään mediakulttuuriin. Mediaosaamisessa korostuvat monivälineisyys ja visuaalisuus.
5.3 Äidinkieli ja kirjallisuus
5.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi
äidinkielenä
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta. Äidinkielen myötä ihminen omaksuu yhteisönsä kulttuurin ja rakentaa omaa identiteettiään. Tämä mahdollistaa sosiaalisen vuorovaikutuksen sekä kulttuurin jatkuvuuden ja sen kehittämisen.
Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto-, kulttuuri- ja taideaine, joka tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Se saa sisältöjä kieli-, kirjallisuus- ja viestintätieteistä sekä kulttuurin tutkimuksesta. Kielen, kirjallisuuden ja viestinnän tietoja sekä lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja opitaan erilaisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa.
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus opastaa arvostamaan omaa kulttuuria ja kieltä. Oppiaine ohjaa monikulttuurisuuden ja monikielisyyden ymmärtämiseen ja kielelliseen ja kulttuuriseen suvaitsevaisuuteen.
Lukion kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on kaunokirjallisuuden ymmärtäminen, tekstien eritteleminen ja tulkitseminen eri näkökulmista. Kaunokirjallisuus tarjoaa aineksia henkiseen kasvuun, kulttuuri-identiteetin muodostumiseen ja omien ilmaisuvarojen monipuolistamiseen.
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus tähtää sellaisiin viestintä- ja vuorovaikutustaitoihin, jotka luovat riittävät edellytykset jatko-opinnoille, osallisuudelle työelämässä ja aktiiviselle kansalaisuudelle. Sosiaalinen vuorovaikutus ja oppiminen perustuvat monipuoliseen viestintäosaamiseen ja vankkaan luku- ja kirjoitustaitoon sekä taitoon käyttää kieltä tilanteen vaatimalla tavalla. Oppiaine äidinkieli ja kirjallisuus ohjaa aktiiviseen tiedon hankkimiseen, tiedon kriittiseen käsittelyyn ja tulkintaan.
Opetuksessa pyritään oppiaineen sisäiseen integraatioon, sillä eri tieto- ja taitoalueet ovat toiminnallisessa yhteydessä toisiinsa. Niitä yhdistävänä tekijänä on kieli ja näkemys ihmisestä tavoitteellisesti toimivana, itseään ilmaisevana, merkityksiä tulkitsevana ja tuottavana viestijänä.
Opetuksen tavoitteet
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
- syventää tietojaan kielestä, kirjallisuudesta ja viestinnästä ja osaa hyödyntää niihin liittyviä käsitteitä
- syventää ja monipuolistaa viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan niin, että hän pystyy tavoitteelliseen ja tarkoituksenmukaiseen vuorovaikutukseen
- oppii käyttämään kieltä entistä tarkoituksenmukaisemmin sekä puheessa että kirjoituksessa
- oppii ymmärtämään ja analysoimaan tekstin ja kontekstin suhdetta
- syventää tekstitaitojaan siten, että hän osaa eritellä, tulkita, arvioida, hyödyntää ja tuottaa erilaisia tekstejä entistä tietoisempana niiden tavoitteista ja konteksteista
- oppii arvioimaan tekstin ilmaisua, esimerkiksi retorisia keinoja ja argumentaatiota, sekä soveltamaan tietojaan tekstien vastaanottamiseen ja tuottamiseen
- syventää kirjallisuuden tuntemustaan ja kehittää siten ajatteluaan, laajentaa kirjallista yleissivistystään, mielikuvitustaan ja eläytymiskykyään ja rakentaa maailmankuvaansa
- hallitsee kirjoitetun kielen normit ja ymmärtää yhteisen kirjakielen tarpeellisuuden
- osaa valikoida ja kriittisesti arvioida erilaisia tietolähteitä, tiedon luotettavuutta, käyttökelpoisuutta ja tarkoitusperiä, osaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa oppiaineen opiskelussa
- nauttii kulttuurista ja arvostaa sen monipuolisuutta.
Arviointi
Äidinkielen ja kirjallisuuden kurssien arvioinnin tulee kohdistua monipuolisesti oppiaineen eri alueisiin. Arvioinnin pohjana on opiskelijan tieto kurssien tavoitteista ja sisällöistä niin, että hän pystyy seuraamaan omaa edistymistään. Kurssiarvosanaan vaikuttavat kirjalliset ja suulliset tuotokset sekä aktiivinen osallistuminen. Henkilökohtainen tavoitteenasettelu ja palaute sekä toisilta opiskelijoilta että opettajalta ovat opiskelijan puheviestinnän ja kirjoittamisen taitojen kehittymisessä tärkeitä. Opetuksessa tulee kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja, joiden avulla hän voi rakentaa myönteistä mutta realistista käsitystä itsestään puhujana, lukijana ja kirjoittajana. Pakollisista ja valtakunnallisista syventävistä kursseista (ÄI1-ÄI9) annetaan numeroarvosana, mutta koulukohtaiset syventävät kurssit (ÄI10 ja ÄI11) arvioidaan periaatteella suoritettu/hylätty.
Pakolliset kurssit
Kursseilla toteutetaan aineen sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen, puheviestintä, kieli, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin siten, että tietojen ja taitojen opiskelu on jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kaikilla kursseilla syvennetään kirjoitetun kielen hallintaa ja kehitetään lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja sekä luetaan runsaasti kaunokirjallisia ja muita tekstejä kunkin kurssin näkökulmasta.
1. Kieli, tekstit ja
vuorovaikutus (ÄI1)
Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja hänen taitonsa lukea tekstejä kehittyy. Hän osaa jäsentää viestintäympäristöään sekä tunnistaa omia taitojaan puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana, lukijana ja median käyttäjänä niin, että hänen viestijäkuvansa tarkentuu.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- syventää tekstikäsitystään
- oppii tarkastelemaan monenlaisia tekstejä entistä tietoisempana tulkintaansa ohjaavista seikoista
- ymmärtää tekstin merkityskokonaisuutena ja tarkastelee sen piirteitä tavoitteen, viestintätilanteen ja ‑välineen kannalta
- oppii tarkastelemaan kielenkäyttöään, lukemistapojaan ja viestintäänsä entistä tietoisemmin
- tottuu huoltamaan tuottamiensa tekstien kieliasua
- syventää tietojaan ryhmäviestinnästä: hän kehittää ja oppii arvioimaan omia osallistumistapojaan ryhmän vuorovaikutuksen ja ilmapiirin sekä ryhmätyön tai keskustelun tuloksellisuuden kannalta.
Keskeiset sisällöt
- tekstien tulkintaa ja tuottamista ohjaavia perustekijöitä kuten tavoite, vastaanottaja, tekstilaji ja tekstityyppi
- viestintätilanteen ja -välineen vaikutus tekstiin
- tekstikäsityksen syventäminen, esimerkiksi puhutut ja kirjoitetut tekstit, mediatekstit, sähköiset ja graafiset tekstit, asia- ja kaunokirjalliset tekstit, julkiset ja yksityiset tekstit
- erilaisten tekstien kielen ja sisällön havainnointia ja harjoittelua: ymmärrettävyys, havainnollisuus ja eheys
- tekstien referointi ja kommentointi
- omien viestintätietojen, -taitojen, ‑asenteiden ja -motivaation arviointi lukio-opiskelun näkökulmasta
- vuorovaikutustaidot ryhmässä
2. Tekstien rakenteita ja
merkityksiä (ÄI2)
Opiskelija harjaantuu erittelemään tekstien kieltä, rakenteita ja merkityksiä sekä oppii näkemään tekstin yhteyden kontekstiin ja muihin teksteihin. Opiskelija syventää tekstilajituntemustaan ja kehittyy erilaisten tekstien tuottajana.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- osaa arvioida tekstien sisältöä, näkökulmia, tyyliä ja muotoa sekä oppii erittelemään tekstiä temporaalisista, kausaalisista, kontrastiivisista ja muista merkityssuhteista koostuvana kokonaisuutena, oppii tekstien erittelyssä tarvittavaa käsitteistöä ja pystyy soveltamaan sitä myös tuottaessaan itse tekstiä
- tottuu työstämään tekstiään oman ja toisten arvion pohjalta
- oppii suunnittelemaan ja laatimaan puhuttuja ja kirjoitettuja asiatekstejä sekä kykenee välittämään sanomansa kuuntelijoille tai lukijoille tavoitteittensa mukaisesti
- oppii tiedonhankintastrategioita, käyttää painettuja ja sähköisiä tietolähteitä sekä löytää käyttökelpoista ja luotettavaa tietoa kirjoitelmansa tai puhe-esityksensä pohjaksi.
Keskeiset sisällöt
- tekstuaaliset keinot, esimerkiksi lausetyypit ja -rakenteet, sananvalinnat, kielen kuvallisuus; jaksotus, viittaussuhteet, kytkökset; fokusointi, aiheen rajaus ja näkökulman valinta
- informatiivisen puheenvuoron rakentaminen, kohdentaminen, havainnollinen esittäminen ja arviointi
- kirjoittaminen prosessina: tarkoituksenmukaisen aineksen haku, kriittinen valikointi ja siihen viittaaminen ja hyödyntäminen omassa tekstissä sekä tekstin ja sen kieliasun hiominen erityisesti rakenteen ja tekstin eheyden kannalta
3. Kirjallisuuden keinoja
ja tulkintaa (ÄI3)
Opiskelijoiden käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestä syvenee.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- oppii ymmärtämään kielen kuvallisuutta ja monitulkintaisuutta
- syventää tietojaan kirjallisuuden lajeista ja niiden ominaispiirteistä
- kehittyy fiktiivisten tekstien analysoijana erilaisia lukija- ja tulkintalähtökohtia sekä tarpeellisia kirjallisuustieteellisiä käsitteitä käyttäen
- oppii perustelemaan tulkintaansa teksteistä sekä suullisesti että kirjallisesti
- harjaantuu käyttämään kurssilla havainnoituja kielen keinoja tarkoituksen-mukaisesti omassa ilmaisussaan.
Keskeiset sisällöt
- kirjallisuuden erittelyä ja tulkintaa tulkinnan kannalta perusteltua käsitteistöä ja lähestymistapaa hyödyntäen
- proosa kirjallisuudenlajina: kerrontateknisiä keinoja, esimerkiksi kertoja, näkökulma, aihe, henkilö, aika, miljöö, teema, motiivi
- lyriikka kirjallisuudenlajina: käsitteinä esimerkiksi runon puhuja, säe, säkeistö, rytmi, mitallisuus, toisto, kielen kuvallisuus
- draama kirjallisuudenlajina
- novellien, runojen ja draaman erittelyä
- kirjallisuuden keinojen käyttöä omissa teksteissä
4. Tekstit ja vaikuttaminen
(ÄI4)
Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden kieltä erityisesti vaikuttamisen näkökulmasta. Hän perehtyy argumentointiin ja syventää siihen liittyviä tietoja. Hän oppii analysoimaan ja tuottamaan argumentatiivisia tekstejä.
Tavoitteet
- Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- syventää medialukutaitoaan, jolloin hän pystyy analysoimaan ja tulkitsemaan erilaisia mediatekstejä, niiden taustoja ja tavoitteita sekä kriittisesti arvioimaan median välittämää informaatiota ja vaikutusta yksilöihin ja yhteiskuntaan
- osaa niin kirjoittajana kuin puhujanakin perustella monipuolisesti näkemyksiään sekä arvioida vaikuttamispyrkimyksiä ja tekstin luotettavuutta
- osaa tarkastella kirjallisuuden yhteiskunnallista vaikutusta
- oppii tarkastelemaan ja arvioimaan tekstejä ja niiden välittämiä arvoja myös eettisistä lähtökohdista.
Keskeiset sisällöt
- suora ja epäsuora vaikuttaminen: esimerkiksi suostuttelu, ohjailu, manipulointi; mainonta, propaganda; ironia, satiiri, parodia
- vaikuttamaan pyrkivien tekstien lajeja, graafisia ja sähköisiä tekstejä: mielipide, kolumni, pakina, arvostelu, pääkirjoitus, kommentti, mainos
- argumentointitavat ja retoriset keinot
- kantaa ottavia puheenvuoroja, keskusteluja ja väittelyitä
- tietoisesti vaikuttamaan pyrkivää kirjallisuutta ja muita kantaa ottavia tekstejä
- tekstien ideologisuus, lähdekritiikki ja mediakritiikki
- viestijän vastuu; mediavalinnat ja verkkoetiikka
5. Teksti, tyyli ja
konteksti (ÄI5)
Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden tyyliä siten, että hän osaa ottaa huomioon kontekstin merkityksen tulkinnassa ja tekstin tuottamisessa.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- oppii tarkastelemaan niin fiktiivisiä tekstejä kuin asiatekstejäkin niiden kulttuurikontekstissa ja suhteessa muihin teksteihin
- oppii erittelemään tyylin elementtejä ja niiden vaikutusta tekstin kokonaisuuteen
- pystyy itsenäiseen kirjoitusprosessiin aiheen ja näkökulman valinnasta, aineiston koonnista ja järjestelystä tekstin muokkaamisen ja tyylin hionnan kautta oman pohdiskelevan tekstin laadintaan
- kehittää omaa ilmaisutapaansa ja kirjallista tyyliään.
Keskeiset sisällöt
- eri aikakausia ja tyylejä edustavia kaunokirjallisia ja muita tekstejä erityisesti kulttuurisen kontekstin näkökulmasta
- tekstien tarkastelua ihmiskuvan, maailmankuvan, arvo- ja aatemaailman ilmentäjinä sekä oman aikansa että nykyajan kontekstissa
- tyylin aineksien kuten sananvalinnan, sävyn, kielen kuvallisuuden, rytmin ja lauserakenteen vaikutus tekstiin
- oppiaineen sisältöihin liittyvästä aiheesta, itse valitusta näkökulmasta laadittu pohdiskeleva teksti
- oman tyylin hiontaa ja huoltoa
6. Kieli, kirjallisuus ja
identiteetti (ÄI6)
Opiskelija saa yleiskuvan suomen kielen sekä suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin merkityksestä yksilölle ja yhteiskunnalle.
Tavoitteet
- Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- oppii tuntemaan suomen kielen kehityksen vaiheita ja ymmärtää eurooppalaisten kieli- ja kulttuurikontaktien vaikutuksen suomalaisen kulttuurin muotoutumiseen ja jatkuvaan muutokseen
- arvostaa nyky-Suomen monikulttuurisuutta ja -kielisyyttä ja ymmärtää äidinkielen merkityksen jokaiselle ihmiselle
- tuntee suomalaisen kirjallisuuden keskeisiä teoksia ja teemoja. Hän osaa arvioida niiden merkitystä oman kulttuurinsa näkökulmasta kulttuurisen ja yksilöllisen identiteetin rakentajana.
Keskeiset sisällöt
- teksti suullisessa ja kirjallisessa traditiossa: kansanrunoudesta kirjallisuuteen, kirjoitetusta kulttuurista nykyviestintään
- suomen kielen muotoutuminen ja muuttuminen kansainvälisessä ympäristössä; kielenohjailun periaatteet opiskelijan kielenkäytön näkökulmasta
- kielen ja kirjallisuuden merkitys kansallisen identiteetin rakentamisessa
- suomalaista kaunokirjallisuutta aika- ja kulttuurikontekstissaan, keskeisiä teoksia ja teemoja
- kirjallisia ja suullisia tuotoksia kurssin teemoihin liittyvistä aiheista
Syventävät kurssit
7. Puheviestinnän
taitojen syventäminen (ÄI7)
Opiskelija syventää ja monipuolistaa puheviestintään liittyviä tietojaan ja taitojaan sekä oppii arvioimaan puheviestinnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä.
Tavoitteet
- Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- syventää tietojaan vuorovaikutuksen luonteesta, ominaispiirteistä ja puhekulttuurista
- kehittää puhumisrohkeuttaan ja ilmaisuvarmuuttaan sekä esiintymis- ja ryhmätaitojaan
- tunnistaa ja osaa analysoida sekä puhujan että sanoman luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä.
Keskeiset sisällöt
- vuorovaikutustilanteiden osatekijät ja ominaispiirteet
- verbaalinen ja nonverbaalinen viestintä
- esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteet ja menettelytavat
- esiintymis- ja ryhmätaitojen harjoittelua erilaisissa vuorovaikutustilanteissa
- puheviestinnän kulttuurisia piirteitä ja suomalaista puhekulttuuria
8. Tekstitaitojen
syventäminen (ÄI8)
Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan analysoida ja tuottaa tekstejä.
Tavoitteet
- Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- vahvistaa taitoaan lukea analyyttisesti ja kriittisesti erilaisia tekstejä
- varmentaa taitoaan kirjoittaa sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään ehyttä ja johdonmukaista tekstiä.
Keskeiset sisällöt
- Kerrataan ja syvennetään seuraavia asioita:
- tekstityypit ja tekstilajit
- tekstianalyysi ja siinä tarvittavat käsitteet
- tekstin rakentaminen: ideointi, suunnittelu, näkökulman valinta, jäsentely, muokkaaminen, tyylin hionta, otsikointi ja ulkoasun viimeistely
- kielenhuoltoa
9. Kirjoittaminen ja
nykykulttuuri (ÄI9)
Opiskelija perehtyy kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun, median ajankohtaisaiheisiin ja nykykirjallisuuteen. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee, ajattelutaitonsa kehittyy ja kirjallinen ilmaisunsa kypsyy kohti lukion päättötason vaatimuksia.
Tavoitteet
- Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- kykenee keskustellen ja kirjoittaen käsittelemään ajankohtaisia kielen, kirjallisuuden ja viestinnän teemoja
- oppii arvioimaan ja arvottamaan ajankohtaisia tekstejä eettisin ja esteettisin perustein ja näkemään niiden merkityksen osana yhteiskunnallista keskustelua
- löytää nykykirjallisuudesta itseään kiinnostavia tekstejä ja osallistuu niistä käytävään keskusteluun
- osoittaa kypsyyttä oman tekstinsä näkökulman valinnassa, aiheen käsittelyssä, ajattelun itsenäisyydessä ja ilmaisun omaäänisyydessä.
Keskeiset sisällöt
- nykykirjallisuutta ja sen ilmiöitä
- ajankohtaisia suullisia ja kirjallisia puheenvuoroja kieltä ja kulttuuria käsittelevistä aiheista
- mediatekstien ajankohtaisaiheiden, ilmaisukeinojen ja vaikutusten tarkastelua
- osallistumista lukija- ja kirjoittajayhteisöön
10. Kielitiede ja kielenhuolto (ÄI10), koulukohtainen
syventävä kurssi
Kurssilla tarkastellaan kielioppiteorioita, lauseoppia ja semantiikkaa ja analysoidaan kielenkäyttöteorioita.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- oppii oman äidinkielensä rakenteet
- oppii vertailemaan eri kielten rakenteita ja sanontatapoja
- oppii vertailemaan ja tarkastelemaan syvällisesti kaunokirjallisuuden, asiatekstin ja puhekielen keinoja
Keskeiset sisällöt
- tutustutaan erilaisiin kielioppeihin
- tutkitaan ajankohtaisia tekstejä suomen kielestä
- opitaan tunnistamaan oman kielenkäytön vahvuudet ja korjaamaan puutteita
- tehdään runsaasti monipuolisia harjoituksia
11. Kaunokirjallisuus ja lehtitekstit (ÄI11), koulukohtainen
syventävä kurssi
Kurssi tukee tutkivaa oppimista ja vilkasta vuorovaikutusta. Opetuksessa hyödynnetään Internet-verkkoa. Opiskelijat osallistuvat aktiivisesti kurssin sisältöjen suunnitteluun.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii
- keskustelemaan kirjallisuuden ja lehtitekstien tarjoamista aiheista
- arvostamaan omaa perusteltua mielipidettään
- kehittämään viestintätaitojaan
- löytämään eri lähteistä kaunokirjallisuutta ja muita tekstejä
Keskeiset sisällöt
- tutustutaan erilaisiin oppimismenetelmiin
- kirjoitetaan kaunokirjallisuudesta erityyppisiä tekstejä
- kerrataan argumentointikeinoja
- syvennellään retoristen keinojen ymmärtämistä
12. Lukudiplomi (ÄI12), koulukohtainen syventävä kurssi
Kurssi laajentaa ja syventää oppilaan kirjallisuuden tuntemusta. Oppilas syventää ja monipuolistaa taitojaan analysoida ja tulkita kaunokirjallisia tekstejä. Hän myös laajentaa tietämystään kaunokirjallisuudesta. Kurssi voidaan suorittaa hajautetusti lukuvuoden aikana itsenäistä työskentelyä painottaen. Kehittää kirjallisuuden analyysi- ja tulkintataitoja. Innostaa lukemaan ja jakamaan kirjallisuuden herättämiä ajatuksia muiden kanssa. Suositellaan suoritettavaksi itsenäisesti. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S).
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- perehtyy ennakkoluulottomasti monenlaiseen eri aikakausien kaunokirjallisuuteen oppii soveltamaan erilaisia tapoja lähestyä kirjallisuutta
- laajentaa ja vahvistaa erilaisten kaunokirjallisuuden tekstilajien tuntemustaan perehtyy kirjallisuuskritiikkiin
- oppii keskustelemaan kaunokirjallisuudesta lukijayhteisön jäsenenä
- ymmärtää kaunokirjallisuuden merkityksen ihmisen inhimilliselle kehitykselle ja hyvinvoinnille ja myös oman elämänsä kehitykselle ja hyvinvoinnille.
Keskeiset sisällöt
- luetaan erilajista kaunokirjallisuutta eri aikakausilta, esimerkiksi romaani, novelli, runo jne.
- sovelletaan erilaisia lukemistapoja, esimerkiksi strukturalismi ja narratologia, lukijatutkimus, biografinen, yhteiskunnallinen, psykoanalyyttinen, kontekstuaalinen, intertekstuaalinen ja feministinen kirjallisuudentutkimus
- laaditaan arvosteluja ja esseitä tai keskustellaan yhteisesti luetuista teoksista
- kurssilla voi olla yhteinen teema, esimerkiksi jokin kirjallisuuden erikoisalue.
5.3.2 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi
toisena kielenä
Opiskelijoille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, voidaan opettaa äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaine suomi toisena kielenä ‑oppimäärän mukaan. Oppimäärän lähtökohtana on toisen kielen oppijan oppimistilanne: opiskelija oppii suomea suomenkielisessä ympäristössä, ja hänelle kehittyy vähitellen monipuolinen suomen kielen taito oman äidinkielen rinnalle. Lukion suomi toisena kielenä -oppimäärän tavoitteet ja sisällöt perustuvat perusopetuksessa tai muualla hankittuun suomen kielen perusteiden hallintaan.
Suomi toisena kielenä -opetuksen keskeinen tavoite on, että opiskelija saavuttaa sellaisen suomen kielen taidon, että hän voi opiskella täysipainoisesti kaikkia lukion oppiaineita ja että hänen on mahdollista jatkaa opintojaan sekä selviytyä työelämässä suomen kielellä. Yhdessä oman äidinkielen opetuksen kanssa suomi toisena kielenä ‑opetus vahvistaa opiskelijan monikulttuurista identiteettiä ja rakentaa pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle.
Opetuksen tavoitteet
Suomi toisena kielenä -opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
- kehittää suomen kielen taitonsa niin hyväksi, että hän pystyy käyttämään sitä ajattelun, oppimisen, ilmaisun ja vaikuttamisen sekä sosiaalisten suhteiden luomisen ja ylläpitämisen välineenä
- osaa ja rohkenee ilmaista itseään ymmärrettävästi erilaisissa arkielämän ja opiskelun viestintätilanteissa
- hallitsee suomen kielen perusrakenteet kielen eri tasoilla ja tulee entistä tietoisemmaksi suomen kielen erityispiirteistä omaan kieleensä tai muihin kieliin verraten
- kykenee hyödyntämään erilaisia tekstejä, ja oppii tietoyhteiskunnassa tarvittavaa kriittistä tulkinta- ja arviointitaitoa
- parantaa taitoaan etsiä, valita, muokata ja välittää tietoa erilaisista lähteistä
- tottuu työskennellessään käyttämään sanakirjoja ja kielenoppaita
- perehtyy suomalaiseen yhteiskuntaan, mediaan, kulttuuriin ja kirjallisuuteen (yhteistyössä muun aineopetuksen kanssa)
- havaitsee kielen vaihtelun puhujan, tilanteen ja alueen mukaan ja laajentaa tietojaan puhutun ja kirjoitetun kielen peruseroista ja työnjaosta
- oppii ymmärtämään toisen kielen oppimisprosessia, pystyy tarkkailemaan omaa kielitaitoaan, arvioimaan edistymistään ja haluaa kehittää kielitaitoaan sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa
- oppii pohtimaan kaksi- tai monikielisyyttään; hänen käsityksensä kielen merkityksestä identiteetille syvenee.
Arviointi
Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen B2.2-taso (toimiva itsenäinen kielitaito) kuvaa pääpiirtein suomi toisena kielenä ‑opiskelijan hyvää osaamista lukion päättövaiheessa. Opiskelijan kielitaitoprofiilin vahvimmat alueet ovat kuullun ja luetun ymmärtäminen, joissa hyvän osaajan taito yltää B2.2-tasolle. Kirjoittamisen alueella B2.1-taso (itsenäisen kielitaidon perustaso) kuvaa hyvää osaamista.
Opiskelijaa arvioidaan suomi toisena kielenä ‑oppimäärän mukaan, jos se on valittu hänen oppimääräkseen huolimatta siitä, onko hänelle järjestetty erillistä suomi toisena kielenä -opetusta vai ei tai onko lukio voinut tarjota vain osan suomi toisena kielenä ‑kursseista. Äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä ‑oppimäärän mukaisesti suoritetut kurssit luetaan hyväksi täysmääräisesti suomi toisena kielenä ‑kursseihin, ja niiltä saatu arvosana siirtyy suomi toisena kielenä ‑kurssin arvosanaksi. Suomi toisena kielenä -kurssit korvaavat äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä ‑oppimäärän kurssit vain siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja sisällöt vastaavat toisiaan. Tällöin pääsääntöisesti pakollisten kurssien osalta edellytetään lisänäyttöjä ja arvosana harkitaan uudelleen niiden yhteydessä.
Pakolliset kurssit
1. Perusteet hallintaan (S21)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- harjoittelee lukio-opinnoissa tarvittavaa yleiskielistä esitystapaa sekä kirjallisesti että suullisesti
- tiedostaa suomen kielen perusrakenteet ja tulee varmaksi niiden hallinnassa
- pystyy asettamaan tavoitteita suomen kielen opiskelulleen ja rohkaistuu suomen kielen käyttäjänä.
Keskeiset sisällöt
- opiskelijan kielitaidon kartoitus
- opiskelijan tausta ja kokemukset
- kahden kulttuurin ja kielen keskellä eläminen
- lukion opiskelukulttuuri, suomen kielen opiskelutekniikka
- parihaastattelut, arkielämään ja sosiaalisiin tilanteisiin liittyvät pienet puheenvuorot
- suomen kielen keskeiset äänne- ja muoto-opilliset piirteet
- aineistopohjainen kirjoitelma
2. Kieli käyttöön (S22)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- harjaantuu viestimään tilanteen mukaisesti ja tulee tietoiseksi toimintamahdollisuuksistaan vuorovaikutustilanteissa
- oppii erottamaan eri tyylejä ja sävyjä kirjoitetussa ja puhutussa kielessä
- oppii erittelemään ja hallitsemaan kielen lauserakenteita sekä ymmärtämään sanaston muodostumiskeinoja.
Keskeiset sisällöt
- kielitilanteiden vaihtelu ja puheen variaatio
- erilaisia kaunokirjallisia ja asiatekstejä
- eri asiointitilanteita
- hankitun tiedon suullista ja kirjallista raportointia
- kielen lausetason perusrakenteet (peruslauseen rakentaminen, peruslauseen jäsenet, erityisesti objekti ja suomen kielelle ominaiset lausetyypit)
- sananmuodostuskeinot
3. Kielellä vaikutetaan (S23)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- ymmärtää erityyppisiä suullisia ja kirjallisia asiatekstejä, erityisesti mielipidetekstejä, sekä oppii löytämään tekstin ydinajatukset ja ottamaan kantaa niihin
- rohkaistuu muodostamaan ja ilmaisemaan mielipiteitään perustellen
- oppii tunnistamaan, miten häneen vaikutetaan
- tarkastelee myös kaunokirjallisuutta mielipiteiden ja maailmankuvan muokkaajana
- parantaa kielen perusrakenteiden hallintaa, erityisesti sijamuotojen merkitystehtäviä ja rektioita.
Keskeiset sisällöt
- mielipidekirjoituksia ja ajankohtaisohjelmia
- asiatekstin analysointi- ja tulkintaharjoituksia
- perustelemisen harjoittelemista sekä suullisesti että kirjallisesti
- ryhmäkeskustelutehtäviä
- kaunokirjallisuus ja media vaikuttajana
- nominaalimuotojen ja lauseenvastikkeiden tarkastelua
- vertailumuotoja ja rektioseikkoja
4. Syvemmät tekstitaidot (S24)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- harjaantuu erittelevään luku- ja kirjoitustaitoon sekä rohkaistuu persoonalliseen kielen tuottamiseen
- harjaantuu löytämään erilaisista teksteistä niiden pääajatukset, tulkitsemaan tekstin ydinsisältöä sekä totuttautuu kirjoittamaan aineiston pohjalta.
Keskeiset sisällöt
- erilaisia mediatekstejä; niiden tulkintaa ja hyödyntämistä
- tekstin tuottamista erilaisista aineistoista
- luovaa kirjoittamista
- referointia
5. Suomalainen kulttuuri tutuksi (S25)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- tutustuu suomalaiseen kulttuuriin, erityisesti kirjallisuuteen sekä muihin taiteisiin ja mediakulttuuriin ja vertailee suomalaista kulttuuria tuntemiinsa muihin kulttuureihin
- hyödyntää mediaa kulttuurin välittäjänä sekä saa taide-elämyksiä ja aineksia oman identiteettinsä rakentamiseen.
Keskeiset sisällöt
- kirjallisuuden keskeisiä lajeja
- suomalaisen kirjallisuuden lukemista, kuten novelleja, lyhytproosaa, runoja, romaanikatkelmia sekä ainakin yksi kokonaisteos
- opintokäynti tai taide-esityksen katsominen, esimerkiksi teatterikäynti
- yhden kirjailijan ja hänen teoksensa esittely
6. Kohti toimivaa kaksikielisyyttä (S26)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- vahvistaa kielitaitoaan vaativilla teksteillä ja tehtävillä
- syventää tietojaan kirjakielen perusnormeista ja osaa soveltaa niitä omia tekstejä tuottaessaan
- vahvistaa käsitystään suomalaisuudesta, esimerkiksi suomalaisen kirjallisuuden avulla.
Keskeiset sisällöt
- vaativien kielen rakenteiden kertaamista
- kirjakielen hallinnan syventämistä, esimerkiksi välimerkkien käyttöä
- sanavaraston kartuttamista eri aihealueilta
- rakennetehtäviä, luetun ymmärtämistä, tekstin selittämistä, kirjoitelmia
- suomalainen kaunokirjallinen teos
Syventävät kurssit
7. Puhekieli tarkasteluun (S27)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- perehtyy suomen puhekielen ominaispiirteisiin
- oppii tunnistamaan puheesta ja kirjoituksesta puhekielisyyksiä ja pystyy vertailemaan puhe- ja yleiskieltä toisiinsa.
Keskeiset sisällöt
- suomen puhekielen kielioppia
- suomen puhekielen erityispiirteitä
- yleispuhekieli, murre, slangi
- puhekielen erityispiirteitä
- itsenäinen työ: työprosessin suunnittelu, suomenkielisen henkilön haastattelu, nauhoitus, litterointi, puhutun muuttaminen yleiskieliseksi, työn suullinen esittäminen luokalle, kirjallinen raportointi
8. Erilaisten tekstien kirjoittamista (S28)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- syventää ja monipuolistaa kirjallisen ilmaisun taitojaan
- varmentuu kielen rakenteiden hallinnassa ja harjaantuu kirjoitusprosessiin.
Keskeiset sisällöt
- kirjoittamista erilaisiin tarkoituksiin opiskelijoiden tarpeiden mukaan: asia- ja asioimiskirjoittamista, esimerkiksi hakemus, valitus tai selvitys
- kirjoittamista materiaalin pohjalta, esimerkiksi kommentti, analyysi tai arvostelu
- pohjatekstin tekstilajin ja kielen havainnointia
- ns. luovaa kirjoittamista opiskelijoiden tarpeiden ja kiinnostuksen mukaan
- kirjoittamisen prosessiluonteisuus, prosessin eri vaiheet
- jäsentelyn sekä tekstin ulko- ja kieliasun tarkastelua ja hiontaa
- kielen rakenteita opiskelijoiden tarpeiden mukaan
9. Tekstien maailmassa (S29)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- syventää taitoaan lukea erittelevästi ja eläytyvästi
- parantaa suomalaisen ja mahdollisuuksien mukaan oman kulttuurinsa kirjallisuuden tuntemustaan.
Keskeiset sisällöt
- erilajisten kaunokirjallisten ja asiatekstien tekstien lukemista
- vapaavalintainen kaunokirjallinen teos, esimerkiksi oman kulttuuri-identiteetin rakentumisen kannalta tärkeä teos
- kirjailija- tai teosesittely
- kirjallisuudesta keskustelemista ja kirjoittamista, oman lukukokemuksen jakamista
- käännösharjoitus
5.4 Toinen kotimainen kieli, perusopetuksen vuosiluokilla 7–9 alkanut oppimäärä (B1), Ruotsi
Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja sekä tarjoaa heille mahdollisuuden kehittää pohjoismaista yhteiskuntaa ja kulttuuria koskevaa tietoisuuttaan, ymmärtämystään ja arvostustaan. Se auttaa opiskelijoita syventämään tietojaan kaksikielisestä Suomesta. Ruotsin kielen opetus antaa opiskelijoille valmiudet ruotsin kielen omaehtoiseen opiskeluun auttamalla heitä ymmärtämään, että viestintätaidon saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Ruotsin kieli oppiaineena on taito-, tieto- ja kulttuuriaine.
Opetuksen tavoitteet
- Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti:
|
Oppimäärä |
Kuullun ymmärtäminen |
Puhuminen |
Luetun ymmärtäminen |
Kirjoittaminen |
|
A-oppimäärä |
B2.1 |
B1.2 |
B2.1 |
B1.2 |
|
B1-oppimäärä |
B1.2 |
B1.1 |
B1.2 |
B1.1 |
- Tavoitteena on myös, että opiskelija
- osaa viestiä ruotsin kielelle ja sen kulttuurialueelle ominaisella tavalla
- osaa arvioida kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin
- tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana
- osaa kehittää kielitaitoaan kehittymistarpeensa ja opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta tarkoituksenmukaisin strategioin.
Arviointi
Oppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvausten painotusten mukaisesti. Kaikki pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit (RUB1-RUB7) arvioidaan numeroin kurssikokeella, joka sisältää seuraavat osiot:
- kuullun ymmärtäminen
- luetun ymmärtäminen
- rakenteet ja sanasto
- kirjoitelma
- Kurssiarvosanaan vaikuttavat myös jatkuva näyttö ja kurssin aikana suoritetut tehtävät (kotiaineet, tiivistelmät, sanakokeet) korkeintaan yhden arvosanan verran.
Kurssit
Kurssien aiheita käsitellään oman kulttuurin sekä suomenruotsalaisen ja pohjoismaisen kulttuurialueen kannalta niin, että opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus vertailuihin. Aiheiden käsittelyssä otetaan lisäksi huomioon aihekokonaisuuksissa esiin tuodut näkökulmat. Kullakin kurssilla voidaan käsitellä myös muita aiheita opiskelijoiden harrastuneisuuden ja toisaalta ajankohtaisuuden vaatimusten huomioon ottamiseksi.
Opiskelijoilla tulee olla jokaisella kurssilla tilaisuuksia kuunnella, lukea, puhua ja kirjoittaa erilaisia tarkoituksia varten, vaikka painotukset vaihtelevat kursseittain. Rakenteiden ja sanaston tuntemuksen laajentamiseen ja käytön monipuolistamiseen ja tarkkuuteen kiinnitetään huomiota kaikilla kursseilla kummankin oppimäärän tavoitteiden mukaisesti. Huomiota kiinnitetään äidinkielisen ja ruotsinkielisen viestinnän eroihin ja eroja selittäviin kulttuurisiin tekijöihin. Kaunokirjallisuus ja muu autenttinen materiaali tarjoaa tähän mahdollisuuksia. Kulttuurisen herkkyyden kehittymiseksi opiskelijoita tulee ohjata tiedostamaan oman toiminnan ja omien arvostuksien kulttuurisidonnaisuus.
Opiskelijoiden opiskelutaitoihin kiinnitetään huomiota jokaisella kurssilla. Heitä ohjataan tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijöinä ja kielen opiskelijoina. Heitä ohjataan käyttämään strategioita, jotka ovat tarkoituksenmukaisia heidän oman kehittymistarpeensa ja kulloisenkin opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta.
Pakolliset kurssit
Pakolliset kurssit suoritetaan järjestyksessä 1-5. Tästä järjestyksestä voidaan poiketa erityistapauksissa, esimerkiksi jos opiskelija on ollut vaihto-opiskelijana tai muusta hyväksytystä syystä ei ole voinut osallistua opetukseen ja edetä opinnoissaan tavanomaiseen tapaan. Rehtori hyväksyy poikkeukset neuvoteltuaan aineenopettajan kanssa.
Kurssien itsenäinen suorittaminen/tenttiminen edellyttää kielen hyvää hallintaa (arvosana vähintään 8).
1. Koulu ja vapaa-aika (RUB1)
Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeen mukaan. Aihepiireinä ovat opiskelu ja nuorten harrastukset, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua, keskeisiä puheviestinnän strategioita sekä kuullun ymmärtämistä.
Tavoitteet
- oppia tervehtimään, kiittämään, pyytämään anteeksi sekä ilmaisemaan mielipiteensä ruotsiksi
- oppia keskeiset puhelinkeskusteluun sekä haastatteluun liittyvät fraasit
- oppia perusasiat substantiiveista, verbeistä ja sanajärjestyksestä
Keskeiset sisällöt
- ystävyys
- opiskelu
- vapaa-aika
2. Arkielämää Pohjoismaissa (RUB2)
Kurssilla jatketaan sanaston ja rakenteiden vahvistamista ja painotetaan puheviestinnän harjoittamista sekä kirjoittamista lyhyiden viestinnällisten tehtävien avulla. Kurssilla jatketaan nuorten elämän, opiskelun, työn, harrastusten, palveluiden ja vapaa-ajan tarkastelua. Vankennetaan suullisen viestinnän strategioiden hallintaa ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen.
Tavoitteet
- oppia kuvailemaan ulkonäköä, ostamaan vaatteita ja kertomaan asumisesta
- vankentaa substantiivien, verbien ja sanajärjestyksen pääasioiden hallintaa
- lukusanojen, adjektiivien, adverbien ja keskeisten pronominien perusasioiden oppiminen
Keskeiset sisällöt
- opiskelu, työ, harrastukset
- erilaiset elämäntyylit ja elämänhallinta
3. Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa (RUB3)
Aihepiireinä ovat kotimaa, suomenruotsalaisuus, vertailu muihin Pohjoismaihin sekä Suomi pohjoismaisena valtiona Euroopassa. Aihekokonaisuus ”kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus” tarjoaa mahdollisuuksia käsitellä kurssin aiheita. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita.
Tavoitteet
- oppia kertomaan omasta kotimaastaan
- kerrata pääasiat adjektiiveistä, adverbeistä, lukusanoista sekä persoonapronomineista
- oppia pääasiat substantiivien määräysmuodoista, eri pronomineista, verbien taivutuksesta ja s-passiivista
Keskeiset sisällöt
- kotimaa ja suomenruotsalaisuus
- vertailu muihin Pohjoismaihin sekä Suomi pohjoismaisena valtiona Euroopassa
4. Elämää yhdessä ja erikseen (RUB4)
Aihepiireinä ovat elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen opiskelussa ja työssä sekä ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt. Aihekokonaisuuksista korostuu ”hyvinvointi ja turvallisuus”.
Tavoitteet
- oppia kertomaan Tanskasta ja Islannista
- kerrata verbioppia sekä substantiivien määräysmuotoja
- vahvistaa eri pronominien ja verbiopin (esim. partisiipin preesens ja konditionaalin vastineet) hallintaa
Keskeiset sisällöt
- elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen opiskelussa ja
- työssä sekä ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt
5. Elinympäristömme (RUB5)
Aihepiireinä ovat luonto, muuttuva elin- ja työympäristö sekä joukkoviestimet. Aihekokonaisuudet ”kestävä kehitys”, ”teknologia ja yhteiskunta” sekä ”viestintä- ja mediaosaaminen” tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Harjoitellaan ymmärtävän lukemisen strategioita ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.
Tavoitteet
- oppia kertomaan Norjasta
- kerrata pääasiat eri pronomineista ja verbiopista
- vahvistaa verbiopin (esim. partisiipin perf., vahvat verbit) hallintaa
Keskeiset sisällöt
- luonto, muuttuva elin- ja työympäristö sekä joukkoviestimet
Syventävät kurssit
Syventävillä kursseilla kielitaitoa kehitetään monipuolisesti.
Kulttuurin tekijöitä ja näkijöitä (RUB6)
Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet ”kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus” ja ”viestintä- ja mediaosaaminen” tarjoavat erilaisia näkökulmia kurssin aiheista. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen.
Tavoitteet
- oppia kulttuuriin ja taiteisiin liittyvää sanastoa
- kerrataan ja syvennetään substantiivi-, adjektiivi- ja pronominioppia
Keskeiset sisällöt
- opiskelu
- arkkitehtuuri
- kirjallisuus
- urheilu
- ruotsalainen kulttuuri
- elokuva
7. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (RUB7)
Aihealueita ovat maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen. Kurssilla käsitellään yhteiskunnallisia asioita, päätöksentekoon osallistumista sekä kansainvälistä vaikuttamista ja vastuuta. Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä entistä vaativamman kieliaineksen avulla.
Tavoitteet
- oppia pohjoismaisiin vähemmistökulttuureihin liittyvää sanastoa
- kerrataan ja syvennetään verbi- ja lauseoppia
Keskeiset sisällöt
- pohjoismaisuus
- vähemmistökulttuurit
- teollisuusmaat >< kehitysmaat
Koulukohtaiset syventävät kurssit
Oulunsalon lukiossa on kolme koulukohtaista syventävää kurssia ruotsin kielessä. Niiden avulla opiskelijat voivat vahvistaa ruotsin kielen perusrakenteiden hallintaa, harjoitella kuullun ymmärtämistä ja puhumista sekä syventää osaamistaan valmistautuessaan lukion päättökokeeseen.
8. Johdantokurssi (RUB8)
Tavoitteena on tukea puutteellisen ruotsin kielen taidon omaavien oppilaiden selviytymistä lukion aloitusvaiheessa. Kurssilla kerrataan keskeisimmät peruskoulussa opetetut rakenteet ja vahvistetaan oppilaan valmiuksia kirjallisessa tuottamisessa sekä luetun ja kuullun ymmärtämisessä.
Tavoitteet
- oppia perusasiat substantiiveista, verbeistä, adjektiiveistä ja sanajärjestyksestä
- oppia kirjoittamaan lyhyitä viestejä ruotsiksi
- oppia ymmärtämään helpohkoja ruotsinkielisiä tekstejä
- oppia ymmärtämään helpohkoa ruotsinkielistä puhetta
Keskeiset sisällöt
- nuorten elämää lähellä olevat aihepiirit
Kurssin arviointi
Kurssista annetaan suoritusmerkintä, joka edellyttää läsnäoloa oppitunneilla.
Suullisen kielitaidon kehittämiskurssi (RUB9)
Kurssin tavoitteena on opiskelijoiden puheilmaisun vahvistaminen ja kuullun ymmärtämisen kehittäminen. Kurssilla keskitytään käyttämään ruotsia jokapäiväisissä tilanteissa ja esityksissä. Nauha- ja video-ohjelmien avulla pyritään parantamaan opiskelijoiden kykyä ymmärtää puhuttua kieltä ja reagoida kuulemaansa oikealla tavalla.
Tavoitteet
- oppia tulemaan toimeen arkipäiväisissä keskustelutilanteissa
- oppia pitämään lyhyitä esityksiä ja puheita
- oppia ymmärtämään normaalitempoista ruotsia
Keskeiset sisällöt
- dialogi- ja tilanneharjoitukset
- Opetushallituksen suulliset kokeet
- video-ohjelmat
- kuullun ymmärtäminen
Kurssin arviointi
Kurssista annetaan suoritusmerkintä, joka edellyttää läsnäoloa oppitunneilla.
Kirjallisen kielitaidon kehittämiskurssi (RUB10)
Kurssin tavoitteena on lukion päättökokeeseen valmistautuvien opiskelijoiden valmiuksien kehittäminen kielen eri osa-alueilla.
Tavoitteet
- vahvistetaan tekstin ymmärtämistä ja rakenteiden hallintaa
- harjoitellaan kuullun ymmärtämistä
- kehitetään kirjallista tuottamista
Keskeiset sisällöt
- B-tason yo-kokeiden kuullun ja luetun ymmärtämistehtäviä sekä rakenneosioita
- kirjoitelman ja tiivistelmän laatiminen
- rakenneharjoituksia
Kurssin arviointi
Kurssista annetaan suoritusmerkintä, joka edellyttää läsnäoloa oppitunneilla.
5.5 Vieraat kielet
Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden kehittää opiskeltavan kielen kielialueen tai yhteisön kulttuuria koskevaa tietoisuuttaan, ymmärtämystään ja arvostustaan. Tällöin otetaan huomioon erityisesti eurooppalainen identiteetti ja eurooppalainen monikielisyys ja ‑kulttuurisuus. Kielten opetus antaa opiskelijoille valmiudet kielten omaehtoiseen opiskeluun auttamalla heitä ymmärtämään, että viestintätaidon saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Vieras kieli oppiaineena on taito-, tieto- ja kulttuuriaine.
Opetuksen tavoitteet
Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti:
|
Kieli ja oppimäärä |
Kuullun ymmärtäminen |
Puhuminen |
Luetun ymmärtäminen |
Kirjoittaminen |
|
Englanti A |
B2.1 |
B2.1 |
B2.1 |
B2.1 |
|
Muut kielet A |
B1.1–B1.2 |
B1.1 |
B1.2 |
B1.1–B1.2 |
|
Englanti B1 |
B1.2 |
B1.2 |
B1.2 |
B1.2 |
|
Englanti B2 |
B1.1 |
B1.1 |
B1.1 |
B1.1 |
|
Muut kielet B2 |
A2.2 |
A2.1–A2.2 |
A2.2–B1.1 |
A2.1–A2.2 |
|
Englanti B3 |
B1.1 |
A2.2 |
B1.1 |
B1.1 |
|
Muut kielet B3 |
A2.1–A2.2 |
A2.1 |
A2.1–A2.2 |
A1.3–A2.1 |
Tavoitteena on myös, että opiskelija
- osaa viestiä kohdekielelle ja sen kulttuurille ominaisella tavalla
- osaa arvioida kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin
- tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana
- osaa kehittää kielitaitoaan kehittymistarpeensa ja opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta tarkoituksenmukaisin strategioin.
Arviointi
Oppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kaikki alueet kurssikuvausten painotusten mukaisesti. A-kielten (englanti ja saksa) pakolliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Tästä järjestyksestä voidaan poiketa erityistapauksissa, esimerkiksi jos opiskelija on ollut vaihto-opiskelijana tai muusta hyväksytystä syystä ei ole voinut osallistua opetukseen ja edetä opinnoissaan tavanomaiseen tapaan. Rehtori hyväksyy poikkeukset neuvoteltuaan aineenopettajan kanssa.
Itsenäinen opiskelu
- Kiitettävät pohjatiedot omaava opiskelija voi tarvittaessa suorittaa vieraan kielen pakollisen kurssin itsenäisesti. Luvan antaa rehtori. Aineenopettaja antaa lausunnon luvanpyyntölomakkeeseen.
- suorittamiseen liittyvät käytännön asiat sovitaan opettajan kanssa ennen kurssin alkua
- jos mahdollista, tenttijän on oltava läsnä ensimmäisellä suunnittelutunnilla
- tenttijältä vaaditaan samat suoritukset kuin muilta kurssiin osallistujilta
- tenttijän on sovittava suullinen näyttökoe ennen koeviikkoa opettajan kanssa, tämä koe on läpäistävä hyväksytyn arvosanan saamiseksi
- tenttijän on osallistuttava vähintään kahteen kuunteluharjoitukseen tai –kokeeseen
- sellaista kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti, josta on saanut hylätyn arvosanan
Kurssit
Aiheita käsitellään oman maan, opiskeltavan kielen kulttuurialueen ja kielestä ja aiheesta riippuen myös laajemmasta näkökulmasta niin, että opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus vertailuihin. Aiheiden käsittelyssä otetaan lisäksi huomioon aihekokonaisuuksissa esiin tuodut näkökulmat. Kullakin kurssilla voidaan käsitellä myös muita aiheita opiskelijoiden harrastuneisuuden ja toisaalta ajankohtaisuuden vaatimusten huomioon ottamiseksi.
Opiskelijoilla tulee olla jokaisella kurssilla tilaisuuksia kuunnella, lukea, puhua ja kirjoittaa erilaisia tarkoituksia varten, vaikka painotukset vaihtelevat kursseittain. Opiskeltavan kielen rakenteiden ja sanaston tuntemuksen laajentamiseen ja käytön monipuolistamiseen ja tarkkuuteen kiinnitetään huomiota kaikilla kursseilla kunkin oppimäärän tavoitteiden mukaisesti. Vaativimpia viestinnän muotoja harjoitetaan oppimäärissä, joiden opiskelu on alkanut peruskoulussa. Huomiota kiinnitetään äidinkielen ja opiskeltavan kielen viestinnän eroihin ja eroja selittäviin kulttuurisiin tekijöihin. Kaunokirjallisuus ja muu autenttinen materiaali tarjoaa tähän mahdollisuuksia. Kulttuurisen herkkyyden kehittymiseksi tulee opiskelijoita ohjata tiedostamaan oman toiminnan ja omien arvostuksien kulttuurisidonnaisuus.
Opiskelijoiden opiskelutaitoihin kiinnitetään huomiota jokaisella kurssilla. Heitä ohjataan tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijöinä ja kielen opiskelijoina. Heitä ohjataan käyttämään strategioita, jotka ovat tarkoituksenmukaisia heidän oman kehittymistarpeensa ja kulloisenkin opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta.
Vieraista kielistä käytetään seuraavia koodeja:
EN = englannin kieli
RA = ranskan kieli
SA = saksan kieli
Vieraiden kielten kurssikoodit muodostuvat kielten kirjaintunnusten, oppimäärien tasotunnusten ja kurssinumeroiden mukaan. Esimerkiksi RAB32 tarkoittaa ranskan kielen B3-oppimäärän kurssia numero 2.
5.5.1 Perusopetuksen vuosiluokilla 1–6
alkanut oppimäärä (A), Englanti
Arviointi
Kaikki pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit (ENA1-ENA8) arvioidaan kurssikokeella, joka sisältää seuraavat osiot:
- kuullun ymmärtäminen
- luetun ymmärtäminen
- rakenteet ja sanasto
- kirjoitelma
- Kurssiarvosanaan vaikuttavat myös jatkuva näyttö ja kurssin aikana suoritetut tehtävät (kotiaineet, tiivistelmät, sanakokeet) korkeintaan yhden arvosanan verran.
Pakolliset kurssit
1. Nuori ja hänen maailmansa (ENA1)
Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja ihmissuhteisiin, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Aihekokonaisuus ”hyvinvointi ja turvallisuus” tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita.
Tavoitteet
- oppia asettamaan omat tavoitteensa ja seuraamaan niiden saavuttamista
- oppia ilmaisemaan mielipiteensä, kuvailemaan henkilöitä ja laatimaan lyhyitä viestejä
- oppia erilaisten tekstien käsittelyä
- oppia kysymyslauseet, perusaikamuodot ja konditionaali, sanajärjestys sekä persoona- ja refleksiivipronominit
Keskeiset sisällöt
- oikea elämänasenne
- vapaa-aika ja harrastukset
- ulkoinen olemus ja ihmissuhteet
- värien merkitys lähiympäristössämme
2. Viestintä ja vapaa-aika (ENA2)
Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Aihekokonaisuudet ”hyvinvointi ja turvallisuus” sekä ”viestintä- ja mediaosaaminen” korostuvat kurssin aiheiden käsittelyssä. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen.
Tavoitteet
- oppia matkailuun liittyvää sanastoa
- oppia kertomaan Suomesta vieraista kulttuureista tuleville
- oppia passiivi ja pääasiat substantiiveista ja artikkeleista
- oppia suullisen esityksen pitämistä
Keskeiset sisällöt
- matkailun maailma
- Amerikka ja amerikkalaisuus
- Australia ja australialaisuus
- Suomi ja suomalaisuus
3. Opiskelu ja työ (ENA3)
Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään, ja kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. Aihekokonaisuus ”aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys” tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn.
Tavoitteet
- oppia opiskeluun ja työelämään liittyvää sanastoa
- oppia toimimaan haastattelu- ja neuvottelutilanteissa
- oppia laatimaan virallisia kirjeitä ja hakemuksia
- oppia epäsuora esitys, indefiniittipronominit sekä adjektiivien ja adverbien käyttö
Keskeiset sisällöt
- tulevaisuuden suunnittelu
- koulutus ja opiskelu
- työelämä
4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (ENA4)
Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla. Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit. ”Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys” ‑aihekokonaisuus tarjoaa näkökulmia käsitellä kurssin aiheita. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. Kirjallista ilmaisua harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.
Tavoitteet
- oppia yhteiskuntaan ja eri kulttuureihin liittyvää sanastoa
- oppia tiivistelmän laadinta
- oppia apuverbit, relatiivipronominit sekä paljous- ja linkkisanat
Keskeiset sisällöt
- kulttuurien väliset erot
- ostaminen ja kuluttaminen
- avioliitto ja uskonto
- laki ja oikeus
5. Kulttuuri (ENA5)
Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet ”kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus” ja ”viestintä- ja mediaosaaminen” tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen.
Tavoitteet
- oppia kirjallisuuden ja muiden taiteenalojen sanastoa
- oppia lukemaan pitempää kaunokirjallista tekstiä (romaani, novelli, kirjallisuusote)
- oppia laatimaan taidearvosteluja tai esitelmiä taiteen eri aloilta
- oppia artikkelin käyttö, lauselyhenteet ja maantieteelliset nimet
Keskeiset sisällöt
- Shakespeare ja kirjallisuus
- musiikki ja video
- elokuva ja teatteri
- kuvataiteet ja arkkitehtuuri
6. Tiede, talous ja tekniikka (ENA6)
Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Aiheina ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Aihekokonaisuus ”teknologia ja yhteiskunta” korostuu kurssin aiheiden käsittelyssä. Jatketaan lukemisstrategioiden harjoittelua ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.
Tavoitteet
- oppia tieteisiin, teknologiaan ja talouselämään liittyvää sanastoa
- oppia käyttämään erilaisia englanninkielisiä julkaisuja
- oppia infinitiivin ja -ing-muodon käyttö, vierasperäiset monikot ja lukusanat
Keskeiset sisällöt
- tieteet ja keksinnöt
- tiedotusvälineet ja mainonta
- uusi teknologia ja tekniikan saavutukset
Syventävät
kurssit
Syventävillä kursseilla keskitytään kielitaidon monipuoliseen kehittämiseen. Syventäviä kursseja ei voi suorittaa itsenäisesti.
7. Luonto ja kestävä kehitys (ENA7)
Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä.
Tavoitteet
- oppia luontoon ja sen ilmiöihin liittyvää sanastoa
- tutustua luonnonsuojeluun sekä ihmisen ja luonnon väliseen vuorovaikutukseen
- kerrata aikamuodot, epäsuora esitys, ehtolauseet, passiivi ja apuverbit
Keskeiset sisällöt
- sää ja ihmisen sopeutuminen ja vaikutus siihen
- ihminen ja luonto, maanviljely
- kestävä kehitys
8. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (ENA8)
Aihealueita ovat yleismaailmalliset kehityslinjat, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiin maailmankuviin liittyvät aiheet.
Tavoitteet
- oppia näkemään ihminen osana kansainvälistä yhteisöä
- oppia ihmisoikeuksiin ja tasa-arvoon liittyvää sanastoa
- kerrata artikkelit, yksikkö-monikko, relatiivi- ja indefiniittipronominit, sanajärjestys, infinitiivi ja -ing-muoto ja lauseenvastikkeet
Keskeiset sisällöt
- ihminen EU:ssa ja muualla maailmassa
- idän ja lännen, teollistuneiden ja kehitysmaiden välinen tasa-arvo
- ihmisoikeudet
Koulukohtaiset
syventävät kurssit
Englannin kielessä tarjotaan Oulunsalon lukiossa kolme koulukohtaista syventävää kurssia, joiden avulla opiskelijat voivat parantaa valmiuksiaan kielen perusrakenteissa, kuullun ymmärtämisessä ja puhumisessa sekä syventää osaamistaan valmistautuessaan lukion päättökokeeseen. Koulukohtaisia syventäviä kursseja ei voi suorittaa itsenäisesti.
Koulukohtaisten syventävien kurssien arviointi
Koulukohtaisista syventävistä kursseista annetaan suoritusmerkintä (S), joka edellyttää säännöllistä läsnäoloa tunneilla, aktiivista osallistumista tuntityöskentelyyn ja annettujen tehtävien (kirjoitelmat, tiivistelmät, esitelmät) suorittamista. Kurssien aikana voidaan järjestää kirjallisia ja/tai suullisia testejä, joihin opiskelijan tulee osallistua suoritusmerkinnän saamiseksi.
9. Englannin kielen johdantokurssi (ENA9), koulukohtainen syventävä kurssi
Kurssin tavoitteena on tukea puutteellisen englannin kielen taidon omaavien opiskelijoiden selviytymistä lukion aloitusvaiheessa. Kurssilla kerrataan keskeisimmät peruskoulussa opetetut rakenteet ja vahvistetaan oppilaan valmiuksia kirjallisessa tuottamisessa sekä luetun että kuullun ymmärtämisessä.
Tavoitteet
- oppia perusasiat kysymyslauseista, aikamuodoista ja ehtovirkkeistä
- oppia kirjoittamaan lyhyitä viestejä ja kirjoitelmia
- oppia ymmärtämään helpohkoja tekstejä
- oppia ymmärtämään helpohkoa englanninkielistä puhetta
Keskeiset sisällöt
- matkailu ja asuminen
- ihmissuhteet
- fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi
10. Suullisen kielitaidon kurssi (ENA10), koulukohtainen syventävä kurssi
Kurssin tavoitteena on opiskelijoiden puheilmaisun vahvistaminen ja kuullun ymmärtämisen kehittäminen. Kurssin aikana keskitytään käyttämään englannin kieltä jokapäiväisissä tilanteissa ja esityksissä. Monipuolisten nauha- ja video-ohjelmien avulla pyritään parantamaan opiskelijoiden kykyä ymmärtää puhuttua kieltä ja reagoimaan kuulemaansa oikealla tavalla.
Tavoitteet
- oppia tulemaan toimeen tavanomaisissa keskustelutilanteissa
- oppia pitämään lyhyitä esityksiä ja puheita
- oppia ymmärtämään normaalitempoista englanninkielistä puhetta
Keskeiset sisällöt
- dialogi- ja tilanneharjoitukset
- Opetushallituksen suulliset kokeet
- video-ohjelmat
- kuullun ymmärtäminen
11. Kirjallisen ja suullisen kielitaidon kurssi lukion päättövaiheessa oleville (ENA11), koulukohtainen syventävä kurssi
Kurssin tavoitteena on lukion päättökokeeseen valmistautuvien opiskelijoiden valmiuksien kehittäminen kielen eri osa-alueilla.
Tavoitteet
- oppia vaativien tekstien ja rakenteiden hallintaa
- oppia ymmärtämään vaikeahkoa puhuttua englannin kieltä
- oppia kirjoittamaan kirjeitä, puheita ja monipuolisia kirjoitelmia
- kerrata prepositiorakenteita, fraasiverbejä ja sidesanojen käyttöä
Keskeiset sisällöt
- sota ja rauha sekä eläinten oikeudet
- A-tason yo-kokeiden kuuntelu- teksti- ja rakenneosioita
- kirjoitelman ja tiivistelmän laatiminen
- rakenneharjoituksia
5.5.2 Perusopetuksen vuosiluokilla 1–6
alkanut oppimäärä (A), Saksa
Arviointi
Kaikki pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan kurssikokeella, joka sisältää seuraavat osiot:
- kuullun ymmärtäminen
- luetun ymmärtäminen
- rakenteet ja sanasto
- kirjoitelma
- Kurssiarvosanaan vaikuttavat myös jatkuva näyttö oppitunneilla ja kurssin aikana suoritetut tehtävät (kotiaineet, tiivistelmät, sanakokeet) korkeintaan yhden arvosanan verran.
Pakolliset kurssit
1. Nuori ja hänen maailmansa (SAA1)
Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja ihmissuhteisiin, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Aihekokonaisuus ”hyvinvointi ja turvallisuus” tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita.
Tavoitteet
- rohkaistaan puhumaan saksaa
- opitaan kertomaan itsestä ja lähiympäristöstä
Keskeiset sisällöt
- kieliopissa kerrataan verbioppia ja substantiivien sijamuodot
2. Viestintä ja vapaa-aika (SAA2)
Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Aihekokonaisuudet ”hyvinvointi ja turvallisuus” sekä ”viestintä- ja mediaosaaminen” korostuvat kurssin aiheiden käsittelyssä. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen.
Tavoitteet
- saksankielisen alueen tuntemus
- monikulttuurinen yhteiskunta ja vähemmistöt
- uuden teknologian mahdollisuudet
Keskeiset sisällöt
- kieliopissa kerrataan verbien ja substantiivien sijamuotojen käyttö
3. Opiskelu ja työ (SAA3)
Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään, ja kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. Aihekokonaisuus ”aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys” tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn.
Tavoitteet
- opiskeluun, tulevaisuuden suunnitelmiin ja työelämään liittyvää sanastoa
- vahvistaa suullisia ja kirjallisia viestintätaitoja kurssin aiheista
Keskeiset sisällöt
- kieliopissa kerrataan adjektiivien taivutusta ja pronomineja
4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (SAA4)
Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla. Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit. ”Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys” ‑aihekokonaisuus tarjoaa näkökulmia käsitellä kurssin aiheita. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. Kirjallista ilmaisua harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.
Tavoitteet
- yksilön ja yhteisön elämän kuvaaminen
- omasta maasta ja kotipaikasta kertominen
Keskeiset sisällöt
kieliopissa kerrataan substantiivien rakenteita, verbioppia ja pronomineja
Kulttuuri (SAA5)
Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet ”kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus” ja ”viestintä- ja mediaosaaminen” tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen.
Tavoitteet
- oppia eri taiteiden sanastoa
- saksankielinen kommunikaatiokulttuuri
- oman maan kulttuuri
Keskeiset sisällöt
- kieliopissa kerrataan adjektiivit ja partisiipit, verbien ja adjektiivien rektion hallintaa ja sanajärjestystä
6. Tiede, talous ja tekniikka (SAA6)
Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Aiheina ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Aihekokonaisuus ”teknologia ja yhteiskunta” korostuu kurssin aiheiden käsittelyssä. Jatketaan lukemisstrategioiden harjoittelua ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.
Tavoitteet
- oppia aihepiireihin liittyvien tekstien sanastoa
- vahvistaa vaativienkin tekstien ymmärtävää lukemista
Keskeiset sisällöt
- kieliopissa kerrataan passiivi, lukusanat ja konjunktiot
Syventävät kurssit
Syventävillä kursseilla keskitytään kielitaidon monipuoliseen kehittämiseen.
7. Luonto ja kestävä kehitys (SAA7)
Tavoitteet
- kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä.
Keskeiset sisällöt
- kieliopissa kerrataan verbioppia
8. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (SAA8)
Tavoitteet
- kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää yleismaailmallisiin kehityslinjoihin, ajankohtaisiin tapahtumiin ja erilaisiin maailmankuviin liittyvää kieltä.
Keskeiset sisällöt
- kieliopissa kerrataan substantiivit, pronominit, prepositiot ja lukusanat sekä konjunktiot
Koulukohtaiset syventävät kurssit
SaksaA2-kielessä tarjotaan Oulunsalon lukiossa kaksi koulukohtaista syventävää kurssia, joiden avulla opiskelijat voivat parantaa valmiuksiaan kielen perusrakenteissa, kuullun ymmärtämisessä ja puhumisessa sekä syventää osaamistaan valmistautuessaan lukion päättökokeeseen. Koulukohtaisia syventäviä kursseja ei voi suorittaa itsenäisesti.
Koulukohtaisten syventävien kurssien arviointi
Koulukohtaisista syventävistä kursseista annetaan suoritusmerkintä (S), joka edellyttää säännöllistä läsnäoloa tunneilla, aktiivista osallistumista tuntityöskentelyyn ja annettujen tehtävien (kirjoitelmat, tiivistelmät, esitelmät) suorittamista. Kurssien aikana voidaan järjestää kirjallisia ja/tai suullisia testejä, joihin opiskelijan tulee osallistua suoritusmerkinnän saamiseksi.
9. Suullisen ja kirjallisen viestinnän kurssi (SAA9), koulukohtainen syventävä kurssi
Tavoitteet ja keskeiset sisällöt
- kurssin tavoitteena on kuullun ymmärtämisen harjoittaminen ja luetun ymmärtämisen kehittäminen
- kurssilla voidaan myös tehdä kirjoitelmia ja kerrata kielioppirakenteita.
10. Intensiivinen tekstin- ja kuullunymmärtämisen kurssi (SAA10), koulukohtainen syventävä kurssi
Tavoitteet ja keskeiset sisällöt
- kurssilla on tarkoitus harjoittaa opiskelijaa ymmärtämään monipuolisia kuunteluharjoituksia ja lukemaan erilaisia tekstejä monenlaisista aihepiireistä.
5.5.3 Perusopetuksen vuosiluokilla 7–9
alkanut oppimäärä (B2), Saksa
Arviointi
Kaikki valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan kurssikokeella, joka sisältää seuraavat osiot:
- kuullun ymmärtäminen
- luetun ymmärtäminen
- rakenteet ja sanasto
- kirjoitelma
- Kurssiarvosanaan vaikuttavat myös jatkuva näyttö oppitunneilla ja kurssin aikana suoritetut tehtävät (kotiaineet, tiivistelmät, sanakokeet) korkeintaan yhden arvosanan verran.
Syventävät kurssit
1. Vapaa-aika ja harrastukset (SAB21)
Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssi vahvistaa perusopetuksessa opiskellun sanaston ja rakenteiden hallintaa. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisua ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta.
Tavoitteet ja keskeiset sisällöt
- kerrata verbien taivutusta, modaaliverbejä ja perfektiä
- kerrata pää- ja sivulause ja sijamuodoista nominatiivi, akkusatiivi sekä datiivi
- käydä läpi persoonapronominit
- pystyä käyttämään du ja Sie puhuttelumuotoja
- osata kertoa itsestä, koulusta ja harrastuksista
- osata kirjoittaa kirje ystävälle
- oppia imperatiivin ja possessiivipronominit
- oppia akkusatiivia ja datiivia vaativat prepositiot
- oppia refleksiiviverbit
2. Meillä ja muualla (SAB22)
Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.
Tavoitteet ja keskeiset sisällöt
- pystyä kertomaan omasta huoneesta ja asunnosta
- selviytyä toivotuksista, onnitteluista ja mielipiteen ilmaisusta
- vertailla maalla ja kaupungissa asumista
- selviytyä ravintolassa ja lippuja tilatessa
- oppia prepositiot, jotka saavat joko akkusatiivin tai datiivin
- oppia imperfekti ja pluskvamperfekti
- oppia järjestysluvut ja komparatiivi
3. Ennen ja nyt (SAB23)
Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.
Tavoitteet ja keskeiset sisällöt
- osata kertoa kotimaasta, sen erityispiirteistä ja mahdollisuuksista
- osata esittää kutsu, esitellä nähtävyyksiä
- pystyä kertomaan mielipiteensä
- oppia relatiivipronominit ja adjektiivien taivutus
- oppia superlatiivi
- oppia epäsuorat kysymykset
- oppia maantieteellisiä nimiä
4. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (SAB24)
Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua.
Tavoitteet ja keskeiset sisällöt
- oppia kertomaan laajemmin koulunkäynnistä ja opiskelusta
- poimia tietoa opiskeluun ja ammatinvalintaan liittyvistä mahdollisuuksista saksankielisissä maissa
- oppia keskustelemaan omista tulevaisuuden suunnitelmista
- oppia maantieteellisiä nimiä
- oppia infinitiivin käyttö
5. Kulttuuri (SAB25)
Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita.
Tavoitteet ja keskeiset sisällöt
- tutustua saksankieliseen kulttuuriin
- saada tietoa kulttuurin eri osa-alueista, esim. klassinen musiikki ja elokuva
- oppia kertomaan omista mieltymyksistä kulttuurin alalla
- oppia konditionaali
- oppia konjunktiivi, imperfekti ja pluskvamperfekti
6. Yhteinen maapallomme (SAB26)
Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan ja maapallon tilaan ja tulevaisuuteen liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti.
Tavoitteet ja keskeiset sisällöt
- tarkastella saksankielisellä alueella elävien nuorten ajatuksia ja elämäntapaa
- oppia keskustelemaan ihmissuhteista
- oppia kertomaan omista kokemuksista
- oivaltaa monikulttuurisuutta ja elämän monimuotoisuutta
- oppia futuuri ja passiivi sekä kaksoisinfinitiivi
7. Tiede ja tekniikka (SAB27)
Lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuiset tekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista.
Tavoitteet ja keskeiset sisällöt
- oppia kertomaan viestinnästä ja teknillisistä sekä tieteellisistä saavutuksista
- kerrata verbioppia
8. Luonto ja kestävä kehitys (SAB28)
Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja kohdekielen kulttuurissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista.
Tavoitteet ja keskeiset sisällöt
- oppia kertomaan luonnosta ja siihen liittyvistä ilmiöistä sekä ihmisten suhtautumisesta niihin
- kerrata kieliopista substantiivit, adjektiivit, pronominit, lukusanat, prepositiot ja sanajärjestys
Koulukohtaiset syventävät kurssit
SaksaB2-kielessä tarjotaan Oulunsalon lukiossa kaksi koulukohtaista syventävää kurssia, joiden avulla opiskelijat voivat parantaa valmiuksiaan kielen perusrakenteissa, kuullun ymmärtämisessä ja puhumisessa sekä syventää osaamistaan valmistautuessaan lukion päättökokeeseen. Koulukohtaisia syventäviä kursseja ei voi suorittaa itsenäisesti.
Koulukohtaisten
syventävien kurssien arviointi
Koulukohtaisista syventävistä kursseista annetaan suoritusmerkintä (S), joka edellyttää säännöllistä läsnäoloa tunneilla, aktiivista osallistumista tuntityöskentelyyn ja annettujen tehtävien (kirjoitelmat, tiivistelmät, esitelmät) suorittamista. Kurssien aikana voidaan järjestää kirjallisia ja/tai suullisia testejä, joihin opiskelijan tulee osallistua suoritusmerkinnän saamiseksi.
9. Suullisen ja kirjallisen viestinnän kurssi (SAB29), koulukohtainen syventävä kurssi
Tavoitteet ja keskeiset sisällöt
kurssin tavoitteena on kuullun ymmärtämisen harjoittaminen ja luetun ymmärtämisen kehittäminen
kurssilla voidaan myös tehdä kirjoitelmia ja kerrata kielioppirakenteita.
10. Intensiivinen tekstin ja kuullun ymmärtämisen kurssi (SAB210), koulukohtainen syventävä kurssi
Tavoitteet ja keskeiset sisällöt
kurssilla on tarkoitus harjoittaa opiskelijaa ymmärtämään monipuolisia kuunteluharjoituksia ja lukemaan erilaisia tekstejä monenlaisista aihepiireistä.
5.5.4 Perusopetuksen vuosiluokilla 7–9
alkanut oppimäärä (B2), Ranska
Arviointi
Kaikki valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan kurssikokeella, joka sisältää seuraavat osiot:
- kuullun ymmärtäminen
- luetun ymmärtäminen
- rakenteet ja sanasto
- kirjoitelma
- Kurssiarvosanaan vaikuttavat myös jatkuva näyttö oppitunneilla ja kurssin aikana suoritetut tehtävät (kotiaineet, tiivistelmät, sanakokeet) korkeintaan yhden arvosanan verran.
Syventävät kurssit
1. Vapaa-aika ja harrastukset (RAB21)
Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssi vahvistaa perusopetuksessa opiskellun sanaston ja rakenteiden hallintaa. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisua ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta.
2. Meillä ja muualla (RAB22)
Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.
3. Ennen ja nyt (RAB23)
Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.
4. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (RAB24)
Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua.
5. Kulttuuri (RAB25)
Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita.
6. Yhteinen maapallomme (RAB26)
Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan ja maapallon tilaan ja tulevaisuuteen liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti.
7. Tiede ja tekniikka (RAB27)
Lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuiset tekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista.
8. Luonto ja kestävä kehitys (RAB28)
Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja kohdekielen kulttuurissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista.
5.5.5 Lukiossa alkava oppimäärä
(B3), Saksa
Arviointi
Kaikki valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan kurssikokeella, joka sisältää seuraavat osiot:
- kuullun ymmärtäminen
- luetun ymmärtäminen
- rakenteet ja sanasto
- kirjoitelma
- Kurssiarvosanaan vaikuttavat myös jatkuva näyttö ja kurssin aikana suoritetut tehtävät (kotiaineet, tiivistelmät, sanakokeet) korkeintaan yhden arvosanan verran.
1. Hyvää päivää, hauska tutustua (SAB31)
Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää.
Tavoitteet ja keskeiset sisällöt
- kiinnostua aloittamasta uudesta kielestä
- osata kertoa perheenjäsenistä ja sukulaisista
- selviytyä saksaksi tervehdittäessä, tietä kysyttäessä ja säästä kertoessa
- osata tehdä kysymyksiä
- ymmärtää lyhyitä saksankielisiä viestejä
- oppia verbin preesens, lukusanat, artikkelin käyttö
- oppia kysymyssanoja ja kysymyslause
2. Näin asiat hoituvat (SAB32)
Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista.
Tavoitteet ja keskeiset sisällöt
- kerrata ykköskurssin perusasioita
- oppia terveyteen liittyvää sanastoa
- selviytyä puhelimessa, ostamassa matkalippua, varaamassa hotellihuonetta ja ostoksilla
- tutustua Itävaltaan
- oppia eriävät yhdysverbit
- oppia imperatiivi ja akkusatiivin
- oppia prepositioilmauksia
3. Vapaa-aika ja harrastukset (SAB33)
Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta.
Tavoitteet ja keskeiset sisällöt
- osata kertoa perheestä sekä asumisesta
- osata tehdä ehdotuksia
- osata kysyä ilmaista mielipide
- tutustua saksalaisen kielialueen juhliin
- oppia pukeutumiseen liittyvää sanastoa
- oppia datiivi, perfekti ja sivulause
4. Meillä ja muualla (SAB34)
Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla.
Tavoitteet ja keskeiset sisällöt
- kerrata edellisissä kursseissa opittuja asioita
- vertailla elämää eri elinympäristöissä
- oppia genetiivi
- oppia prepositioiden an, auf, hinter,.. käyttöä
- oppia adjektiivin taivus
5. Ennen ja nyt (SAB35)
Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.
Tavoitteet ja keskeiset sisällöt
- ymmärtää laajoja kokonaisuuksia tekstiä ja kuultua jatkokertomuksen muodossa
- kartuttaa ympäristönsuojelun sanastoa
- saada tietoa luonnontieteistä ja tekniikasta
- oppia imperfekti ja pluskvamperfekti
- oppia isi-muodot
- oppia adjektiivin vertailua ja epäsuoria kysymyslauseita
6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (SAB36)
Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua.
Tavoitteet ja keskeiset sisällöt
- osata kertoa harrastuksista
- pohtia omaa elämää (autokoulu, seurustelu, armeija/siviilipalvelu)
- oppia infinitiivi
- oppia käskymuoto
- oppia relatiivipronominit
7. Kulttuuri (SAB37)
Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita.
Tavoitteet ja keskeiset sisällöt
- kartuttaa tietämystä eurooppalaisesta elämäntavasta sekä saksalaisen että suomalaisen silmin
- tutustua saksankielisen alueen juhlanviettotapoihin
- kiinnostua saksalaisen kielialueen kirjallisuudesta, musiikista ja elokuvasta
- pystyä kertomaan em. aihepiireistä kirjallisesti
- oppia passiivi ja kaksoisinfinitiivi
- oppia relatiivipronominit ja pronominaaliadverbi
- kerrata verbioppia
8. Yhteinen maapallomme (SAB38)
Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti.
Tavoitteet ja keskeiset sisällöt
- tutustua saksalaiseen opiskelijaelämään ja yhteiskunnalliseen toimintaan
- perehtyä saksaksi nykylääketieteen saavutuksiin, liikenteen haittoihin ja mahdollisuuksiin sekä ympäristöasioihin
- osata ilmaista mielipide sekä suullisesti että kirjallisesti
- osata käyttää seuraavien aihepiirien sanastoa: sukupuolten roolit, kansallisuusajattelu, kansainvälisyys, kansainvälinen yhteistyö ja kansainvälinen avustustoiminta
- oppia konjunktiivi
- oppia maantieteelliset nimet ja genetiivillä järjestyvät prepositiot
- kerrata kieliopista substantiivit, adjektiivit, pronominit, lukusanat, prepositiot ja sanajärjestys
Koulukohtaiset syventävät kurssit
SaksaB3-kielessä tarjotaan Oulunsalon lukiossa kaksi koulukohtaista syventävää kurssia, joiden avulla opiskelijat voivat parantaa valmiuksiaan kielen perusrakenteissa, kuullun ymmärtämisessä ja puhumisessa sekä syventää osaamistaan valmistautuessaan lukion päättökokeeseen. Koulukohtaisia syventäviä kursseja ei voi suorittaa itsenäisesti.
Koulukohtaisten syventävien kurssien arviointi
Koulukohtaisista syventävistä kursseista annetaan suoritusmerkintä (S), joka edellyttää säännöllistä läsnäoloa tunneilla, aktiivista osallistumista tuntityöskentelyyn ja annettujen tehtävien (kirjoitelmat, tiivistelmät, esitelmät) suorittamista. Kurssien aikana voidaan järjestää kirjallisia ja/tai suullisia testejä, joihin opiskelijan tulee osallistua suoritusmerkinnän saamiseksi.
9. Suullisen ja kirjallisen viestinnän kurssi (SAB39), koulukohtainen syventävä kurssi
Tavoitteet ja keskeiset sisällöt
- kurssin tavoitteena on kuullun ymmärtämisen harjoittaminen ja luetun ymmärtämisen kehittäminen
- kurssilla voidaan myös tehdä kirjoitelmia ja kerrata kielioppirakenteita.
10. Intensiivinen tekstin ja kuullun ymmärtämisen kurssi (SAB310), koulukohtainen syventävä kurssi
Tavoitteet ja keskeiset sisällöt
- kurssilla on tarkoitus harjoittaa opiskelijaa ymmärtämään monipuolisia kuunteluharjoituksia ja lukemaan erilaisia tekstejä monenlaisista aihepiireistä.
5.5.6 Lukiossa alkava oppimäärä
(B3), Ranska
Arviointi
Kaikki valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan kurssikokeella, joka sisältää seuraavat osiot:
- kuullun ymmärtäminen
- luetun ymmärtäminen
- rakenteet ja sanasto
- kirjoitelma
- Kurssiarvosanaan vaikuttavat myös jatkuva näyttö ja kurssin aikana suoritetut tehtävät (kotiaineet, tiivistelmät, sanakokeet) korkeintaan yhden arvosanan verran.
1. Hyvää päivää, hauska tutustua (RAB31)
Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää.
Tavoitteet ja keskeiset sisällöt
- tervehtiminen, hyvästely, esittäytyminen, esittely
- kiittäminen, anteeksipyyntö
- päivämäärä, viikonpäivät, kellonajat
- ääntäminen, intonaatio, oikeinkirjoitus
- suullinen reagoiminen yksinkertaisissa tilanteissa
- lyhyen viestin kirjoittaminen
- yksinkertaisen tekstin ymmärtäminen
- verbin taivutus
- intonaatiokysymys ja kieltolause
- artikkelit ja lukusanoja
- genetiivi
- possessiivipronominit
- lähifutuuri
- I verbiluokan passé composé
- lisäksi tavoitteena on luoda innostus uuteen kieleen ja sen kielialueen kulttuuriin
- rohkaista uuden kielen opiskeluun hyödyntämällä jo aiemmin opittuja kieliä
2. Näin asiat hoituvat (RAB32)
Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista.
Tavoitteet ja keskeiset sisällöt
- perhepiiri ja asuminen
- tien kysyminen ja neuvominen
- matkustus eri kulkuneuvoilla
- ostosten tekeminen
- puhelimella soittaminen
- yksinkertaisten lauseiden tuottaminen aihepiireihin liittyen
- yksinkertaisen kirjoitelman kirjoittaminen
- aihepiireihin liittyvän helpon tekstin ymmärtäminen
- adjektiivin taivutus
- substantiivien monikko
- persoonapronominien objektimuodot
- partitiivi
- refleksiiviverbit
- imperatiivi
- passé composé
- Pariisin nähtävyydet
- ruoka, ruokatottumukset ja syöminen
3. Vapaa-aika ja harrastukset (RAB33)
Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta.
Tavoitteet ja keskeiset sisällöt
- aller-futuuri
- en ja y pronominaali
- imperfekti sekä passé composén ja imperfektin käyttöero
- adjektiivin vertailu
- adverbit
- vapaa-ajan harrastuksista kertominen
- tapaamisesta sopiminen
4. Meillä ja muualla (RAB34)
Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla.
5. Ennen ja nyt (RAB35)
Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.
6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (RAB36)
Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua.
7. Kulttuuri (RAB37)
Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita.
8. Yhteinen maapallomme (RAB38)
Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti.
5.6 Matematiikka
Matematiikan asema aikamme kulttuurissa edellyttää valmiutta ymmärtää, hyödyntää ja tuottaa matemaattisesti esitettyä tietoa. Matematiikan opetuksen tehtävänä on tutustuttaa opiskelija matemaattisen ajattelun malleihin sekä matematiikan perusideoihin ja rakenteisiin, opettaa käyttämään puhuttua ja kirjoitettua matematiikan kieltä sekä kehittää laskemisen ja ongelmien ratkaisemisen taitoja.
Matematiikan opetustilanteet järjestetään siten, että ne herättävät opiskelijan tekemään havaintojensa pohjalta kysymyksiä, oletuksia ja päätelmiä sekä perustelemaan niitä. Erityisesti opiskelijaa ohjataan hahmottamaan matemaattisten käsitteiden merkityksiä ja tunnistamaan, kuinka ne liittyvät laajempiin kokonaisuuksiin.
Opiskelijaa myös kannustetaan kehittämään luovia ratkaisuja matemaattisiin ongelmiin. Opetuksessa tutkitaan matematiikan ja arkielämän välisiä yhteyksiä sekä tietoisesti käytetään eteen tulevia mahdollisuuksia opiskelijan persoonallisuuden kehittämiseen, mikä tarkoittaa muun muassa hänen kiinnostuksensa ohjaamista, kokeiluihin kannustamista sekä tiedonhankintaprosessien kehittämistä.
Kaikki opetussuunnitelmassa määritellyt aihekokonaisuudet toteutuvat matematiikassa seuraavien yleisten periaatteiden kautta:
- looginen ajattelu
- tehtävien loppuun saattaminen,
- tulosten arviointi,
- halu oppia uusia asioita,
- kyky auttaa toisia,
- oppimista ja tehtävien ratkaisua edistävien teknisten apuvälineiden käyttö,
- uusien ongelmien hahmottaminen ja uusien ongelmien ratkaisukyky
- ongelmien hahmottaminen ja uusien ongelmien ratkaisukyky
Arviointi
Matematiikan opetuksessa arvioinnin tulee kehittää opiskelijan kykyä esittää ratkaisuja, tukea opiskelijaa matemaattisten käsitteiden muodostamisprosessissa ja arvioida kirjallista esitystä sekä opettaa opiskelijalle oman työnsä arvioimista. Osaamisen arvioinnissa kiinnitetään huomio laskutaitoon, menetelmien valintaan ja päätelmien täsmälliseen ja johdonmukaiseen perustelemiseen. Jatkuva näyttö, kotikokeet ja aktiivisuus, joiden yhteisvaikutus on yhden numeron verran, otetaan huomioon numeroarvosanaa määritettäessä Pakollisista ja valtakunnallisista syventävistä kursseista annetaan numeroarvosana. Koulukohtaisten syventävien kurssien arviointi määritellään kurssikuvauksen yhteydessä.
Oppimäärän vaihtaminen
Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen käytetään hyväksi lukemisessa seuraavia vastaavuuksia: MAA1 Û MAB1, MAA3 Û MAB2, MAA6 Û MAB5, MAA7 Û MAB4 ja MAA8 Û MAB3. Tällöin ko. lyhyen kurssin numeroarvosanaksi tulee vastaava pitkän oppimäärän arvosana. Mikäli opiskelija haluaa yrittää korottaa näin saatua lyhyen kurssin arvosanaa, niin hänen on annettava tarvittavat opettajan määräämät lisänäytöt tai osallistuttava uudelleen ko. lyhyen kurssin opetukseen ja kurssikokeeseen. Jos opiskelija on suorittanut hyväksytysti muita pitkän matematiikan kursseja kuin em. Vastaavuuslistassa on mainittu, niin ne luetaan opiskelijan lyhyen matematiikan koulukohtaisiksi syventäviksi kursseiksi. Jos opiskelija vaihtaa lyhyestä oppimäärästä pitkään oppimäärään, niin mikään lyhyen kurssin suoritus ei korvaa pitkän oppimäärän kursseja.
5.6.1 Matematiikan pitkä
oppimäärä
Matematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tehtävänä on antaa opiskelijalle matemaattiset valmiudet, joita tarvitaan ammatillisissa opinnoissa ja korkeakouluopinnoissa. Pitkän matematiikan opinnoissa opiskelijalla on tilaisuus omaksua matemaattisia käsitteitä ja menetelmiä sekä oppia ymmärtämään matemaattisen tiedon luonnetta. Opetus pyrkii myös antamaan opiskelijalle selkeän käsityksen matematiikan merkityksestä yhteiskunnan kehityksessä sekä sen soveltamismahdollisuuksista arkielämässä, tieteessä ja tekniikassa.
Opetuksen tavoitteet
Matematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
- tottuu pitkäjänteiseen työskentelyyn ja oppii sitä kautta luottamaan omiin matemaattisiin kykyihinsä, taitoihinsa ja ajatteluunsa
- rohkaistuu kokeilevaan ja tutkivaan toimintaan, ratkaisujen keksimiseen sekä niiden kriittiseen arviointiin
- ymmärtää ja osaa käyttää matematiikan kieltä, kuten seuraamaan matemaattisen tiedon esittämistä, lukemaan matemaattista tekstiä, keskustelemaan matematiikasta, ja oppii arvostamaan esityksen täsmällisyyttä ja perustelujen selkeyttä
- oppii näkemään matemaattisen tiedon loogisena rakenteena
- kehittää lausekkeiden käsittely-, päättely- ja ongelmanratkaisutaitojaan
- harjaantuu käsittelemään tietoa matematiikalle ominaisella tavalla, tottuu tekemään otaksumia, tutkimaan niiden oikeellisuutta ja laatimaan perusteluja sekä arvioimaan perustelujen pätevyyttä ja tulosten yleistettävyyttä.
- harjaantuu mallintamaan käytännön ongelmatilanteita ja hyödyntämään erilaisia ratkaisustrategioita
- osaa käyttää tarkoituksenmukaisia matemaattisia menetelmiä, teknisiä apuvälineitä ja tietolähteitä.
Pakolliset kurssit
1. Funktiot ja yhtälöt (MAA1)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- vahvistaa yhtälön ratkaisemisen ja prosenttilaskennan taitojaan
- syventää verrannollisuuden, neliöjuuren ja potenssin käsitteiden ymmärtämistään
- tottuu käyttämään neliöjuuren ja potenssin laskusääntöjä
- syventää funktiokäsitteen ymmärtämistään tutkimalla potenssi- ja eksponenttifunktioita
- oppii ratkaisemaan potenssiyhtälöitä.
Kurssilla 1 aihekokonaisuuksista korostuu aktiivinen kansalainen ja yrittäjyys –aihekokonaisuus mm. yhteiskunnallisia laskuja käsiteltäessä.
Keskeiset sisällöt
- potenssifunktio
- potenssiyhtälön ratkaiseminen
- juuret ja murtopotenssi
- eksponenttifunktio
2. Polynomifunktiot (MAA2)
Tämä kurssi voidaan suorittaa Funktiot ja yhtälöt -kurssin jälkeen.
Tavoitteet
- Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- harjaantuu käsittelemään polynomifunktioita
- oppii ratkaisemaan toisen asteen polynomiyhtälöitä ja tutkimaan ratkaisujen lukumäärää
- oppii ratkaisemaan korkeamman asteen polynomiyhtälöitä, jotka voidaan ratkaista ilman polynomien jakolaskua
- oppii ratkaisemaan yksinkertaisia polynomiepäyhtälöitä.
Keskeiset sisällöt
- polynomien tulo ja binomikaavat
- polynomifunktio
- toisen ja korkeamman asteen polynomiyhtälöitä
- toisen asteen yhtälön juurten lukumäärän tutkiminen
- toisen asteen polynomin jakaminen tekijöihin
- polynomiepäyhtälön ratkaiseminen
3. Geometria (MAA3)
Tämä kurssi voidaan suorittaa Funktiot ja yhtälöt -kurssin jälkeen.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- harjaantuu hahmottamaan ja kuvaamaan tilaa sekä muotoa koskevaa tietoa sekä kaksi- että kolmiulotteisissa tilanteissa
- harjaantuu muotoilemaan, perustelemaan ja käyttämään geometrista tietoa käsitteleviä lauseita
- ratkaisee geometrisia ongelmia käyttäen hyväksi kuvioiden ja kappaleiden ominaisuuksia, yhdenmuotoisuutta, Pythagoraan lausetta sekä suora- ja vinokulmaisen kolmion trigonometriaa.
- Tällä kurssilla aihekokonaisuuksista korostuu kulttuuri identiteetti ja kulttuurien tuntemus –aihekokonaisuus mm. avaruusgeometrian laskuja käsiteltäessä.
Keskeiset sisällöt
- kuvioiden ja kappaleiden yhdenmuotoisuus
- sini- ja kosinilause
- ympyrän, sen osien ja siihen liittyvien suorien geometria
- kuvioihin ja kappaleisiin liittyvien pituuksien, kulmien, pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen
4. Analyyttinen geometria (MAA4)
Tämä kurssi voidaan suorittaa Polynomifunktiot ja Geometria -kurssien jälkeen.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- ymmärtää kuinka analyyttinen geometria luo yhteyksiä geometristen ja algebrallisten käsitteiden välille
- ymmärtää pistejoukon yhtälön käsitteen ja oppii tutkimaan yhtälöiden avulla pisteitä, suoria, ympyröitä ja paraabeleja
- syventää itseisarvokäsitteen ymmärtämystään ja oppii ratkaisemaan sellaisia itseisarvoyhtälöitä ja vastaavia epäyhtälöitä, jotka ovat tyyppiä | f(x) | = a tai | f(x) | = | g(x) |
- vahvistaa yhtälöryhmän ratkaisemisen taitojaan.
Kurssilla aikana aihekokonaisuuksista korostuu aktiivinen kansalainen ja yrittäjyys –aihekokonaisuus mm. yhteiskunnallisia laskuja käsiteltäessä.
Keskeiset sisällöt
- pistejoukon yhtälö
- suoran, ympyrän ja paraabelin yhtälöt
- itseisarvoyhtälön ja epäyhtälön ratkaiseminen
- yhtälöryhmän ratkaiseminen
- pisteen etäisyys suorasta
5. Vektorit (MAA5)
Tämä kurssi voidaan suorittaa Analyyttinen geometria -kurssin jälkeen.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- ymmärtää vektorikäsitteen ja perehtyy vektorilaskennan perusteisiin
- oppii tutkimaan kuvioiden ominaisuuksia vektoreiden avulla
- tutkii kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteitä, etäisyyksiä ja kulmia vektoreiden avulla.
Keskeiset sisällöt
- vektoreiden perusominaisuudet
- vektoreiden yhteen- ja vähennyslasku ja vektorin kertominen luvulla
- koordinaatiston vektoreiden skalaaritulo
- suorat ja tasot avaruudessa
6. Todennäköisyys ja tilastot (MAA6)
Tämä kurssi voidaan suorittaa Funktiot ja yhtälöt -kurssin jälkeen.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- oppii havainnollistamaan diskreettejä ja jatkuvia tilastollisia jakaumia sekä määrittämään ja tulkitsemaan jakaumien tunnuslukuja
- perehtyy kombinatorisiin menetelmiin
- perehtyy todennäköisyyden käsitteeseen ja todennäköisyyksien laskusääntöihin
- ymmärtää diskreetin todennäköisyysjakauman käsitteen ja oppii määrittämään jakauman odotusarvon ja soveltamaan sitä
- perehtyy jatkuvan todennäköisyysjakauman käsitteeseen ja oppii soveltamaan normaalijakaumaa.
Tämän kurssin yhteydessä aihekokonaisuuksista korostuvat aktiivinen kansalainen ja yrittäjyys sekä viestintä- ja mediaosaaminen kuin myös teknologia ja yhteiskunta aihekokonaisuudet mm. yhteiskunnallisia tilastoja käsiteltäessä.
Keskeiset sisällöt
- diskreetti ja jatkuva tilastollinen jakauma sekä jakauman tunnusluvut
- klassinen ja tilastollinen todennäköisyys
- kombinatoriikka
- todennäköisyyksien laskusäännöt
- diskreetti ja jatkuva todennäköisyysjakauma sekä diskreetin jakauman odotusarvo
- normaalijakauma
7. Derivaatta (MAA7)
Tämä kurssi voidaan suorittaa Analyyttinen geometria -kurssin jälkeen.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- osaa määrittää rationaalifunktion nollakohdat ja ratkaista yksinkertaisia rationaaliepäyhtälöitä
- omaksuu havainnollisen käsityksen funktion raja-arvosta, jatkuvuudesta ja derivaatasta
- määrittää yksinkertaisten funktioiden derivaatat
- osaa tutkia derivaatan avulla polynomifunktion kulkua ja määrittää sen ääriarvot
- osaa määrittää rationaalifunktion suurimman ja pienimmän arvon sovellusongelmien yhteydessä.
Keskeiset sisällöt
- rationaaliyhtälö ja ‑epäyhtälö
- funktion raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta
- polynomifunktion, funktioiden tulon ja osamäärän derivoiminen
- polynomifunktion kulun tutkiminen ja ääriarvojen määrittäminen
8. Juuri- ja logaritmifunktiot (MAA8)
Tämä kurssi voidaan suorittaa Derivaatta -kurssin jälkeen.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- tuntee juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden ominaisuudet ja osaa ratkaista niihin liittyviä yhtälöitä
- tutkii juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioita derivaatan avulla
- oppii yhdistetyn funktion derivoimisen
- tutkii aidosti monotonisten funktioiden käänteisfunktioita.
Kurssilla 8 aihekokonaisuuksista korostuvat aktiivinen kansalainen ja yrittäjyys – ja kestävä kehitys aihekokonaisuudet mm. yhteiskunnallisia laskuja käsiteltäessä.
Keskeiset sisällöt
- juurifunktiot ja -yhtälöt
- eksponenttifunktiot ja -yhtälöt
- logaritmifunktiot ja -yhtälöt
- yhdistetyn funktion derivaatta
- käänteisfunktio
- juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden derivaatat
9. Trigonometriset funktiot ja lukujonot (MAA9)
Tämä kurssi voidaan suorittaa Juuri- ja logaritmifunktiot -kurssin jälkeen.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- oppii tutkimaan trigonometrisia funktioita yksikköympyrän symmetrioiden avulla
- oppii ratkaisemaan sellaisia trigonometrisia yhtälöitä, jotka ovat tyyppiä sin f(x) = a tai sin f(x) = sin g(x)
- osaa trigonometristen funktioiden yhteydet sin2x + cos2x = 1 ja tan x = sin x / cos x
- tutkii trigonometrisia funktioita derivaatan avulla
- ymmärtää lukujonon käsitteen
- oppii määrittelemään lukujonoja palautuskaavojen avulla
- osaa ratkaista käytännön ongelmia aritmeettisen ja geometrisen jonon ja niistä muodostettujen summien avulla.
Keskeiset sisällöt
- suunnattu kulma ja radiaani
- trigonometriset funktiot symmetria- ja jaksollisuusominaisuuksineen
- trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen
- trigonometristen funktioiden derivaatat
- lukujono
- rekursiivinen lukujono
- aritmeettinen jono ja summa
- geometrinen jono ja summa
10. Integraalilaskenta (MAA10)
Tämä kurssi voidaan suorittaa Trigonometriset funktiot ja lukujonot -kurssin jälkeen.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- ymmärtää integraalifunktion käsitteen ja oppii määrittämään alkeisfunktioiden integraalifunktioita
- ymmärtää määrätyn integraalin käsitteen ja sen yhteyden pinta-alaan
- oppii määrittämään pinta-aloja ja tilavuuksia määrätyn integraalin avulla
- perehtyy integraalilaskennan sovelluksiin.
Keskeiset sisällöt
- integraalifunktio
- alkeisfunktioiden integraalifunktiot
- määrätty integraali
- pinta-alan ja tilavuuden laskeminen
Syventävät kurssit
11. Lukuteoria ja logiikka (MAA11)
Tämä kurssi voidaan suorittaa Polynomifunktiot -kurssin jälkeen.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- oppii formalisoimaan väitelauseita ja tutkimaan niiden totuusarvoja totuustaulujen avulla,
- ymmärtää avoimen lauseen käsitteen ja oppii käyttämään kvanttoreita,
- oppii todistusperiaatteita ja harjoittelee todistamista,
- oppii lukuteorian peruskäsitteet ja perehtyy alkulukujen ominaisuuksiin,
- osaa tutkia kokonaislukujen jaollisuutta jakoyhtälön ja kokonaislukujen kongruenssin avulla,
- osaa määrittää kokonaislukujen suurimman yhteisen tekijän Eukleideen algoritmilla.
Tällä kurssilla aihekokonaisuuksista korostuu kulttuuri identiteetti ja kulttuurien tuntemus –aihekokonaisuus mm. lukujärjestelmiä käsiteltäessä.
Keskeiset sisällöt
- lauseen formalisoiminen
- lauseen totuusarvot
- avoin lause
- kvanttorit
- suora, käänteinen ja ristiriitatodistus
- kokonaislukujen jaollisuus ja jakoyhtälö
- Eukleideen algoritmi
- alkuluvut
- aritmetiikan peruslause
- kokonaislukujen kongruenssi
12. Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä (MAA12)
Tämä kurssi voidaan suorittaa saman aikaisesti Derivaatta -kurssin kanssa tai em. kurssin suorittamisen jälkeen.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- oppii ymmärtämään absoluuttisen ja suhteellisen virheen käsitteet ja niiden avulla likiarvolaskujen tarkkuutta koskevat säännöt peruslaskutoimitusten tapauksessa,
- ymmärtää iteroinnin käsitteen ja oppii ratkaisemaan yhtälöitä numeerisesti,
- oppii tutkimaan polynomien jaollisuutta ja määrittämään polynomin tekijät,
- oppii algoritmista ajattelua
- harjaantuu käyttämään nykyaikaisia matemaattisia välineitä
- oppii määrittämään numeerisesti muutosnopeutta ja pinta-alaa.
Tällä kurssilla aihekokonaisuuksista korostuvat teknologia ja yhteiskunta ja viestintä- ja mediaosaaminen –aihekokonaisuus mm. lukujärjestelmiä käsiteltäessä.
Keskeiset sisällöt
- absoluuttinen ja suhteellinen virhe
- Newtonin menetelmä ja iterointi
- polynomien jakoalgoritmi
- polynomien jakoyhtälö
- muutosnopeus ja pinta-ala
13. Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (MAA13)
Tämä kurssi voidaan suorittaa Integraalilaskenta-kurssin jälkeen.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- syventää differentiaali- ja integraalilaskennan teoreettisten perusteiden tuntemustaan,
- täydentää integraalilaskennan taitojaan ja soveltaa niitä muun muassa jatkuvien todennäköisyysjakaumien tutkimiseen
- tutkii lukujonon raja-arvoa, sarjoja ja niiden summia.
Keskeiset sisällöt
- funktion jatkuvuuden ja derivoituvuuden tutkiminen
- jatkuvien ja derivoituvien funktioiden yleisiä ominaisuuksia
- funktioiden ja lukujonojen raja-arvot äärettömyydessä
- epäoleelliset integraalit
14. Pitkän matematiikan orientoiva kurssi (MAA14), koulukohtainen syventävä kurssi
Tämä kurssi on pitkän matematiikan opintojen aloituskurssi.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- kurssin käytyään opiskelijalla on riittävät perustiedot yhtälöiden ja epäyhtälöiden sekä funktio-opin sisältämien tietojen omaksumiseksi.
Keskeiset sisällöt
- polynomit, kymmenpotenssit ja murtolausekkeet
- yksinkertaiset funktiot ja yhtälöt
- suoran kulmakerroin, graafinen tasoitus, graafisen kuvaajan tulkinta ja soveltaminen em. asiayhteyksissä sekä laskimen käyttö
Kurssin arviointi
Kurssista annetaan suoritusmerkintä, joka edellyttää läsnäoloa oppitunneilla.
15. Talousmatematiikkaa (MAA15), koulukohtainen syventävä kurssi
Tämän kurssin suorittaminen edellyttää Polynomifunktiot–kurssin opiskelua.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- oppii ratkaisemaan rahaliikenteeseen, verotukseen yms. liittyviä ongelmia
Keskeiset sisällöt
- valuutat
- lainat
- korkolaskut
- verotus
- kansantalous
- indeksit
- pörssikurssit
- opintotuen määrään liittyvät tehtävät
Kurssin arviointi
Kurssista annetaan numeroarvosana, joka voi vaikuttaa korottavasti opiskelijan pitkän matematiikan oppimäärän kokonaisarvosanaan.
16. Matemaattiset mallit ongelman ratkaisuissa sekä matemaattiset tutkimusmenetelmät (MAA16), koulukohtainen syventävä kurssi
Tämä kurssi voidaan suorittaa vasta pakollisten kurssien jälkeen, ja tällä kurssilla pyritään antamaan oppilaalle kokonaiskuva pitkän matematiikan sovellusalueista.
Tavoitteet ja keskeiset sisällöt
- kootaan yhteen ja täydennetään erilaisia matemaattisia tutkimusmenetelmiä sekä sovelletaan niitä erilaatuisiin tehtäviin
- harjaannutaan käyttämään erilaisia funktioita matemaattisina malleina ja tutkimaan niitä yhteisillä kursseilla opituilla menetelmillä
- pyritään muodostamaan laajoja sovelluskokonaisuuksia
- kurssilla korostuu matematiikan asema ja merkitys muiden oppiaineiden, tieteenalojen ja yhteiskunnan apuvälineenä
- sovelluksia valitaan jokapäiväisen elämän eri tilanteista
Kurssin arviointi
Kurssikokeena käytetään matematiikan valtakunnallista preliminääriä. Kurssista annetaan numeroarvosana, joka voi vaikuttaa korottavasti opiskelijan pitkän matematiikan oppimäärän kokonaisarvosanaan.
5.6.2 Matematiikan lyhyt
oppimäärä
Matematiikan lyhyen oppimäärän opetuksen tehtävänä on tarjota valmiuksia hankkia, käsitellä ja ymmärtää matemaattista tietoa ja käyttää matematiikkaa elämän eri tilanteissa ja jatko-opinnoissa.
Opetuksen tavoitteet
Matematiikan lyhyen oppimäärän opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
- osaa käyttää matematiikkaa jokapäiväisen elämän ja yhteiskunnallisen toiminnan apuvälineenä
- saa myönteisiä oppimiskokemuksia matematiikan parissa työskennellessään ja oppii luottamaan omiin kykyihinsä, taitoihinsa ja ajatteluunsa, rohkaistuu kokeilevaan, tutkivaan ja keksivään oppimiseen
- hankkii sellaisia matemaattisia tietoja, taitoja ja valmiuksia, jotka antavat riittävän pohjan jatko-opinnoille
- sisäistää matematiikan merkityksen välineenä, jolla ilmiöitä voidaan kuvata, selittää ja mallintaa ja jota voidaan käyttää johtopäätösten tekemisessä
- saa käsityksen matemaattisen tiedon luonteesta ja sen loogisesta rakenteesta
- harjaantuu vastaanottamaan ja analysoimaan viestimien matemaattisessa muodossa tarjoamaa informaatioita ja arvioimaan sen luotettavuutta
- tutustuu matematiikan merkitykseen kulttuurin kehityksessä
- oppii käyttämään kuvioita, kaavioita ja malleja ajattelun apuna.
Pakolliset kurssit
1. Lausekkeet ja yhtälöt (MAB1)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- harjaantuu käyttämään matematiikkaa jokapäiväisen elämän ongelmien ratkaisemisessa ja oppii luottamaan omiin matemaattisiin kykyihinsä
- ymmärtää lineaarisen riippuvuuden, verrannollisuuden ja toisen asteen polynomifunktion käsitteet
- vahvistaa yhtälöiden ratkaisemisen taitojaan ja oppii ratkaisemaan toisen asteen yhtälöitä.
Kurssilla aihekokonaisuuksista korostuu aktiivinen kansalainen ja yrittäjyys –aihekokonaisuudet mm. yhteiskunnallisia laskuja käsiteltäessä.
Keskeiset sisällöt
- suureiden välinen lineaarinen riippuvuus ja verrannollisuus
- ongelmien muotoileminen yhtälöiksi
- yhtälöiden graafinen ja algebrallinen ratkaiseminen
- ratkaisujen tulkinta ja arvioiminen
- toisen asteen polynomifunktio ja toisen asteen yhtälön ratkaiseminen
2. Geometria (MAB2)
Tämä kurssi voidaan suorittaa Lausekkeet ja yhtälöt -kurssin jälkeen.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- harjaantuu tekemään havaintoja ja päätelmiä kuvioiden ja kappaleiden geometrisista ominaisuuksista
- vahvistaa tasokuvioiden ja kolmiulotteisten kappaleiden kuvien piirtämisen taitojaan
- osaa ratkaista käytännön ongelmia geometriaa hyväksi käyttäen.
Tällä kurssilla aihekokonaisuuksista korostuu kulttuuri identiteetti ja kulttuurien tuntemus –aihekokonaisuus mm. avaruusgeometrian laskuja käsiteltäessä.
Keskeiset sisällöt
- kuvioiden yhdenmuotoisuus
- suorakulmaisen kolmion trigonometria
- Pythagoraan lause
- kuvioiden ja kappaleiden pinta-alan ja tilavuuden määrittäminen
- geometrian menetelmien käyttö koordinaatistossa
3. Matemaattisia malleja I (MAB3)
Tämä kurssi voidaan suorittaa Lausekkeet ja yhtälöt -kurssin jälkeen.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- näkee reaalimaailman ilmiöissä säännönmukaisuuksia ja riippuvuuksia ja kuvaa niitä matemaattisilla malleilla
- tottuu arvioimaan mallien hyvyyttä ja käyttökelpoisuutta.
Kurssilla aihekokonaisuuksista korostuvat aktiivinen kansalainen ja yrittäjyys – ja kestävä kehitys aihekokonaisuudet mm. yhteiskunnallisia laskuja käsiteltäessä.
Keskeiset sisällöt
- lineaarisen ja eksponentiaalisen mallin soveltaminen
- potenssiyhtälön ratkaiseminen
- eksponenttiyhtälön ratkaiseminen logaritmin avulla
4. Matemaattinen analyysi (MAB4)
Tämä kurssi voidaan suorittaa Matemaattisia malleja I -kurssin jälkeen.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- tutkii funktion muutosnopeutta graafisin ja numeerisin menetelmin
- ymmärtää derivaatan käsitteen muutosnopeuden mittana
- osaa tutkia polynomifunktion kulkua derivaatan avulla
- oppii sovellusten yhteydessä määrittämään polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon.
Keskeiset sisällöt
- polynomifunktion derivaatta
- polynomifunktion merkin ja kulun tutkiminen
- polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon määrittäminen
- graafisia ja numeerisia menetelmiä
5. Tilastot ja todennäköisyys (MAB5)
Tämä kurssi voidaan suorittaa Lausekkeet ja yhtälöt -kurssin jälkeen.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- harjaantuu käsittelemään ja tulkitsemaan tilastollisia aineistoja
- tutustuu laskinten ja tietokoneiden käyttöön tilastotehtävissä
- perehtyy todennäköisyyslaskennan perusteisiin.
Tämän kurssin yhteydessä aihekokonaisuuksista korostuvat aktiivinen kansalainen ja yrittäjyys sekä viestintä- ja mediaosaaminen kuin myös teknologia ja yhteiskunta aihekokonaisuudet mm. yhteiskunnallisia tilastoja käsiteltäessä.
Keskeiset sisällöt
- jatkuvien ja diskreettien tilastollisten jakaumien tunnuslukujen määrittäminen
- normaalijakauma ja jakauman normittaminen
- kombinatoriikkaa
- todennäköisyyden käsite
- todennäköisyyden laskulakien ja niitä havainnollistavien mallien käyttöä
6. Matemaattisia malleja II (MAB6)
Tämä kurssi voidaan suorittaa Matemaattisia malleja I -kurssin jälkeen.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- varmentaa ja täydentää yhtälöiden ratkaisutaitojaan
- osaa ratkaista käytännön tilanteisiin liittyviä lineaarisia optimointitehtäviä
- ymmärtää lukujonon käsitteen
- ratkaisee käytännön ongelmia aritmeettisen ja geometrisen jonon ja summan avulla.
Kurssilla aihekokonaisuuksista korostuu aktiivinen kansalainen ja yrittäjyys –aihekokonaisuudet talouselämään liittyviä optimointitehtäviä käsiteltäessä.
Keskeiset sisällöt
- kahden muuttujan lineaariset yhtälöt
- lineaarisen yhtälöparin ratkaiseminen
- kahden muuttujan epäyhtälön graafinen ratkaiseminen
- lineaarinen optimointi
- lukujono
- aritmeettinen ja geometrinen jono ja summa
Syventävät kurssit
7. Talousmatematiikka (MAB7)
Tämä kurssi voidaan suorittaa Matemaattisia malleja II -kurssin jälkeen.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- oppii ymmärtämään talouselämässä käytettyjä käsitteitä
- saa matemaattisia valmiuksia oman taloutensa suunnitteluun
- saa laskennallisen pohjan yrittäjyyden ja taloustiedon opiskeluun
- soveltaa tilastollisia menetelmiä aineistojen käsittelyyn.
Kurssilla aihekokonaisuuksista korostuvat aktiivinen kansalainen ja yrittäjyys – sekä viestintä- ja mediaosaaminen aihekokonaisuudet mm. yhteiskunnallisia laskuja käsiteltäessä.
Keskeiset sisällöt
- indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia
- taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien avulla
8. Matemaattisia malleja III (MAB8)
Tämä kurssi voidaan suorittaa Matemaattinen analyysi -kurssin jälkeen.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- laajentaa käsitystään teknologisoituvassa yhteiskunnassa tarvittavasta matematiikasta
- saa apuneuvoja jaksollisten ilmiöiden matemaattiseen käsittelyyn.
Kurssilla aihekokonaisuuksista korostuu teknologia ja yhteiskunta –aihekokonaisuus.
Keskeiset sisällöt
- trigonometristen funktioiden määrittely yksikköympyrän avulla
- radiaani
- tyyppiä f(x) = a olevien trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen
- muotoa f(x) = A sin (bx) olevien funktioiden kuvaajat jaksollisten ilmiöiden mallintajina
- vektorin käsite ja vektoreiden peruslaskutoimitusten periaatteet
- koordinaatiston vektoreiden komponenttiesitys ja skalaaritulo
- kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteiden ja kulmien tutkiminen vektoreiden avulla
9. Lyhyen matematiikan orientoiva kurssi (MAB9), koulukohtainen syventävä kurssi
Tämä kurssi on lyhyen matematiikan opintojen aloituskurssi.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelijalla
on riittävät perustiedot prosenttilaskennan, yhtälöiden ja funktio-opin sisältämien tietojen omaksumiseksi
Keskeiset sisällöt
- prosenttilaskut
- kymmenpotenssi
- murtoluvut
- peruslaskutoimitukset
- polynomit
- yksinkertaiset funktiot ja yhtälöt
- suoran kulmakerroin, graafisen kuvaajan tulkinta ja soveltaminen erilaisissa asiayhteyksissä.
Kurssin arviointi
Kurssista annetaan suoritusmerkintä, joka edellyttää läsnäoloa oppitunneilla.
10. Matematiikka ja yhteiskunta (MAB10), koulukohtainen syventävä kurssi
Tämä kurssi voidaan suorittaa Matemaattisia malleja II -kurssin jälkeen.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- laajentaa käsitystään yhteiskunnassa tarvittavasta matematiikasta
- oppii yrityksessä tarvittavaa matematiikkaa
Kurssilla korostuvat aihekokonaisuuksista aktiivinen kansalainen ja yrittäjyys – sekä viestintä- ja mediaosaaminen ja lisäksi teknologia ja yhteiskunta - aihekokonaisuudet mm. yhteiskunnallisia sovelluksia käsiteltäessä.
Keskeiset sisällöt
- yhteiskunnallisten tilastojen käsittely
- teknisten apuvälineiden hyväksikäyttö
- eksponenttifunktioiden käsittelyn varmentaminen
- logaritmien käyttö
- derivaattojen käyttö yhteiskunnallisten sovellusten käsittelyssä
- lukujonojen hyödyntäminen yhteiskunnallisten sovellusten käsittelyssä
Kurssin arviointi
Kurssista annetaan suoritusmerkintä, joka edellyttää läsnäoloa oppitunneilla.
11. Matemaattiset mallit ongelman ratkaisuissa sekä matemaattiset tutkimusmenetelmät (MAB11), koulukohtainen syventävä kurssi
Kurssin tavoitteet ja keskeiset sisällöt:
Pyrkimyksenä on luoda kokonaiskuva matematiikasta eksaktina luonnontieteenä sekä selvittää matematiikan merkitys käytännön elämässä ja luonnontieteissä.
Kurssin arviointi
Kurssikokeena käytetään matematiikan valtakunnallista preliminääriä. Kurssista annetaan numeroarvosana, joka voi vaikuttaa korottavasti opiskelijan lyhyen matematiikan oppimäärän kokonaisarvosanaan.
12. Pitkän matematiikan korvaavat kurssit I (MAB12, 13, 14 ja 15)
koulukohtainen syventävä kurssi
Kurssin tavoitteet ja keskeiset sisällöt:
Kurssi korvaa yhden pitkän matematiikan hyväksytysti suoritetun kurssin, jonka korvaavuutta ei ole määritelty tämän opetussuunnitelman kappaleessa 5.6 olevassa luettelossa.
Kurssin arviointi:
Suoritusmerkintä, joka edellyttää suoritetun pitkän matematiikan kurssin hyväksyttyä suoritusmerkintää (vähintään 5).
5.7 Biologia
Biologia on luonnontiede, joka tutkii elollisen luonnon rakennetta, toimintaa ja vuorovaikutussuhteita molekyyli- ja solutasolta biosfääriin. Biologialle tieteenä on ominaista havainnointiin ja kokeellisuuteen perustuva tiedonhankinta. Biotieteet ovat nopeasti kehittyviä tiedonaloja, joiden sovelluksia hyödynnetään laajasti yhteiskunnassa. Biologia tuo esille uutta tietoa elollisen luonnon monimuotoisuudesta ja kestävän kehityksen edistämisestä.
Biologian opetuksen tarkoituksena on, että opiskelija ymmärtää toimivan eliömaailman rakenteen ja kehityksen, ihmisen osaksi eliömaailmaa sekä ihmisen toiminnan merkityksen ympäristössä. Lukion biologian tulee myös luoda perusta ymmärtää biotieteiden tarjoamia mahdollisuuksia edistää ihmiskunnan, muun eliökunnan ja elinympäristöjen hyvinvointia. Opetus kehittää opiskelijan luonnontieteellistä ajattelua, herättää kiinnostusta biotieteisiin sekä edistää opiskelijan luonnon monimuotoisuutta säilyttävää ja ympäristövastuullista käyttäytymistä.
Biologiassa on integrointimahdollisuus esimerkiksi maantieteeseen, kemiaan, fysiikkaan, psykologiaan ja terveystietoon.
Opetuksen tavoitteet
Biologian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
- hallitsee biologian keskeiset käsitteet
- tunnistaa elämän tuntomerkit ja osaa jäsentää elämän ilmiöt sekä biologian eri organisaatiotasot molekyylitasolta biosfääriin
- oppii arvostamaan eliökunnan monimuotoisuutta ja ymmärtämään eliöiden sopeutumisen erilaisiin ympäristöihin
- ymmärtää perimän ja evoluution merkityksen eliökunnan kehittymisessä
- perehtyy biologisen tiedonhankinnan ja tutkimuksen menetelmiin sekä osaa arvioida kriittisesti eri lähteistä saamaansa biologista tietoa
- osaa suunnitella ja toteuttaa yksinkertaisen biologisen kokeen sekä tulkita sen tuloksia
- tuntee biotieteiden, esimerkiksi bioteknologian ja lääketieteen sovelluksia
- tuntee ihmiselimistön toiminnan peruspiirteet
- ymmärtää perimän ja ympäristötekijöiden merkityksen terveyden taustana sekä yksilön että ihmiskunnan kannalta
- tiedostaa kestävän kehityksen välttämättömyyden ja ymmärtää oman vastuunsa ekosysteemien tulevaisuudesta
Arviointi
Biologiassa arvioidaan opiskelijan kykyä hallita ja käyttää biologian keskeisiä käsitteitä sekä soveltaa biologisia tietoja. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota luonnontieteellisten lainalaisuuksien sekä syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämiseen, vuorovaikutussuhteiden merkityksen oivaltamiseen sekä kokonaisuuksien hahmottamiseen. Taitojen arvioinnissa painotetaan opiskelijan luonnontieteellisiä työskentelytaitoja, ryhmässä toimimista, kykyä käyttää erilaisia lähteitä biologisen tiedon hankinnassa sekä kykyä arvioida tietoa kriittisesti. Harrastuneisuus biologian eri osa-alueisiin voidaan ottaa arvioinnissa huomioon.
Lukion biologian pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeerisesti 4-10. Kurssiarvosanaan vaikuttavat kurssikokeen lisäksi myös jatkuva näyttö ja kurssin aikana suoritetut tehtävät (itsenäiset tehtävät, testit) korkeintaan yhden arvosanan verran. Biologian kurssit voi suorittaa myös itsenäisesti tenttien, jolloin kurssikokeen lisäksi tehdään kurssiin liittyviä tehtäviä.
Ympäristöekologian kurssille edellytetään pakollisen kurssin suorittamista.
Muut syventävät kurssit edellyttävät pakollisten kurssien 1 ja 2 suorittamista.
Pakolliset kurssit
1. Eliömaailma (BI1)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan
- ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla tarkoittaa
- ymmärtää evoluution jatkuvuuden, mekanismit ja merkityksen
- tuntee muuntelun, sopeutumisen ja lajien välisten suhteiden merkityksen elämän kehitykselle
- osaa jäsentää nykyisen eliökunnan rakenteen ja tulkita sen kehitystä
- tuntee ekosysteemien keskeiset toimintaperiaatteet
Tällä kurssilla aihekokonaisuuksista korostuvat kestävä kehitys sekä viestintä- ja mediaosaaminen.
Keskeiset sisällöt
- Biologia tieteenä
- elämän ominaisuudet ja perusedellytykset
- biologiset tieteet ja tutkimusmenetelmät
- Luonnon monimuotoisuuden ilmeneminen
- ekosysteemien ja lajien monimuotoisuus
- eläinten käyttäytyminen monimuotoisuuden ilmentäjänä
- geneettinen monimuotoisuus
- Evoluutio – elämän kehittyminen
- elämän syntyvaiheet
- lisääntymisstrategiat ja evoluutiovoimat
- lajien syntyminen ja häviäminen
- nykyinen eliökunta
- Miten luonto toimii?
- elollisen ja elottoman luonnon vuorovaikutus
- ekosysteemien rakenne ja toiminta
- populaatioiden ominaisuudet
- lajien väliset suhteet
- eliöiden sopeutuminen ympäristöönsä ja levinneisyys
2. Solu ja perinnöllisyys (BI2)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- ymmärtää solun merkityksen elämän perusyksikkönä, tunnistaa erilaisia soluja ja niiden rakenteita
- ymmärtää solurakenteiden kehityksen ja merkityksen sekä evoluutioprosessin kokonaisuuden
- osaa solun kemiallisen rakenteen ja toiminnan sekä osaa kytkeä ne yksilön toimintaan
- hallitsee solun energiatalouden prosessit ja niiden merkityksen
- tuntee geneettisen informaation rakenteen sekä sen siirtymisen solusta soluun ja sukupolvelta toiselle
- tietää, miten geenit ohjaavat solun toimintaa
- osaa periytymisen lainalaisuuksien perusperiaatteet
- tietää, kuinka soluja tutkitaan ja hallitsee kokeellisen työskentelyn taitoja
Tällä kurssilla aihekokonaisuuksista korostuu viestintä- ja mediaosaaminen.
Keskeiset sisällöt
- Solu elämän perusyksikkönä
- miten soluja tutkitaan
- erilaisia soluja
- solun rakenne ja toiminta
- Solun energiatalous
- energian sitominen
- energian vapauttaminen
- Solujen toiminnan ohjaaminen
- DNA:n rakenne ja toiminta
- proteiinisynteesi
- Solujen lisääntyminen
- mitoosi ja sen merkitys
- solujen jakautuminen, kasvu ja erilaistuminen
- Periytymisen perusteet
- geenit ja alleelit
- sukusolut ja niiden synty meioosissa
- periytymismekanismit
- Populaatiogenetiikka ja synteettinen evoluutioteoria
Syventävät kurssit
Syventävät kurssit edellyttävät pakollisten kurssien 1 ja 2 suorittamista.
3. Ympäristöekologia (BI3)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- osaa ekologian perusteet ja ymmärtää ihmisen toiminnan vaikutuksen elolliseen luontoon
- ymmärtää biodiversiteetin merkityksen ihmiskunnan tulevaisuudelle
- hahmottaa ympäristöongelmien syitä ja niiden seurauksia ekosysteemeissä
- tutustuu suomalaisiin ekosysteemeihin ja niiden erityispiirteisiin sekä perehtyy myös ihmisen muokkaamiin ekosysteemeihin
- tuntee ja osaa arvioida menetelmiä, joilla voidaan tarkkailla ympäristön tilaa ja ratkaista syntyneitä ongelmia
- osaa suunnitella ja toteuttaa pienen tutkimuksen ympäristön tilasta ja esittää sen tulokset
- kehittää ympäristölukutaitoaan, ymmärtää vastuunsa ympäristön tilasta ja osaa toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti
Tällä kurssilla aihekokonaisuuksista korostuvat kestävä kehitys, hyvinvointi ja turvallisuus, teknologia ja yhteiskunta, kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sekä viestintä- ja mediaosaaminen.
Keskeiset sisällöt
- Ekologinen tutkimus
- ekologisten peruskäsitteiden syventäminen
- ekologisen tutkimuksen tehtävä
- ympäristön laadun indikaattorit
- oman tutkimuksen suunnittelu ja toteuttaminen
- Biodiversiteetti ja sen merkitys
- biodiversiteetti luonnonvarana
- eliölajien ja elinympäristöjen uhanalaisuus ja suojelu
- biodiversiteetin väheneminen
- Ekologiset ympäristöongelmat, niiden syyt ja ratkaisumahdollisuudet
- aineiden kiertoon liittyvät ongelmat
- paikalliset ympäristöongelmat
- Suomen luonnon haavoittuvuus
- pohjoiset metsät
- suot
- järvet ja virtavedet
- Itämeri
- Kestävä tulevaisuus
- ekologisesti kestävä kehitys ja yksilön valinnat
- rakennettu ympäristö ja kaupunkiekologia
- ekologisesti kestävä tuotanto
- ympäristötekniikan mahdollisuudet
4. Ihmisen biologia (BI4)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- osaa ihmissolun erilaistumisen pääpiirteet sekä kudosten ja elinten rakenteet ja toimintaperiaatteet
- ymmärtää ihmisen kemiallisen tasapainon säätelymekanismeja sekä ulkoisten ja sisäisten tekijöiden vaikutuksia niihin
- ymmärtää hermoston toiminnan ja hormonaalisen viestinnän merkityksen yksilön toimintojen ohjaajana
- ymmärtää lisääntymiseen ja ihmisen elinkaareen liittyviä fysiologisia muutoksia sekä ihmisen yhteisöllisyyden merkityksen terveyden kannalta
- pystyy selittämään elimistön kykyä sopeutua muutoksiin ja puolustautua ulkoisia uhkia vastaan ja tuntee merkityksellisimpien sairauksien syntymekanismeja
- ymmärtää ihmisen lajinkehityksen sekä perimän ja ympäristön yhteisvaikutuksen ihmisen terveyteen
- pystyy tarkastelemaan oppimiaan asioita arkielämän esimerkkien avulla ja tutustumaan alan uutisiin ja arvioimaan niitä kriittisesti
Tällä kurssilla aihekokonaisuuksista korostuvat hyvinvointi ja turvallisuus sekä viestintä- ja mediaosaaminen.
Keskeiset sisällöt
- Ihmisen solujen ja kudosten erityispiirteet
- solujen synty, kasvu ja erilaistuminen kudoksiksi sekä kantasolujen merkitys
- solujen vanheneminen ja kuolema
- syöpä
- Elimistöjen rakenne, toiminta ja merkitys
- ruoansulatus ja ravitsemus
- hengityselimistö ja hengityksen säätely
- veri ja verenkierto
- erityselimistöt ja kemiallinen tasapaino
- tuki- ja liikuntaelimistö
- Elintoimintojen säätely
- umpirauhaset ja hormonit
- hermosto ja aistit
- lämmönsäätely
- Ihmisen lisääntyminen
- sukupuolinen kehitys ja seksuaalisuus
- hedelmöitys, raskaus ja synnytys
- Ihmisen elämänkaari ja yhteisöllisyys
- Perimän merkitys
- ihmisen evoluutio ja ihminen lajina
- perinnöllisyys ja terveys
- Elimistön sopeutuminen ja puolustusmekanismit
- elimistön puolustusjärjestelmät
- ihminen ja mikrobit
- myrkylliset aineet ja mutageenit
5. Bioteknologia (BI5)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- syventää tietojaan solun hienorakenteesta ja solun eri osien toiminnasta
- ymmärtää elämän keskeisten molekyylien rakenteen ja merkityksen solun toiminnassa
- hallitsee tärkeimpien mikrobiryhmien kuten bakteerien ja virusten rakenteen, toiminnan ja lisääntymisen periaatteet
- tuntee geenien toiminnan ja sen säätelyn
- tuntee geenien etsintä- ja tunnistusmenetelmiä sekä geenien siirtämisen tekniikan pääpiirteet ja hallitsee geeni- ja biotekniikan keskeiset käsitteet
- tuntee biotekniikan tarjoamia sovellusmahdollisuuksia eri biotieteissä ja teollisuudessa
- pystyy arvioimaan biotekniikan kehittymisen luomia mahdollisuuksia, uhkatekijöitä ja eettisiä ongelmia sekä tekemään niiden pohjalta perusteltuja arkielämän ratkaisuja
Tällä kurssilla aihekokonaisuuksista korostuvat hyvinvointi ja turvallisuus, teknologia ja yhteiskunta, kestävä kehitys sekä viestintä- ja mediaosaaminen.
Keskeiset sisällöt
- Solun hienorakenne ja solujen välinen viestintä
- Solut proteiinien valmistajina
- DNA:n, geenien ja genomien rakenne
- entsyymit solun ja biotekniikan työkaluina
- Geenien toiminta
- geenin toiminta ja sen säätely
- mutaatiot
- Geeniteknologia ja sen mahdollisuudet
- geenitekniikan menetelmät ja geenikartoitus
- geenitutkimus lääketieteessä
- geenitutkimus yksilöiden tunnistamismenetelmänä
- Mikrobit ja niiden merkitys
- bakteerin ja viruksen rakenne, toiminta ja lisääntyminen
- bakteerien viljely ja käsittely
- mikrobit luonnossa ja ihmisen taloudessa
- Biotekniikka teollisuudessa
- Kasvien ja eläinten jalostus
- Geenitekniikan etiikka ja lainsäädäntö
6. Valmennuskurssi (BI6), koulukohtainen syventävä kurssi
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- kertaa pakollisten ja syventävien kurssien asioita soveltavien tehtävien avulla, jotta valmiudet biologian ainereaalikokeessa olisivat entistä paremmat
- saa valmiuksia mahdollisia pääsykokeita varten
Keskeiset sisällöt
- pakollisten ja syventävien kurssien asioiden liittäminen ajankohtaisuuteen
- pakollisten kurssien keskeisten asioiden kertaus
- syventävien kurssien keskeisten asioiden kertaus
- edellisten vuosien ylioppilastehtävien tekeminen
- hyvän reaalivastauksen periaatteet
Työtavat
- omatoimista ja ohjattua kertausta
- reaalivastausten laadintaa ja arviointia
- suurten kokonaisuuksien hallintaa
Arviointi
Kurssi arvioidaan periaatteella suoritettu/hylätty.
5.8 Maantiede
Maantieteessä tarkastellaan elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen luomien järjestelmien rakennetta ja toimintaa. Maantieteen opetuksen tulee ohjata opiskelijaa tiedostamaan luonnon ja ihmistoiminnan vuorovaikutussuhteita sekä tarkastelemaan maailmaa muuttuvana ja kulttuurisesti monimuotoisena elinympäristönä. Maantieteen opetuksessa integroituvat luonnontieteelliset ja yhteiskuntatieteelliset aiheet. Opetuksen tavoitteena on, että opiskelija saa valmiuksia ympäristökysymysten alueelliseen jäsentämiseen ja kestävän kehityksen mukaisten ratkaisujen etsimiseen.
Lukion maantieteen opetuksen tulee auttaa opiskelijaa ymmärtämään maailmanlaajuisia, alueellisia ja paikallisia ilmiöitä ja ongelmia sekä niiden ratkaisumahdollisuuksia. Tavoitteena on, että opiskelija oppii maantieteellisen tiedon avulla havaitsemaan muuttuvaan maailmaan vaikuttavia tekijöitä, muodostamaan perusteltuja mielipiteitä, ottamaan kantaa lähialueilla ja koko maailmassa tapahtuviin muutoksiin sekä toimimaan aktiivisesti luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin edistämiseksi.
Opetuksen tavoitteet
Maantieteen opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
- osaa hankkia, tulkita ja kriittisesti arvioida maantieteellistä tietoa, kuten karttoja, tilastoja, kirjallisia, digitaalisia ja muita medialähteitä sekä osaa hyödyntää monipuolisesti tietotekniikkaa maantieteellisten tietojen esittämisessä
- ymmärtää, mitä alueellisuus, tila ja paikka merkitsevät maantieteessä ja maantieteellisessä ajattelussa
- osaa kuvata luonnon ja ihmistoiminnan alueellisia ilmiöitä, rakenteita ja vuorovaikutussuhteita sekä osaa kriittisesti arvioida ajankohtaisia maailman tapahtumia
- osaa havainnoida, analysoida ja arvioida luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön tilaa, niissä tapahtuvia muutoksia sekä ihmisten hyvinvointia paikallisesti ja maailmanlaajuisesti
- ymmärtää, mitä alueellinen kehittyneisyys merkitsee ja osaa pohtia mahdollisuuksia ratkaista taloudellisia ja sosiaalisia eriarvoisuusongelmia
- tuntee ja ymmärtää erilaisia kulttuureja sekä suvaitsee ja kunnioittaa erilaisuutta
- tuntee suunnittelun keinoja eri aluetasoilla ja tietää mahdollisuudet vaikuttaa oman ympäristönsä kehitykseen
- osaa toimia ympäröivän maailman kysymyksiin kantaaottavana ja kestävän kehityksen puolesta toimivana aktiivisena maailmankansalaisena
Arviointi
Maantieteessä arvioidaan maantieteellisen ajattelun kehittymistä tietojen ja taitojen suhteen. Arvioinnin kohteina ovat peruskäsitteiden hallinta, valmius perustella maantieteellisiä väittämiä ja kannanottoja sekä taito havaita alueellisia riippuvuuksia. Arvioinnissa otetaan huomioon myös taito tulkita ja arvioida maantieteellistä tietoainesta sekä soveltaa maantieteellistä tietoa eri tilanteissa. Arvioitavia taitoja ovat maantieteellisen tiedon analysointi-, käsittely- ja esittämistaidot kuten kartan tulkintataito ja muut graafiset taidot sekä opiskelijan yhteistyötaidot.
Lukion maantiedon pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeerisesti 4-10. Kurssiarvosanaan vaikuttavat kurssikokeen lisäksi myös jatkuva näyttö ja kurssin aikana suoritetut tehtävät (itsenäiset tehtävät, testit) korkeintaan yhden arvosanan verran. Aluetutkimuskurssilla kurssikokeen sijasta laaditaan tutkielma. Maantiedon kurssit voi suorittaa myös itsenäisesti tenttien, jolloin kurssikokeen lisäksi tehdään kurssiin liittyviä tehtäviä.
Pakolliset kurssit
1. Sininen planeetta (GE1)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- osaa käyttää luonnonmaantieteen peruskäsitteitä
- ymmärtää maapallon planetaarisuudesta johtuvat ilmiöt
- osaa kuvata ilma-, vesi- ja kivikehän rakenteen ja toiminnan
- ymmärtää, miten ja miksi luonnonmaisemat muuttuvat ja osaa tulkita kuvista ja kartoilta luonnonmaisemien rakennetta, syntyä ja kehitystä
- ymmärtää elottoman ja elollisen luonnon vyöhykkeisyyden maapallolla
- osaa soveltaa hankkimaansa luonnonmaantieteellistä tietoa sekä paikallisesti että maailmanlaajuisesti
Tällä kurssilla aihekokonaisuuksista korostuvat kestävä kehitys sekä viestintä- ja mediaosaaminen.
Keskeiset sisällöt
- Maantieteellinen ajattelu
- mitä maantiede on
- maantiede luonnontieteenä
- maantieteellinen tietoaines, tutkimusmenetelmät ja tutkimuksen kulku
- maailmankuvan muutos ja karttakuvan kehitys
- Maan planetaarinen luonne
- aurinkokunnan synty ja perusrakenne
- Aurinko ja sen vaikutukset maapallolla
- Maan planetaariset liikkeet ja niistä johtuvat ilmiöt
- Ilmakehä liikkeessä
- ilmakehän rakenne ja merkitys
- tuuli ja sen synty, planetaariset ja alueelliset tuulet sekä paikallistuulet
- Vesikehä liikkeessä
- veden kiertokulku luonnossa
- sateiden synty ja jakautuminen
- meriveden liikkeet ja merkitys
- Sää ja ilmasto
- sää ja sen ennustaminen
- lämpö- ja ilmastovyöhykkeet
- ilmastonmuutos
- Maapallon muuttuvat pinnanmuodot
- Maan rakenne
- endogeeniset ja eksogeeniset tapahtumat maanpinnan muokkaajina
- Maapallon kasvillisuusvyöhykkeet
- kasvillisuusvyöhykkeiden sijainti ja kuvaus
- ihmisen toiminnan edellytykset ja vaikutukset eri kasvillisuusvyöhykkeillä
- Luonnonmaisemien tulkinta karttojen ja kuvien avulla
Yhteinen maailma (GE2)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- osaa käyttää kulttuurimaantieteen käsitteitä sekä osaa tulkita ihmisen toimintaan liittyviä ilmiöitä ja rakenteita kulttuurimaantieteen teorioita ja malleja hyväksi käyttäen
- tuntee eri kulttuureja ja osaa arvioida niiden kehittymiseen vaikuttaneita tekijöitä
- osaa analysoida maapallon eri alueiden väestönkehitystä ja asutuksen piirteitä sekä kaupungistumisen syitä ja seurauksia
- osaa arvioida luonnonvarojen ja ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien vaikutusta ihmisen toimintaan eri alueilla sekä ymmärtää ekologisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen merkityksen
- tuntee aluesuunnittelun tavoitteita ja vaikuttamiskeinoja
- tuntee kehittyneisyyserojen erilaiset ilmenemismuodot
- osaa arvioida ihmisten hyvinvointia, ympäristön tilaa sekä kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä nyt ja tulevaisuudessa maapallon eri alueilla
Tällä kurssilla aihekokonaisuuksista korostuvat kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, teknologia ja yhteiskunta, kestävä kehitys, aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys sekä viestintä- ja mediaosaaminen.
Keskeiset sisällöt
- Kulttuurimaantieteen olemus ja tehtävät
- lähestymistavat ja näkökulmat
- maantieteellinen mieltäminen ja miellekartat
- paikkojen kokeminen ja alueellinen identiteetti
- Väestö ja asutus
- väestönkehitys ja väestönkasvu
- asutuksen alueellinen jakautuminen, muuttoliikkeet ja kaupungistuminen
- kulttuurit ja kulttuurien muuttuminen sekä vähemmistökulttuurit
- Luonnonvarat
- luokittelu ja riittävyys
- Alkutuotanto ja ympäristö
- ravinnontuotanto ja ravinnon riittävyys sekä kestävä maa- ja kalatalous
- maatalouden muodot
- metsät luonnonvarana ja kestävä metsätalous
- Teollisuus ja energia
- raaka-aineet ja energialähteet
- teollisuuden sijainti
- kestävän teollisuuden ja energiatalouden periaatteet
- Liikkuminen ja vuorovaikutus
- liikennejärjestelmät
- matkailu ja sen merkitys eri alueilla
- maailmankauppa
- alueellinen leviämisilmiö – maantieteellinen diffuusio
- Ihmistoiminnan alueellinen rakenne
- ytimet ja periferiat
- maankäyttö maaseudulla ja kaupungeissa
- keskukset ja vaikutusalueet
- kulttuurimaisemien tulkinta karttojen kuvien avulla
- Kehityksen ohjailu ja kestävä kehitys
- aluesuunnittelu ja osallistuvan suunnittelun periaatteet
- kehittyneisyyserot eri aluetasoilla
- kansainvälinen yhteistyö
- globalisaatio
Syventävät kurssit
Syventävät kurssit edellyttävät pakollisten kurssien 1 ja 2 suorittamista.
Riskien maailma (GE3)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- tuntee luonnon toimintaan, ihmisen toimintaan sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutukseen liittyvät riskit maapallolla sekä osaa arvioida niiden merkitystä ihmisen ja ympäristön kannalta
- tuntee millaisia riskejä maapallon eri alueilla ilmenee sekä osaa vertailla ja arvioida eri alueiden riskiherkkyyttä sekä maailmanlaajuisesti että paikallisesti
- osaa arvioida alueiden kehittyneisyyden ja alueilla ilmenevien riskien välistä suhdetta
- osaa seurata ja kriittisesti arvioida ajankohtaisia riskiuutisia eri medioissa sekä osaa soveltaa oppimaansa tietoa riskiuutisten analysointiin ja arviointiin
- tietää, millaisten ratkaisujen avulla uhkia voidaan välttää tai niiden vaikutuksia lieventää
- ymmärtää, että ihminen vaikuttaa omalla toiminnallaan maapallon elinkelpoisuuteen sekä ihmisten hyvinvointiin ja turvallisuuteen
- tietää mahdollisuudet ennakoida ja varautua riskeihin, säädellä ristiriitoja sekä toimia kestävän kehityksen mukaisesti
Tällä kurssilla aihekokonaisuuksista korostuvat aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, hyvinvointi ja turvallisuus, kestävä kehitys, teknologia ja yhteiskunta sekä viestintä- ja mediaosaaminen.
Keskeiset sisällöt
- Riskien maantiede, riskien luokittelu ja merkitys
- Luonnon toimintaan liittyvät riskit ja riskialueet
- avaruuteen liittyvät uhkat, endogeeniset riskit, myrskyt, tulvat, kuivuus ja eliöperäiset riskit
- luonnonriskeihin varautuminen
- Ihmisen ja luonnon riippuvuuteen liittyvät ympäristöriskit ja riskialueet
- luonnonvarojen käyttöön liittyvät riskit: energiakysymykset ja luonnonvarojen riittävyys, puhtaan veden saatavuus, eroosio ja aavikoituminen, ilmaston muutos, saastuminen ja biodiversiteetin heikkeneminen
- mahdollisuudet estää ja pienentää ympäristöriskejä kestävän kehityksen keinoin
- Ihmiskunnan riskit ja riskialueet
- väestönkasvu ja nälkä, kaupungistuminen, globalisoitumiseen liittyvät riskit, yhteiskunnalliset ja poliittiset jännitteet, sodat, pakolaisuus ja sosiaalinen eriarvoistuminen
- ristiriitojen säätelymahdollisuudet
- Tekniset riskit
Aluetutkimus (GE4)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- osaa kartografian perusteet
- tuntee maantieteellisten paikkatietojärjestelmien periaatteita ja sovellusmahdollisuuksia
- osaa kerätä tiettyyn alueeseen liittyvää tietoa eri tavoin kuten kenttähavainnoinnin, kyselyn tai haastattelun avulla sekä kartastoista, kartoista, tilastoista ja muista lähteistä
- osaa käyttää tietoverkkoja aineistojen hankinnassa, vuorovaikutteisessa työstämisessä ja tulosten julkaisemisessa
- osaa visualisoida alueellista tietoa karttoina, diagrammeina ja valokuvina
- osaa analysoida ja tulkita hankkimaansa aineistoa ja laatia aineiston avulla kuvauksen alueesta
- osaa tieteellisen kirjoittamisen periaatteet, kuten kriittisen lähteiden käytön ja viittaustekniikan sekä tuntee tekijänoikeudet
Tällä kurssilla toteutuvat kaikki aihekokonaisuudet eli viestintä- ja mediaosaaminen, kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, teknologia ja yhteiskunta, kestävä kehitys, aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys sekä hyvinvointi ja turvallisuus.
Keskeiset sisällöt
- Kartografian perusteet ja maantieteelliset lähdeaineistot
- kenttähavainnot, kysely ja haastattelu
- kartat, niiden mittakaavat, karttaprojektiot ja karttatyypit, ilmakuvat ja satelliittikuvat
- numeeriset lähteet sekä niiden visualisointi karttoina ja diagrammeina
- painettu lähdekirjallisuus ja digitaalisessa muodossa kuten tietoverkoissa ja CD-ROM-tallenteina olevat lähteet
- Paikkatietojärjestelmät
- paikkatiedon perusteet ja sen sovellusmahdollisuudet
- esimerkkejä maantieteellisen lähdeaineiston käsittelystä, tulkinnasta ja visualisoinnista eritasoisilla alueilla paikkatieto-ohjelman avulla
- Oma aluetutkimus
- tutkimusalueen valinta
- aineiston keruu karttojen, tilastojen, digitaalisen paikkatietoaineiston tai muiden tietolähteiden avulla, aineiston käsittely ja tulkinta sekä pienimuotoisen aluekuvauksen raportointi
- aihealueet: tutkimusalueen sijainti osana laajempia aluekokonaisuuksia, alueen koko, luonnonolot, väestö ja asutus, luonnonvarat ja maankäyttö, elinkeinot, liikenne ja palvelut, alueen jako osa-alueisiin sekä alueen ongelmat ja kehittäminen
5. Valmennuskurssi (GE5), koulukohtainen syventävä kurssi
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- kertaa pakollisten ja syventävien kurssien asioita soveltavien tehtävien avulla, jotta valmiudet maantieteen ainereaalikokeessa olisivat entistä paremmat
- harjoittelee soveltavien tehtävien (karttatehtävät ja diagrammit) tekemistä
- saa valmiuksia mahdollisia pääsykokeita varten
Keskeiset sisällöt
- hyvän reaalivastauksen periaatteet
- pakollisten kurssien keskeisten asioiden kertaus
- syventävien kurssien keskeisten asioiden kertaus
- edellisten vuosien ylioppilastehtävien tekeminen
- pakollisten ja syventävien kurssien asioiden liittäminen ajankohtaisuuteen
Työtavat
- omatoimista ja ohjattua kertausta
- karttatehtävien ja diagrammien laadintaa ja tulkintaa
- reaalivastausten laadintaa ja arviointia
- suurten kokonaisuuksien hallintaa
Arviointi
Kurssi arvioidaan periaatteella suoritettu/hylätty.
5.9 Fysiikka
Fysiikka on empiirinen luonnontiede, jossa luonnon perusrakennetta ja ‑ilmiöitä pyritään ymmärtämään ja selittämään käyttäen luonnosta kokeellisin menetelmin saatavaa tietoa. Tavoitteena on löytää luonnossa yleispäteviä lainalaisuuksia ja esittää ne matemaattisina malleina.
Fysiikan opiskelulle luonteenomainen kokeellisuus voi olla aihepiirin, opetuksen vaiheen ja välineiden mukaan opiskelijoiden omakohtaista työskentelyä, opettajan esittämiä demonstraatioita, vierailujen, videoiden tai vain kerronnan kautta tapahtuvaa toimintaa. Kokeellisuudella tuetaan opiskelijaa omaksumaan uusia luonnontieteellisiä käsitteitä, periaatteita ja malleja. Fysiikan opiskelu kehittää opiskelijan kokeellisen työskentelyn ja yhteistyön taitoja. Kokeellisuus auttaa opiskelijaa hahmottamaan luonnontieteiden luonnetta ja tukee luonnontieteellisen ajattelun kehittymistä.
Opiskelija oppii tarkastelemaan luonnon rakenteita ja ilmiöitä omien aikaisempien tietojensa ja käsitystensä valossa. Hän oppii tiedostamaan ja kyseenalaistamaan ennakkokäsityksiään ja tarkentamaan maailmankuvaansa hankkimansa uuden tiedon perustella. Opiskelija oppii suunnittelemaan kokeita yhdessä ja keskustelemaan kokeellisesti hankitusta tiedosta tai aineistosta, sen käsittelystä ja mallintamisesta sekä sen luotettavuuden arvioimisesta. Opiskelijayhteisö oppii jakamaan uuden tiedon keskenään.
Luonnontieteiden opiskelussa tiedon hankkimiseen käytetään kokeellisia menetelmiä, erilaisia tiedon lähteitä sekä tapoja käsitellä tietoa. Fysikaalisen tiedon lähteenä on ensisijaisesti luonto. Koulussa luonnontieteellisen tiedon lähteinä ovat lisäksi oppi- ja tietokirjat, digitaaliset tietovarannot ja alan asiantuntijat.
Opetuksen tavoitteet
Fysiikan opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
- tiedostaa ihmisen osana luontoa ja ymmärtää fysiikan merkityksen luonnon ilmiöiden mallintamisessa
- ymmärtää kokeellisen toiminnan ja teoreettisen pohdiskelun merkityksen luonnontieteellisen tiedon muodostumisessa
- hahmottaa fysiikan merkityksen tieteessä, taiteessa, tekniikassa, kommunikaatiossa ja elinkeinoelämässä sekä ihmisen arkiympäristössä
- vaikuttaa aktiivisesti ja vastuullisesti terveellisen ja turvallisen ympäristön luomiseksi
- jäsentää käsitystään luonnon rakenteista ja ilmiöistä fysiikan käsitteiden ja periaatteiden avulla
- pystyy ratkaisemaan luonnontieteiden ja teknologian alaan kuuluvia ongelmia fysiikan lakeja ja käsitteitä luovasti hyväksi käyttäen
- hankkii ja käsittelee tietoa yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa asiantuntijayhteisön tapaan
- suunnittelee ja tekee yksinkertaisia mittauksia, kykenee tulkitsemaan ja arvioimaan tuloksia sekä soveltamaan niitä
- hyödyntää erilaisia tietolähteitä tiedonhankinnassa sekä kykenee esittämään ja julkistamaan tietoja monipuolisella tavalla myös teknisiä apuvälineitä käyttäen
- tarkastelee fysiikan merkitystä yksilön ja yhteiskunnan kannalta sekä ihmistä fysiikan tietojen soveltajana, tutustuu fysiikan sovelluksiin ja niiden taitavaan, eettiseen ja hallittuun käyttöön tuotteiden aikaansaamisessa ja arkielämän helpottamisessa sekä saa valmiuksia ymmärtää teknologisten sovellusten vaikutuksia.
Arviointi
Fysiikassa arvioidaan opetussuunnitelman perusteissa esitettyjen kurssikohtaisten fysiikan tietojen ja niiden soveltamistaitojen saavuttamista erityisesti matemaattisia malleja käyttäen. Arvioinnin kohteena ovat myös tiedonkäsittelytaitojen, kokeellisen työskentelyn taitojen sekä muiden opiskelua tukevien taitojen kehittyminen, kuten fysikaalisen ongelman ratkaisuprosessin jäsennetty kuvaaminen. Pakollinen ja valtakunnalliset syventävät kurssit (FY1-FY8) arvioidaan numeerisesti 4-10.
Pakollinen kurssi
1. Fysiikka luonnontieteenä (FY1)
Tämä kurssi on suoritettava ensimmäisenä fysiikan kurssina.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- saa tyydytystä tiedon ja ymmärtämisen tarpeelleen sekä saa vaikutteita, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta fysiikkaa kohtaan
- tutustuu aineen ja maailmankaikkeuden rakenteeseen liittyviin peruskäsitteisiin ja osaa jäsentää käsitystään luonnon perusrakenteista ja ilmiöistä fysiikan käsitteiden ja periaatteiden avulla
- ymmärtää, kuinka luonnontieteellinen tieto rakentuu kokeellisen toiminnan ja siihen kytkeytyvän mallintamisen kautta
- suunnittelee ja tekee yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita sekä kykenee tulkitsemaan ja arvioimaan kokeellisesti saatua tietoa ja esittämään sitä muille
- tulkitsee ja mallintaa kokeellisen työn tuloksia graafisesti
- käyttää opiskelun tukena tieto- ja viestintätekniikkaa.
Keskeiset sisällöt
- fysiikan merkitys historian eri vaiheissa ja nykyaikana
- aineen ja maailmankaikkeuden rakenteet ja perusvuorovaikutukset
- energian, erityisesti säteilyn, sitoutuminen ja vapautuminen luonnon ja ihmisen aikaansaamissa prosesseissa
- kokeellisuus ja mallintaminen perustana fysikaalisen tiedon rakentumisessa, mittaaminen, tulosten esittäminen ja niiden luotettavuuden arviointi
- voima liikkeen muutoksen aiheuttajana
- liikkeen kuvaamisessa tarvittavat peruskäsitteet ja liikkeen graafinen esitys
Syventävät kurssit
Syventävien kurssien tavoitteena on, että opiskelija
- saa valmiuksia opiskella luonnontieteellisillä ja luonnontieteitä soveltavilla aloilla
- tutkii luonnon ilmiöitä sekä mallintaa ja esittää niitä matemaattisten ja graafisten menetelmien avulla
- rakentaa fysiikan malleja ja käyttää niitä ennusteiden tekemiseen
- tutkii ja havainnollistaa malleja tieto- ja viestintätekniikan avulla
- tutustuu klassisen fysiikan osa-alueisiin ja modernin fysiikan alkeisiin
- tutustuu fysiikan eri osa-alueisiin liittyvään teknologiaan
- tutustuu fysiikan merkitykseen yhteiskunnan eri alueilla
- tutustuu fysiikan sovelluksiin ja niihin liittyviin turvallisuustekijöihin.
2. Lämpö (FY2)
Tämä kurssi voidaan suorittaa FY1-kurssin jälkeen.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- tuntee lämpöön liittyvät ilmiöt
- tutkii aineen termodynaamiseen tilaan tai lämpöopin pääsääntöihin liittyviä ilmiöitä
- saa valmiuksia osallistua ympäristöä ja teknologiaa koskevaan kriittiseen keskusteluun ja päätöksentekoon.
Keskeiset sisällöt
- kaasujen tilanmuutokset ja lämpölaajeneminen
- paine, hydrostaattinen paine
- kappaleiden lämpeneminen, jäähtyminen, olomuodon muutokset ja lämpöenergia
- mekaaninen energia, työ, teho ja hyötysuhde
- lämpöopin pääsäännöt, sisäenergia
- energiavarat
3. Aallot (FY3)
Tämä kurssi voidaan suorittaa FY1-kurssin jälkeen.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- saa yleiskuvan luonnon jaksollisista ilmiöistä ja perehtyy niitä selittäviin keskeisiin periaatteisiin.
- perehtyy värähdys- ja aaltoliikkeen perusteisiin tutkimalla mekaanista värähtelyä, ääntä tai sähkömagneettisia aaltoja.
Keskeiset sisällöt
- harmoninen voima ja värähdysliike
- aaltoliikkeen synty ja aaltojen eteneminen
- aaltoliikkeen interferenssi, diffraktio ja polarisoituminen
- heijastuminen, taittuminen ja kokonaisheijastuminen
- valo, peilit ja linssit
- ääni, melun terveysvaikutukset ja kovalta ääneltä suojautuminen
4. Liikkeen lait (FY4)
Tämä kurssi voidaan suorittaa FY2-kurssin jälkeen.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- ymmärtää liikkeeseen liittyviä ilmiöitä ja käsittelee niitä selittäviä malleja
- tutkii etenemisliikkeeseen liittyviä ilmiöitä kokeellisesti ja perehtyy niiden avulla Newtonin lakeihin
- ymmärtää säilymislakien merkityksen fysiikassa.
Keskeiset sisällöt
- liikkeen mallit ja Newtonin lait
- etä- ja kosketusvoimat, erityisesti liikettä vastustavat voimat, noste
- liikemäärän säilyminen ja impulssiperiaate
- liike- ja potentiaalienergia sekä työperiaate
- värähdysliikkeen energia
- tutustuminen lentoaseman kitkamittauslaitteistoon ja lentokoneen nousun ja laskun fysikaalisiin periaatteisiin
5. Pyöriminen ja gravitaatio (FY5)
Tämä kurssi voidaan suorittaa FY4-kurssin jälkeen.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- syventää osaamistaan mekaniikassa sekä statiikkaan ja pyörimiseen liittyvien ilmiöiden laskennallista hallintaa
- syventää tuntemustaan mekaniikan maailmankuvasta.
Keskeiset sisällöt
- momentti ja tasapaino pyörimisen suhteen
- pyörimisliikkeen mallit, tasainen ja tasaisesti kiihtyvä pyörimisliike
- pyörimisen liikeyhtälö
- pyörimismäärän säilyminen
- pyörimisliikkeen energia
- ympyräliike ja ympyräliikkeen kiihtyvyys
- gravitaatio ja gravitaation alainen liike
- heittoliike ja planeettojen liike
- satelliitit ja niiden käyttö
- tutustuminen lennonjohtotorniin ja siellä olevien laitteiden fysikaalisiin toimintaperiaatteisiin
6. Sähkö (FY6)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan
- osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia virtapiirejä.
Keskeiset sisällöt
- sähköpari, sähkövirran kulku metallijohteessa
- jännitteen ja sähkövirran mittaaminen
- Ohmin laki
- Joulen laki
- vastukset, vastusten kytkennät ja Kirchoffin lait
- Coulombin laki, homogeeninen sähkökenttä ja aine sähkökentässä
- kondensaattori, kytkennät ja energia
- sähkövirran kulku puolijohteessa, esimerkkinä diodi
- opintokäynti PKC-Groupilla tai IWS:llä
7. Sähkömagnetismi (FY7)
Tämä kurssi voidaan suorittaa FY6-kurssin jälkeen.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- syventää tuntemustaan sähkömagnetismin ilmiöistä
- perehtyy sähköturvallisuuteen
- syventää tuntemustaan sähkömagneettisten ilmiöiden merkityksestä yhteiskunnassa.
Keskeiset sisällöt
- magneettinen voima, magneettikenttä ja aine magneettikentässä
- varattu hiukkanen homogeenisessa sähkö- ja magneettikentässä
- induktiolaki ja Lenzin laki
- induktioilmiöitä - pyörrevirrat, generaattori ja itseinduktio
- energian siirto sähkövirran avulla
- tehollisen jännitteen ja sähkövirran mittaaminen sekä impedanssin taajuusriippuvuuden määrittäminen
- värähtelypiiri ja antenni, sähkömagneettinen viestintä
- sähköturvallisuus
- energiateollisuus
- opintokäynti Tracker Oy:llä tai perehtyminen radiotaajuus- eli rf-teknologiaan
8. Aine ja säteily (FY8)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- tutustuu kvantittumiseen, dualismiin sekä aineen ja energian ekvivalenssiin aineen rakennetta ja rakenneosien dynamiikkaa hallitsevina periaatteina
- syventää kokonaiskuvaa fysiikan kehityksestä ja sen pätevyysalueesta luonnonilmiöiden tulkitsijana
- opiskelee teräksen valmistamiseen ja jalostamiseen liittyviä asioita
Keskeiset sisällöt
- sähkömagneettinen säteily
- röntgensäteily
- mustan kappaleen säteily
- valosähköilmiö
- säteilyn hiukkasluonne ja hiukkasten aaltoluonne
- atomimallit esimerkkinä Bohrin atomimalli
- kvantittuminen, viivaspektri, atomin energiatilat ja energiatasokaavio
- atomiytimen rakenne
- radioaktiivisuus ja säteilyturvallisuus
- massan ja energian ekvivalenssi
- ydinreaktiot ja ydinenergia
- aineen pienimmät osaset ja niiden luokittelu
- opintokäynti Raahen Rautaruukin tehtaaseen, jossa erityisesti tutustutaan erilaisiin spektrometreihin, röntgensäteilyn käyttöön, elektronimikroskooppiin ja raudan valmistuksen eri vaiheisiin. Koulussa opiskellaan aihetta etukäteen Teräksen tie –kirjasen viitoittamalla tavalla.
9. Lämmön kurssiin liittyvä työkurssi (FY9), koulukohtainen syventävä kurssi, laajuus 0,5 kurssia
Tavoitteet ja keskeiset sisällöt
Kurssilla tutkitaan pääsääntöisesti oppilastöiden avulla mekaanisen energian säilymistä, mekaniikan energiaperiaatetta, mekaanisen energian muuttumista lämmöksi, painetta, kaasujen tilavuuden, lämpötilan ja paineen riippuvuutta toisistaan. Lisäksi määritetään jään ominaissulamislämpö ja veden ominaishöyrystymislämpö. Tutkimuksissa käytetään graafisia näyttöjä ja lämpötila-, paine- ja tilavuusantureita sekä valoportteja. Osasta töistä jätetään kirjallinen työselostus. Osa työohjeista voi olla englanninkielisiä. Tutkitaan energian tuottamisteknologioita ja vieraillaan Toppilan turvevoimalaitoksessa.
Arviointi
Kurssi arvioidaan periaatteella suoritettu/hylätty.
10. Aaltojen kurssiin liittyvä työkurssi (FY10), koulukohtainen syventävä kurssi, laajuus 0,5 kurssia
Tavoitteet ja keskeiset sisällöt
Kurssilla tutkitaan jousen ominaisuuksia, erilaisia heilureita, tehdään diffraktiokokeita laserilla ja mikroaalloilla, mitataan valaistusvoimakkuutta, polarisaatiota sekä valolla että mikroaalloilla. Lisäksi geometrisessa optiikassa määritetään linssien ja peilien polttovälejä sekä optisten kojeiden toimintaperiaatteita. Osa työohjeista voi olla englannin kielellä. Perehdytään tarkemmin tuulivoimaan ja vieraillaan tuulivoimatehtaassa.
Arviointi
Kurssi arvioidaan periaatteella suoritettu/hylätty.
11. Sähköön ja sähkömagnetismiin liittyvä kokeellisuus (FY11), koulukohtainen syventävä kurssi
Tavoitteet ja keskeiset sisällöt
Kurssilla rakennetaan runsaasti erilaisia virtapiirejä, joita tutkitaan analogisin, digitaalisin tai graafisiin näyttöihin liitettävien antureiden avulla. Kurssi toteutetaan niin, että puolet oppilastöistä tehdään sähkön kurssin sisällä. Samoin sähkömagnetismiin liittyvät oppilastyöt tehdään sähkömagnetismikurssin sisällä. Täten sähkön, sähkömagnetismin ja kokeellinen kurssi muodostavat kolmen kurssin kokonaisuuden.
Arviointi
Kurssi arvioidaan periaatteella suoritettu/hylätty.
12. Mekaniikan laskennallisen valmiuden syventäminen (FY12), koulukohtainen syventävä kurssi
Tavoitteet ja keskeiset sisällöt
Kurssin tavoitteena on vahvistaa mekaniikan perusteiden laskennallista hallintaa sekä etenevän ja pyörivän että gravitaation peruslakien ymmärtämisessä. Matemaattisessa esityksessä käytetään matematiikassa opittuja graafisia ja laskennallisia differentiaali- ja integraalilaskennan keinoja. Lisäksi ratkaistaan 1. ja 2. kertaluvun differentiaaliyhtälö.
Arviointi
Kurssi arvioidaan periaatteella suoritettu/hylätty.
13. Elektroniikan kurssi (FY13), koulukohtainen syventävä kurssi
Tavoitteet ja keskeiset sisällöt
Kurssi antaa perustiedot elektroniikan laitteista ja niiden rakenteesta. Kurssilla tutustutaan yleisimpiin komponentteihin ja niiden sähköiseen toimintaan.
Arviointi
Kurssi arvioidaan periaatteella suoritettu/hylätty.
14. Geofysiikan kurssi (FY14), koulukohtainen syventävä kurssi
Tavoitteet ja keskeiset sisällöt
Kurssilla pyritään syventämään kuvaa maapallon rakenteesta ja sen fysikaalisesta toiminnasta ja erityisesti maapallon eri osien keskinäisistä vuorovaikutuksista. Käsiteltäviä asioita ovat mm. maapallon rakenne, maanjäristykset, tulivuoritoiminta, maan magneettikenttä ja sen vaihtelut sekä revontulet, ilmakehän, valtamerien ja jäätiköiden ilmiöt.
Arviointi
Kurssi arvioidaan periaatteella suoritettu/hylätty.
15. Fysiikan kokonaiskuva (FY15), koulukohtainen syventävä kurssi
Tavoitteet ja keskeiset sisällöt
Kurssilla luodaan kokonaiskuva fysiikasta luonnontieteenä ainereaalikoetta silmällä pitäen. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy laskennallisesti mallintamaan tehtäviä ja analysoimaan sekä muodostamaan graafisia esityksiä. Kurssi varmentaa jatko-opintokelpoisuutta fysiikkaa tarvittaville aloille.
Arviointi
Kurssi arvioidaan periaatteella suoritettu/hylätty.
5.10 Kemia
Kemian opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus välittää kuvaa kemiasta yhtenä keskeisenä perusluonnontieteenä, joka tutkii ja kehittää materiaaleja, tuotteita, menetelmiä ja prosesseja kestävän kehityksen edistämiseksi. Opetus auttaa ymmärtämään jokapäiväistä elämää, luontoa ja teknologiaa sekä kemian merkitystä ihmisen ja luonnon hyvinvoinnille tutkimalla aineita, niiden rakenteita ja ominaisuuksia sekä aineiden välisiä reaktioita.
Kemian opetukselle on luonteenomaista kemiallisten ilmiöiden ja aineiden ominaisuuksien havaitseminen ja tutkiminen kokeellisesti, ilmiöiden tulkitseminen ja selittäminen mallien ja rakenteiden avulla, ilmiöiden kuvaaminen kemian merkkikielellä sekä ilmiöiden mallintaminen ja matemaattinen käsittely. Monipuolisin työtavoin ja arviointimenetelmin opiskelijoita ohjataan kemian tietojen ja taitojen sekä persoonallisuuden kaikkien osa-alueiden kehittämiseen. Kemian opetuksen toteutuksessa otetaan huomioon opiskelijoiden opiskeluvalmiudet ja luodaan myönteinen kuva kemiaa sekä sen opiskelua kohtaan.
Opetuksen tavoitteet ja niissä
toteutuvat aihekokonaisuudet
Kemian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
- osaa kemian keskeisimmät peruskäsitteet ja tietää kemian yhteyksiä jokapäiväisen elämän ilmiöihin sekä ihmisen ja luonnon hyvinvointiin (hyvinvointi ja turvallisuus)
- osaa kokeellisen työskentelyn ja muun aktiivisen tiedonhankinnan avulla etsiä ja käsitellä tietoa elämän ja ympäristön kannalta tärkeistä kemiallisista ilmiöistä ja aineiden ominaisuuksista sekä arvioida tiedon luotettavuutta ja merkitystä (kestävä kehitys)
- osaa tehdä ilmiöitä koskevia kokeita ja oppii suunnittelemaan niitä sekä osaa ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat (hyvinvointi ja turvallisuus)
- osaa tulkita ja arvioida kokeellisesti tai muutoin hankkimaansa tietoa sekä osaa keskustella siitä ja esittää sitä muille (aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys)
- perehtyy tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksiin tiedonhankinnan ja mallintamisen välineinä (viestintä ja mediaosaaminen)
- perehtyy nykyaikaiseen teknologiaan teollisuudessa ja ympäristötekniikassa (teknologia ja yhteiskunta, kestävä kehitys)
- perehtyy ihmiskunnan historiaan kemian näkökulmasta ja osaa kemian vieraskielistä terminologiaa (kulttuuri-identiteetti)
- osaa käyttää kemiallista tietoa kuluttajana terveyden ja kestävän kehityksen edistämisessä sekä osallistuttaessa luontoa, ympäristöä ja teknologiaa koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon (aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, kestävä kehitys ja hyvinvointi ja turvallisuus)
- saa kokemuksia, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta kemiaa ja sen opiskelua kohtaan.
Kemian opetuksessa korostuvat erityisesti seuraavat aihekokonaisuudet
Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäminen
- Opiskelija saa taitoja osallistua lähiyhteisön, kotikunnan, yhteiskunnan ja elinympäristön yhteisen hyvän luomiseen yksilönä ja ryhmässä sekä vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon erityisesti kemian näkökulmasta
- Opiskelija saa tutustua yrittäjyyden eri muotoihin (kemianteollisuus) ja mahdollisesti tutustua kemian teknologiaa käyttävään yritykseen.
Kestävä kehitys
- Opiskelija saa taitoja mitata, arvioida ja analysoida luonnonympäristössä tapahtuvia kemiallisia muutoksia
- Opiskelija saa tietoa energia- ja malmivarojen riittävyydestä sekä vesistöjen ja ilmaston pilaantumisesta.
- Opiskelija osaa pohtia, millainen on kestävä elämäntapa, luontoa pilaamaton ja ekotehokas tuotanto ja yhdyskunta
- Opiskelija osaa ja tahtoo toimia kestävän kehityksen puolesta omassa arjessaan, lukiolaisena, kuluttajana ja aktiivisena kansalaisena
Teknologia ja yhteiskunta
- Opiskelija osaa kemian tietämystään soveltaen muodostaa järkevän suhteen teknologiaan: tarpeellinen ja ei-tarpeellinen.
- Opiskelija tuntee luonnossa vallitsevia kemian lainalaisuuksia teknologisen kehityksen perustana.
Arviointi
Kemiassa arvioinnin kohteena on kemiallisen tiedon ymmärtäminen sekä soveltamisen taito. Arvioinnissa tulee lisäksi ottaa huomioon kokeellisen tiedonhankinnan ja ‑käsittelytaitojen kehittyminen, johon kuuluvat
- havaintojen tekeminen, mittausten ja kokeiden suunnittelu ja toteutus
- työvälineiden ja reagenssien turvallinen käyttö
- tulosten esittäminen sekä suullisesti että kirjallisesti
- tulosten tulkitseminen, mallintaminen ja arviointi
- johtopäätösten tekeminen ja soveltaminen.
Kemiassa arvioinnin menetelminä käytetään kurssikokeita, osallistumisaktiivisuuden seurantaa, kokeellista työskentelyä, työselostuksia, projektitöitä, esitelmiä tai tutkielmia. Lisäksi opiskelijan käsitteellisten ja menetelmällisten tietojen ja taitojen kehittymistä seurataan jatkuvasti.
Kurssit KE1-KE5 arvioidaan numeroin.
1.
Ihmisen ja elinympäristön kemia (KE1)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- saa kuvan kemiasta, sen mahdollisuuksista ja merkityksestä
- syventää aiemmin opittujen kemian perusteiden ymmärtämistä kurssilla käsiteltävien asioiden yhteydessä
- osaa orgaanisten yhdisteiden rakenteita, niiden ominaisuuksia ja reaktioita sekä ymmärtää niiden merkityksen ihmiselle ja elinympäristölle
- tuntee erilaisia seoksia sekä niihin liittyviä käsitteitä
- kehittää tietojen esittämisessä ja keskustelussa tarvittavia valmiuksia
- oppii kokeellisen työskentelyn, kriittisen tiedonhankinnan ja -käsittelyn taitoja
- osaa tutkia kokeellisesti orgaanisten yhdisteiden ominaisuuksia, reaktioita ja erotus- ja tunnistamismenetelmiä sekä osaa valmistaa liuoksia.
Kurssilla toteutuu aihekokonaisuuksista erityisesti aktiivinen kansalaisuus ja kestävä kehitys.
- orgaanisia yhdisteryhmiä kuten hiilivetyjä, orgaanisia happiyhdisteitä, orgaanisia typpiyhdisteitä sekä niiden ominaisuuksia ja sovelluksia
- orgaanisissa yhdisteissä esiintyvät sidokset sekä poolisuus
- erilaiset seokset, ainemäärä, pitoisuus
- orgaanisten yhdisteiden hapettumis- ja pelkistymisreaktioita sekä protoninsiirtoreaktioita
Kurssi voidaan suorittaa vasta pakollisen kurssin opiskelun jälkeen.
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- tuntee aineen rakenteen ja ominaisuuksien välisiä yhteyksiä
- osaa käyttää aineen ominaisuuksien päättelyssä erilaisia kemian malleja, taulukoita ja järjestelmiä
- ymmärtää orgaanisten yhdisteiden rakenteita ja tuntee rakenteen määrityksessä käytettäviä menetelmiä
- osaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen aineiden rakenteeseen, ominaisuuksiin ja reaktioihin liittyviä ilmiöitä.
Kurssilla toteutuu aihekokonaisuuksista erityisesti teknologia ja yhteiskunta
- alkuaineiden ominaisuudet ja jaksollinen järjestelmä
- elektroniverhon rakenne ja atomiorbitaalit
- hapetuslukujen määräytyminen ja yhdisteen kaava
- kemiallinen sidos, sidosenergia ja aineen ominaisuudet
- atomiorbitaalien hybridisoituminen ja orgaanisten yhdisteiden sidos- ja avaruusrakenne
- isomeria
Kurssi voidaan suorittaa vasta pakollisen kurssin opiskelun jälkeen.
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- ymmärtää kemiallisen reaktion tapahtumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä niiden merkityksen elinympäristössä (teollisuus)
- ymmärtää energian sitoutumisen ja vapautumisen kemiallisissa reaktioissa sekä niiden merkityksen yhteiskunnassa
- osaa kirjoittaa reaktioyhtälöitä ja käsitellä reaktioita matemaattisesti
- osaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen reaktioihin, reaktionopeuteen ja -mekanismeihin liittyviä ilmiöitä.
Kurssilla toteutuu aihekokonaisuuksista erityisesti teknologia ja yhteiskunta.
- kemiallisen reaktion symbolinen ilmaisu
- epäorgaanisia ja orgaanisia reaktiotyyppejä, mekanismeja sekä sovelluksia
- stoikiometrisia laskuja, kaasujen yleinen tilanyhtälö
- energianmuutokset kemiallisessa reaktiossa
- reaktionopeus ja siihen vaikuttavat tekijät
4.
Metallit ja materiaalit
(KE4)
Kurssi voidaan suorittaa KE3-kurssin opiskelun jälkeen.
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- tuntee teollisesti merkittäviä raaka-aineita sekä niiden jalostusprosesseja
- tuntee hapettimia ja pelkistimiä ja niiden käyttöä sekä osaa kirjoittaa hapettumis-pelkistymisreaktioita
- osaa sähkökemiallisten ilmiöiden periaatteet sekä niihin liittyviä kvantitatiivisia sovelluksia
- tuntee erilaisia materiaaleja, niiden koostumusta, ominaisuuksia ja valmistusmenetelmiä sekä kulutustavaroiden ympäristövaikutusten arviointiin käytettäviä menetelmiä
- osaa tutkia kokeellisesti ja malleja käyttäen metalleihin ja sähkökemiaan liittyviä ilmiöitä.
- sähkökemiallinen jännitesarja, normaalipotentiaali, kemiallinen pari ja elektrolyysi
- hapettumis-pelkistymisreaktiot
- metallit ja epämetallit sekä niiden happi- ja vety-yhdisteet
- bio- ja synteettiset polymeerit, komposiitit
5.
Reaktiot ja tasapaino (KE5)
Kurssi voidaan suorittaa KE3-kurssin opiskelun jälkeen.
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- ymmärtää reaktion tasapainotilan muodostumisen ja niihin liittyviä laskennallisia tasapainosovelluksia
- ymmärtää tasapainon merkityksen ja tutustuu tasapainoon teollisuuden prosesseissa ja luonnon ilmiöissä
- osaa tutkia kokeellisesti ja malleja käyttäen kemialliseen tasapainoon liittyviä ilmiöitä.
- reaktiotasapaino
- happo-emästasapaino, vahvat ja heikot protolyytit, puskuriliuokset ja niiden merkitys
- liukoisuus ja liukoisuustasapaino
- tasapainoon liittyvät graafiset esitykset
6. Kokeellinen
kemia (KE6), koulukohtainen syventävä kurssi
Tämä kurssi voidaan suorittaa KE2-kurssin jälkeen.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- tutustuu kemian tutkimukseen ja teknologiaan
- osaa laborointitekniikan perusteita ja kokeellista työskentelyä
- osaa kokeelliseen työskentelyyn liittyvää matematiikkaa ja raportointia
- syventää aiemmin opittujen kemian perusteiden ymmärtämistä kokeellisessa näkökulmassa
Kurssilla toteutuvat aihekokonaisuuksista erityisesti hyvinvointi ja turvallisuus, aktiivinen kansalaisuus, teknologia ja yhteiskunta ja kestävä kehitys.
Keskeiset sisällöt
- työturvallisuus
- erilaisia kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia laborointitöitä ja projekteja.
- laboratoriovälineiden käyttö
- tietokoneavusteinen mittaus (tai graafiseen laskimeen liitetty mittaus)
- mittaustulosten matemaattinen käsittely graafisin laskimin ja tietokoneen avulla
- kurssin kummina voi toimia jokin kemian teknologiaa hyödyntävä yritys
Arviointi
Kurssista annetaan suoritusmerkintä, mikä edellyttää läsnäoloa oppitunneilla. Hyväksymiseen vaikuttavat tuntityöskentely, työselostukset ja projektityöt.
7. Analyyttinen kemia (KE7),
koulukohtainen syventävä kurssi
Tavoitteet
- Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- syventää kemiallisten ilmiöiden tietoutta
- kehittää matemaattisia valmiuksia ratkaista kemiallinen ongelma
- tutustua kemian jatko-opintoihin
- valmentaa opiskelijaa kemian jatko-opintoihin
Kurssilla toteutuvat aihekokonaisuuksista erityisesti aktiivinen kansalaisuus ja teknologia ja yhteiskunta.
Keskeiset sisällöt
- orgaanisten ja epäorgaanisten aineiden rakenne
- orgaanisten molekyylien muoto (hybridiorbitaalit)
- kemian laskutehtävän suorittaminen
- kemian taulukoiden käyttö
Arviointi
5.11 Uskonto
Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin tutustutaan niiden omista lähtökohdista käsin. Uskonnonopetuksessa uskontoa tarkastellaan laajasti osana kulttuuria ja yhteiskuntaa sekä yhteisön ja yksilön elämää.
Uskonnonopetus on erilaisia näkemyksiä huomioon ottavaa ja yksilöllistä vakaumusta kunnioittavaa. Oppiaineksen opetuksessa hyödynnetään viimeaikaista teologista ja uskontotieteellistä tutkimusta. Koska uskonto on osa kulttuuria ja yhteiskuntaa, uskonnonopetuksella on luontaiset kytkennät myös humanistis-yhteiskunnallisiin tieteisiin ja taideaineisiin.
Uskonnonopetuksessa luodaan edellytykset ymmärtää uskontoja ja soveltaa tätä tietoa oman maailmankatsomuksen, kulttuurin ja yhteiskunnan jäsentämisessä sekä kulttuurien välisessä vuorovaikutuksessa. Opetuksessa käytetään hyväksi uskontojen omia lähteitä, tutkimusta ja eri medioiden välittämää ajankohtaista materiaalia. Opetuksessa painottuvat aktivoivat työtavat, joiden avulla uskonnon sisältöjä liitetään opiskelijoiden kokemusmaailmaan ja autetaan heitä prosessoimaan ja sisäistämään kurssien sisältöjä ja kasvamaan asetettujen tavoitteiden suuntaan.
Opetuksen tavoitteet
Uskonnon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
- hallitsee uskontoihin liittyvää kulttuurista lukutaitoa niin, että hän ymmärtää uskonnon merkityksen ja vaikutuksen niin yksityisen ihmisen ja yhteisön elämässä kuin yhteiskunnassa ja kulttuurissakin
- hallitsee käsitteitä, tietoa ja taitoa, joiden avulla hän osaa pohtia ja analysoida erilaisia uskontoihin liittyviä kysymyksiä
- kykenee rakentamaan, jäsentämään ja arvioimaan omaa maailmankatsomustaan ja kulttuuri-identiteettiään sekä arvostaa oman kulttuurinsa ja muiden kulttuurien uskonnollista perinnettä
- kunnioittaa ihmisiä, joilla on erilainen vakaumus ja pystyy elämään ja toimimaan eri kulttuureista tulevien ja eri tavoin ajattelevien ja uskovien ihmisten kanssa monikulttuurisessa yhteiskunnassa ja maailmassa
- ymmärtää henkilökohtaisen vastuun merkityksen sekä tiedostaa erilaisten eettisten ratkaisujen taustalla vaikuttavat arvot ja niiden merkityksen
- hallitsee uskonnollisiin ja moraalisiin kysymyksiin liittyviä keskustelu- ja ajattelutaitoja sekä uskontoihin liittyvän tiedon itsenäistä hankintaa ja kriittistä arviointia.
Arviointi
Uskonnon opetuksessa arviointi kohdistuu katsomuksellisten ajattelutaitojen hallintaan, joka tarkoittaa kykyä yhdistellä, eritellä ja arvioida uskontoja, uskonnon ja kulttuurin sekä uskonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutusta. Opetuksessa opiskelijoita ohjataan arvioimaan asetettujen ja omien tavoitteiden saavuttamista. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan työn määrä ja laatu sekä opiskelijoiden yksilölliset taidot. Arvioinnin tulee kannustaa opiskelijoita oman työskentelynsä suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen. Pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin 4-10.
5.11.1 Evankelis-luterilainen uskonto
Pakolliset kurssit
1. Uskonnon luonne ja
merkitys (UE1)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- tietää, millainen ilmiö uskonto on, ja tuntee Raamatun ominaislaadun pyhän kirjallisuuden edustajana
- ymmärtää uskonnon yleismaailmallisen luonteen, uskonnoissa ilmenevät kysymyksenasettelut ja uskonnon nivoutumisen kulttuuriin ja yhteiskuntaan
- saa aineksia ja käsitteellisiä välineitä oman maailmankatsomuksensa jäsentämiseen
- tuntee Raamatun vaikutuksen länsimaisessa kulttuurissa ja Raamatun tutkimuksen osana uskonnon tutkimusta
- oppii pyhyyden ymmärtämisen avulla kunnioittamaan ihmisiä, joilla on erilainen vakaumus.
Keskeiset sisällöt
- uskonnon määrittely ja tutkiminen
- uskonnon ydinkysymykset
- uskonto yhteisössä ja yksilön kokemuksessa
- Raamattu pyhänä kirjallisuutena
- yleispiirteet Raamatun synnystä ja sisällöstä
- Raamatun tutkimus- ja tulkintatavat
- Raamatun vaikutukset maailmankuvaan ja kulttuuriin
2. Kirkko, kulttuuri ja
yhteiskunta (UE2)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- ymmärtää, miten kristillinen kirkko on muotoutunut, levinnyt ja vaikuttanut ympäristöönsä eri aikoina ja miten se on ollut vuorovaikutuksessa aikansa kulttuurin ja yhteiskunnan kanssa
- tuntee kirkon opin rakentumisen, jumalanpalveluselämän ja taiteen vuorovaikutuksen, sekä kirkon poliittisen ja sosiaalisen merkityksen historian eri vaiheissa
- ymmärtää, miten kristinusko vaikuttaa erilaisina kirkkokuntina eri puolilla maailmaa
- osaa analysoida erilaisten kristillisten perinteiden ilmenemistä nykyajassa ja ymmärtää näihin sisältyvän yhteisen, ekumeenisen perustan.
Keskeiset sisällöt
- kristillisen kirkon synty
- alkukirkosta idän ja lännen kirkon eroon
- lännen kirkko keskiajalla
- idän kirkon kehitys
- reformaatio ja kirkkojen kehitys uudella ajalla
- nykyinen kristikunta ja kirkkojen rooli nykyajan maailmassa
- kirkkojen ja uskontojen välinen vuoropuhelu
3. Ihmisen elämä
ja etiikka (UE3)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- hallitsee eettisen kysymyksenasettelun ja ymmärtää elämänkysymysten ja eettisen pohdinnan merkityksen
- saa käsitteellisiä välineitä eettisten kysymysten tarkasteluun
- ymmärtää tekevänsä päivittäin moraalisia valintoja ja tietää olevansa vastuussa ratkaisuistaan
- saa perustiedot ihmisen elämänkysymyksistä ja ajankohtaisista etiikan aiheista ja osaa kytkeä ne uskonnon kannalta keskeisiin kysymyksenasetteluihin
- ymmärtää Raamatun yhteyden elämänkysymyksiin ja etiikkaan
- ymmärtää kristinuskon ja etiikan yhteyden, erityisesti luterilaisen etiikan keskeisen sisällön ja kirkkojen eettisten kannanottojen taustalla olevia teologisia perusteita.
Keskeiset sisällöt
- ihmisen tärkeät elämänkysymykset: elämän tarkoitus, kärsimys, kuolema
- kristillinen käsitys Jumalasta, ihmisestä, luonnosta ja pelastumisesta
- hyvän ja pahan käsitteet
- kristillinen etiikka ja etiikan teoriat
- yksilöeettisiä kysymyksiä
- yhteiskuntaeettisiä kysymyksiä
Syventävät kurssit
4. Uskontojen maailmat (UE4)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- tuntee maailmanuskontojen ominaispiirteet
- ymmärtää uskontoihin liittyvän sisäisen monimuotoisuuden ja niiden vaikutuksen ajatteluun, kulttuuriin ja yhteiskuntaan
- ymmärtää eri uskonnoissa ilmenevien ihmiselämän peruskysymysten samankaltaisuuden ja oppii arvostamaan muiden kulttuurien uskonnollista ja eettistä perinnettä.
Keskeiset sisällöt
- Kurssilla käsitellään hindulaisuutta, buddhalaisuutta, Kiinan ja Japanin uskontoja, juutalaisuutta ja islamia alla olevien teemojen näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan luonnonkansojen uskontojen yhteisiä piirteitä.
- uskontojen levinneisyys ja kannattajamäärät
- uskontojen pyhät kirjat ja oppi
- uskontojen eettiset ohjeet
- uskontojen kultit ja rituaalit
- uskontojen suuntaukset
- uskonnot ja yhteiskunta
5. Mihin suomalainen
uskoo? (UE5)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- tuntee uskonnon ilmenemismuodot Suomessa muinaissuomalaisesta uskonnosta nykypäivän uskonnollisuuteen
- ymmärtää Suomen uskonnollisista ja maailmankatsomuksellisista kysymyksistä käytyä keskustelua ja siihen liittyviä taustatekijöitä
- osaa jäsentää Suomen uskonnollisia liikkeitä niiden toiminnan ja opillisten korostusten näkökulmasta.
Keskeiset sisällöt
- muinaissuomalainen uskonto
- Suomen kirkkohistorian yleislinjat
- luterilainen kirkko ja muut kristilliset kirkot nykypäivän Suomessa
- ei-kristilliset yhteisöt Suomessa
- kristinuskon vaikutus suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan
6. Uskonnon
valmennuskurssi (UE6), laajuus 1
kurssi, koulukohtainen syventävä kurssi
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- hahmottaa uskonnon tietonsa kokonaisuutena, ei irrallisina yksittäistietoina
- saa varmuutta ja itseluottamusta asiansa hallitsevana esseenkirjoittajana
- voi selventää aiemmilta kursseilta epäselviksi jääneitä asioita
- saa hyvät valmiudet vastata uskonnon kysymyksiin ylioppilaskirjoituksissa
Keskeiset sisällöt
- esseen kirjoittamisen kertaaminen ja harjoittelu
- viiden uskonnon kurssin pääsisältöjen kertaaminen
Kurssi arvioidaan periaatteella suoritettu/hylätty.
5.11.2 Ortodoksinen uskonto
Pakolliset kurssit
1. Ortodoksinen
maailma (UO1)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- tuntee kirkon synnyn ja kehityksen sekä kirkon nykyisyyttä muovanneet tekijät
- ymmärtää oman kirkkonsa muotoutumisen historian kulussa
- tuntee ortodoksisia paikalliskirkkoja sekä niiden historiallista ja kulttuurista merkitystä
- näkee oman uskonnollisen perinteensä osana historiallista ketjua.
Keskeiset sisällöt
- varhaiskirkko
- Bysantin aika – oppi ja hallinto määräytyvät
- idän ja lännen kirkon ero
- Venäjän kirkko ja muut ortodoksiset paikalliskirkot
- orientaaliset kirkot
- lännen kirkot
2. Uskonoppi ja
etiikka (UO2)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- tuntee ortodoksisen kirkon opin lähteet ja perusteet
- hahmottaa eri kirkkojen opillisia eroja ja eriävään kehitykseen johtaneita syitä
- tuntee ortodoksisen ihmiskuvan ja etiikan perusteet sekä ymmärtää, kuinka näiden pohjalta kirkko voi muodostaa eettisiä kannanottoja uusiin esille tuleviin kysymyksiin
- ymmärtää, että eri maiden ortodoksiset kirkot voivat päätyä erilaisiin eettisiin tulkintoihin.
Keskeiset sisällöt
- ortodoksisen opin lähteet ja pyhän käsite
- Pyhä Kolminaisuus
- Jumalansynnyttäjä
- pyhät ihmiset ja ajan pyhittäminen
- ortodoksinen ihmiskuva
- yksilö- ja yhteisöeettisiä kysymyksiä
3. Raamattutieto (UO3)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- tuntee Raamatun synnyn ja rakenteen sekä taustalla vaikuttaneen kulttuurihistorian
- hahmottaa jumalakuvan kehityksen historian kulussa ja Raamatun sisällä sekä messiasodotuksen syntymisen ja täyttymisen Palestiinassa
- tuntee Raamatun käytön ortodoksisessa kirkossa ja sen liturgisessa elämässä
- ymmärtää eri Raamatun kirjojen merkityksen tämän päivän kristinuskolle ja erityisesti ortodoksiselle kirkolle sekä Raamatun merkityksen etiikan muotoutumisessa
- osaa omatoimisen Raamatun käytön.
Keskeiset sisällöt
- Jumala ja ihminen Pentateukissa
- viisauskirjallisuus
- profeetat ja messiasodotus
- evankeliumien synty ja niiden erityispiirteet
- Jeesuksen henkilö
- Apostolien tekojen kuvaus kirkon ensi vaiheista
- Paavali ja hänen kirjeensä
Syventävät kurssit
4. Uskontojen maailmat (UO4)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- tuntee maailmanuskontojen ominaispiirteet
- ymmärtää uskontoihin liittyvän sisäisen monimuotoisuuden ja niiden vaikutuksen ajatteluun, kulttuuriin ja yhteiskuntaan
- ymmärtää eri uskonnoissa ilmenevien ihmiselämän peruskysymysten samankaltaisuuden ja oppii arvostamaan muiden kulttuurien uskonnollista perinnettä.
Keskeiset sisällöt
- Kurssilla käsitellään hindulaisuutta, buddhalaisuutta, Kiinan ja Japanin uskontoja, juutalaisuutta ja islamia alla olevien teemojen näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan kristillisperäisiä uskontoja ja uususkontoja.
- uskontojen levinneisyys ja kannattajamäärät
- uskontojen pyhät kirjat ja oppi
- uskontojen eettiset ohjeet
- uskontojen kultit, rituaalit ja taide
- uskontojen suuntaukset
- uskonnot ja yhteiskunta
5. Ortodoksinen Suomi (UO5)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- tuntee Suomen ortodoksisen kirkon historian ja nykypäivän
- ymmärtää eri kirkkojen merkityksen suomalaisessa yhteiskunnallisessa kehityksessä
- hahmottaa uskonnon ilmenemisen taiteessa
- tuntee Suomessa elävää monikansallista ortodoksista kulttuuria
- osaa jäsentää nykyistä uskonnollista tilannetta Suomessa.
Keskeiset sisällöt
- suomalainen muinaisusko
- ortodoksit idän ja lännen välissä
- katolisuudesta luterilaisuuteen
- itsenäisen Suomen ortodoksinen kirkko
- maahanmuuttajien ortodoksinen perinne – ykseys ja erilaisuus
- uskonnollinen tilanne nykypäivän Suomessa
5.11.3 Muut uskonnot
Muiden uskontojen opetuksessa noudatetaan edellä esitettyjen uskontojen opetussuunnitelmien perusteiden periaatteita, erityisesti kaikille uskontosidonnaisille ryhmille laadittuja tavoitteita.
5.12 Elämänkatsomustieto
Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa ihmisiä pidetään luonnollisina, tajunnallisina ja kulttuurisina toimijoina, jotka luovat ja uusintavat merkityksiä keskinäisessä kanssakäymisessään. Inhimilliset katsomukset ja käytännöt nähdään yksilöiden, yhteisöjen ja traditioiden vuorovaikutuksen tuloksena syntyneinä. Elämänkatsomustiedon opetus rakentuu ihmiskäsitykselle, joka korostaa ihmisten mahdollisuutta elää vapaina ja keskenään tasavertaisina, aktiivisina ja tavoitteellisina. Oppiaineen opetuksessa painotetaan ihmisten kykyä tutkia maailmaansa ja laajentaa sitä koskevaa tietämystään sekä yhteisellä toiminnallaan tietoisesti ohjata elämäänsä. Näistä lähtökohdista oppiaine tukee opiskelijoiden elämänkatsomuksen ja identiteetin muotoutumista sekä heidän yhteisöllisten hyvän elämän ihanteidensa ja käytäntöjensä hahmottumista.
Elämänkatsomustieto kartuttaa pohdiskelevasti ja keskustellen opiskelijoiden kulttuurista ja katsomuksellista yleissivistystä, toiminnallista arviointikykyä ja tilannetajua, eettisiä valmiuksia ja suvaitsevaisuutta sekä keskustelun, kuuntelun ja itseilmaisun taitoja. Katsomuksellisen arviointikyvyn kehittyminen on avain hyvään elämään sekä yksilöllisesti että yhteisöllisesti.
Opetuksen tavoitteet
Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija saa tukea pyrkimyksilleen
- rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan
- laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään
- kehittää arvostelu-, harkinta ja toimintakykyään
- sisäistää ihmisoikeuksien, myönteisen monikulttuurisuuden, yhteiskunnallisen ja globaalin oikeudenmukaisuuden sekä kestävän kehityksen periaatteita.
Arviointi
Elämänkatsomustiedossa arvioidaan sisällöllisen tiedon omaksumisen ja katsomuksellisen ymmärryksen kehittymisen lisäksi opiskelijan valmiutta tarkastella sekä ilmaista katsomuksellisia aiheita monipuolisesti, taitavasti ja luovasti. Katsomukselliset kysymykset ovat usein henkilökohtaisia, mutta niiden pohdiskelun perustana ovat ajattelun tiedolliset hyveet: kriittisyys, johdonmukaisuus, ristiriidattomuus ja systemaattisuus. Katsomusten, arvostusten ja uskomusten arviointi- ja ilmaisutavoissa arvostetaan suvaitsevaisuutta, eri näkökulmien ja toisten katsomustapojen huomioimista.
Pakolliset kurssit
1. Hyvä
elämä (ET1)
Kurssilla pohditaan, mitä on hyvä elämä, millaisista aineksista identiteetti ja yksilöllinen elämä koostuvat ja millaiset mahdollisuudet ihmisillä on tavoitella hyvää elämää.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- kasvattaa kykyään sitoutua valitsemiinsa moraalisiin periaatteisiin ja haluaan toimia arvostustensa mukaisesti
- kasvattaa valmiuttaan ja haluaan välittää ja kantaa vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta
- kehittää kykyään nähdä kokonaisuuksia yhä monimuotoisemmaksi käyvässä maailmassa ja näin vahvistaa kykyään muodostaa omaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan
- oppii arvioimaan uskomuksia ja elämänkatsomuksia koskevia väitteitä
- kehittää taitojaan ilmaista identiteettiään ja elämänkatsomustaan sekä niihin liittyviä näkemyksiään ja tuntemuksiaan suvaitsevaisesti, johdonmukaisesti ja luovasti.
Keskeiset sisällöt
- peruskäsitteet: elämänkatsomus, elämänkatsomustieto, hyvä elämä, minuus, identiteetti
- hyvä elämä: ihmisen perustarpeita, maallisia ja uskonnollisia hyvän elämän malleja
- ihmisen yksilöllisen olemassaolon peruskysymykset: vapaa tahto ja valinnat, syntymä ja kuolema, optimismi, pessimismi ja realismi
- elämänhallinnan keinot: yksilön mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä, perimän ja ympäristön merkitys
- identiteetin muodostaminen ihmisen elämänkaaren aikana sekä eettiset valinnat eri elämänvaiheissa
- yksilöllinen elämä ennen sekä nykyisessä monien mahdollisuuksien yhteiskunnassa
- hyveitä ja paheita koskevia käsityksiä ennen ja nyt sekä niiden suhde elämäntapoihin ja tottumuksiin
2. Maailmankuva (ET2)
Kurssilla pohditaan maailmankuvan muodostumista ja maailmankuvien eroja. Kurssilla perehdytään maailman käsitteellistämisen tapoihin sekä tiedon ja eri yhteisöllisten instituutioiden merkitykseen siinä.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- oppii tuntemaan historiallisesti merkittäviä ja nykyajassa vaikuttavia maailmankuvia sekä kasvattaa tietämystään niiden perustalla olevista uskomusjärjestelmistä
- oppii kysymään ja arvioimaan väitteiden ja uskomusjärjestelmien perusteluja
- kehittää ymmärrystään eri instituutioiden merkityksestä maailmankuvan muokkaajina ja välittäjinä
- jäsentää omaa maailmankuvaansa samalla pitäen sen avoimena mielekkäälle keskustelulle.
Keskeiset sisällöt
- maailmankuvan, maailmankatsomuksen ja elämänkatsomuksen käsitteet ja niiden keskinäinen suhde
- maailmankuvan rakenne ja ydinalueet: käsityksiä ihmisestä, yhteiskunnasta, kulttuurista ja luonnosta sekä todellisuuden rakenteesta
- maalliset ja uskonnolliset katsomukset maailmankuvan perustana: tieteiden, näennäistieteiden ja uskontojen rajankäynti
- koulu, media ja taide maailmankuvaa luovina ja välittävinä instituutioina
- länsimaisen maailmankuvan murrokset ja mullistajat
- kokemusten, arkikäsitysten ja uskomusten synty ja tiedollinen luotettavuus
- maailmankuvien ja tiedon lähteiden järkiperäinen arviointi
3. Yksilö ja
yhteisö (ET3)
Kurssilla pohditaan yksilöä, yhteisöllisyyttä, yhteiskuntaa ja ihmisten välistä vuorovaikutusta. Kurssilla perehdytään oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeuksien ja demokratian toteutumiseen.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- ymmärtää yhteisöllisyyden merkityksen ihmisyydelle ja yksilölliselle identiteetille
- oppii arvioimaan omaa asemaansa yksilönä yhteisöissä ja yhteiskunnassa, kansalaisena valtiossa ja toimijana talousjärjestelmässä
- oppii tarkastelemaan yksilöiden, yhteisöjen ja instituutioiden toimintaa osana yhteiskunnallista vallankäyttöä
- oppii arvioimaan poliittisia keinoja ja päämääriä sekä kasvattaa kykyään ja haluaan rakentavaan yhteiskunnalliseen osallistumiseen
- ymmärtää ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeudenmukaisuuden merkityksen hyvän yhteiskunnan ja tulevaisuuden kannalta.
Keskeiset sisällöt
- ihminen sosiaalisena olentona, yksilöiden vuorovaikutus ja yhteisöllisyys, yksityinen ja julkinen
- vallan käsite, vallan muodot ja valtasuhteet sekä erilaiset vaikuttamiskeinot
- teorioita yhteiskunnan rakenteesta ja muutoksesta
- hyvä kansalainen suomalaisena, eurooppalaisena ja maailmankansalaisena
- ihmisoikeudet ja niiden historia
- poliittiset ihanteet, ideologiat, utopiat ja demokratian muodot
- oikeudenmukaisuus yhteiskunnallisena, maailmanlaajuisena ja ekologisena kysymyksenä
Syventävät kurssit
4. Kulttuuriperintö ja
identiteetti (ET4)
Kurssilla pohditaan kulttuuriperintöä hyvän elämän lähtökohtana ja hyvän elämän mittana sekä toisaalta jatkuvasti kehittyvänä ja muuttuvana ilmiönä. Kurssilla perehdytään sekä maailman että suomalaisen nyky-yhteiskunnan monikulttuurisuuteen.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- oppii tuntemaan kulttuuria merkityksiin perustuvana inhimillisenä toimintana
- tutustuu erilaisiin kulttuuriperintöihin ja niihin liittyviin elämäntapoihin
- kehittää kykyään arvioida ihmisten käsityksiä ja tekoja suhteessa heidän omiin arvostuksiinsa ja uskomusjärjestelmiinsä
- oppii suvaitsevaisuutta erilaisia elämänkatsomuksellisia ratkaisuja ja identiteettivalintoja kohtaan
- perehtyy suomalaisen identiteetin ilmenemismuotoihin
- ymmärtää rasismin, muukalaisvihan ja syrjinnän ihmisoikeusloukkauksina.
Keskeiset sisällöt
- kulttuurin käsite ja merkitys ennen ja nyt
- identiteetti, etnisyys ja kulttuuriperintö
- saamelaiset, suomalaiset ja eurooppalaiset kulttuuripiirteet ja niiden nykyinen merkitys
- kulttuurien ja sivilisaatioiden vuorovaikutus
- etninen ja kulttuurinen moninaisuus Suomessa ja maailmassa
- elämä monikulttuurisessa yhteiskunnassa
- etnosentrisyys sekä rasismin ja suvaitsevaisuuden historiaa
5. Maailman
selittäminen katsomusperinteissä
(ET5)
Kurssilla pohditaan erilaisia tapoja selittää maailmaa myyttisissä, uskonnollisissa ja katsomuksellisissa perinteissä. Kurssilla perehdytään erilaisten katsomusten syntyyn, historiaan ja tutkimukseen.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- kehittää herkkyyttään arvioida arvostuksissa ja uskomusjärjestelmissä esiintyviä eroja ja yhtäläisyyksiä
- oppii arvioimaan uskomuksia ja elämänkatsomuksia koskevia väitteitä
- tuntee eri kulttuureissa vaikuttavia ja tärkeinä pidettyjä uskomusjärjestelmiä ja elämänkatsomuksellisia ratkaisuja sekä kasvattaa tietämystään niiden taustoista sekä niiden välittymisestä nykyajassa
- ymmärtää myyttien ja uskonnollisten käsitysten historiallisen synnyn ja nykyisen merkityksen maailman ilmiöiden selittäjinä
- oppii hahmottamaan maailman selittämistä eurooppalaisessa kulttuuriperinnössä.
Keskeiset sisällöt
- maailman myyttinen selittäminen ennen ja nyt
- uskonnon ja uskonnollisuuden olemus
- uskontokritiikki: sosiologinen, moraalinen, antropologinen ja psykologinen
- ateismi ja agnostismi
- sekulaarin humanismin ja vapaa-ajattelun historiaa ja nykysuuntauksia
- humanismi ja kristinusko länsimaiden katsomuksellisina perusvirtauksina
5.13 Filosofia
Filosofinen ajattelu käsittelee koko todellisuutta, sen monimuotoista hahmottamista sekä ihmisen toimintaa siinä. Filosofian erityisluonne on sen tavassa jäsentää ongelmia käsitteellisesti, järkiperäisesti ja keskustellen. Filosofian opiskelu lukiossa tukee opiskelijoiden yksilöllistä kehitystä ja edistää yleisiä oppimisen ja ajattelun valmiuksia, joita tarvitaan muuttuvassa ja monimutkaisessa yhteiskunnassa. Filosofiassa opiskeltavat tiedolliset kokonaisuudet ovat välttämättömiä kulttuuriperinnön ja nykykulttuurin ymmärtämiseksi.
Filosofian käytännön merkitys perustuu siihen, että opiskelija oppii jäsentämään käsitteellisesti arvoja, normeja ja merkityksiä koskevia kysymyksiä. Filosofian opiskelu auttaa näkemään, mitä merkitystä erilaisilla tiedoilla ja taidoilla on yksilölle ja yhteiskunnalle. Tietojen ja taitojen erikoistumisen vastapainona filosofian opiskelu opettaa hahmottamaan laajempia käsitteellisiä kokonaisuuksia ja yhteyksiä. Se auttaa näkemään, miten eri tieteenalojen ja ajatteluperinteiden käsitykset todellisuudesta, arvoista ja normeista voivat muodostaa keskenään johdonmukaisia kokonaisuuksia tai olla keskenään ristiriidassa. Filosofia kehittää arvostelukykyä.
Filosofian opetus edistää luovan ja itsenäisen ajattelun kehitystä. Filosofiassa annetaan runsaasti tilaa opiskelijoiden yksilöllisten näkemysten muodostamiselle. Kun opiskelijat paneutuvat filosofian peruskysymyksiin, joihin ei ole yksinkertaisia ratkaisuja, he oppivat muodostamaan ja perustelemaan omia näkemyksiään sekä samalla kunnioittamaan toisenlaisia perusteltuja näkemyksiä. Mutkikkaiden kysymysten pohdiskelu ryhmässä kasvattaa opiskelijoissa kykyä luottaa omiin yksilöllisiin mahdollisuuksiinsa selvittää vaikeitakin ongelmia. Filosofian opiskelu tukee oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuullisiksi ja suvaitsevaisiksi kansalaisiksi.
Opetuksen tavoitteet
Filosofian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
- osaa hahmottaa filosofisia ongelmia ja niiden erilaisia mahdollisia ratkaisuja
- osaa jäsentää puhetta ja tekstiä käsitteellisesti sekä tunnistaa väitteitä ja niiden perusteluja
- ymmärtää erilaisten filosofisten käsitysten perusteluja sekä pystyy keskustelemaan niistä johdonmukaisesti ja järkevästi
- hallitsee yleissivistävät perustiedot sekä filosofian historiasta että nykysuuntauksista ja osaa suhteuttaa niitä yhteiskunnan ja kulttuurin ilmiöihin.
Arviointi
Filosofiassa arvioidaan käsitteiden ja teorioiden omaksumista sekä kykyä ilmaista omaa filosofista ajattelua. Opiskelijan suhde filosofisiin kysymyksiin on yksilöllinen, mutta kysymysten käsittelyn perustana ovat ajattelun tiedolliset hyveet: kriittisyys, johdonmukaisuus, ristiriidattomuus ja järjestelmällisyys. Filosofian kurssit FI1-FI4 arvioidaan numeroin 4-10.
Pakollinen kurssi
1. Johdatus filosofiseen
ajatteluun (FI1)
Tämä kurssi on suoritettava ennen syventäviä kursseja.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- hahmottaa filosofisia ongelmia ja niiden erilaisia mahdollisia ratkaisuja, ymmärtää, miten filosofiassa käsitteellistetään todellisuutta, tietämistä, toimintaa ja arvoja
- tunnistaa erilaisia filosofisia, tieteellisiä ja arkisia käsityksiä todellisuudesta, sen tietämisestä ja siinä toimimisesta
- hahmottaa kuvailevien ja normatiivisten väitteiden eroja ja osaa perustella käsityksiä hyvästä ja oikeasta.
Keskeiset sisällöt
- mitä filosofia on, filosofisten kysymysten luonne ja niiden suhde käytännöllisiin, tieteellisiin ja uskonnollisiin kysymyksiin, filosofian keskeiset osa-alueet
- todellisuuden luonnetta koskevia filosofisia perusnäkemyksiä: hengen ja aineen suhde, vapaus ja välttämättömyys
- tietoa ja tietämistä koskevia filosofisia perusnäkemyksiä ja niiden suhde tieteellisiin ja arkisiin näkökulmiin: tieto, totuus ja perustelu, käsitteellisen ja kokemuksellisen suhde tiedon muodostumisessa
- yksilön ja yhteiskunnan suhde filosofisena kysymyksenä, oikeudenmukaisuuden ja vapauden käsitteet
- hyvän ja oikean käsitteet, toimintaa ohjaavien moraalisten arvojen luonne ja suhde tosiasioihin sekä muihin arvoihin kuten kauneuteen, hyvää elämää ja onnellisuutta koskevia filosofisia näkemyksiä
Syventävät kurssit
2. Filosofinen etiikka
(FI2)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- perehtyy filosofisen etiikan tärkeimpiin ongelmiin, käsitteisiin ja teorioihin
- osaa arvioida elämää ja toimintaa moraalisista näkökulmista sekä perustella arvioitaan etiikan käsittein
- kykenee jäsentämään omia moraalisia ratkaisujaan ja perusteitaan filosofisen etiikan välinein
- oppii kriittisyyttä ja suvaitsevaisuutta niin itseä kuin toisia kohtaan.
Keskeiset sisällöt
- moraali ja sitä pohtiva soveltava ja normatiivinen etiikka sekä metaetiikka
- moraalisia arvoja ja normeja koskevien vakaumusten erilaiset perustat, moraalin suhde oikeuteen ja uskontoon, järjen ja tunteiden asema moraalisissa vakaumuksissa
- moraalisten arvojen ja normien objektiivisuus ja subjektiivisuus, kysymys eettisten perusteiden tiedollisuudesta ja eettisten totuuksien mahdollisuudesta
- klassisen hyve-etiikan sekä seuraus- ja velvollisuusetiikan perusteet
- filosofinen etiikka ja kysymys hyvästä elämästä
3. Tiedon ja todellisuuden
filosofia (FI3)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- hahmottaa, mitä tieto ja tietäminen ovat filosofiassa, tieteessä ja arkielämässä
- osaa arvioida, millaisia kuvia todellisuuden perusrakenteesta muodostuu filosofiassa, tieteessä ja katsomuksissa
- oppii erittelemään ja arvioimaan kriittisesti tiedollisia uskomuksia ja väitteitä
- oppii hahmottamaan tieteellisen tutkimuksen ja päättelyn luonnetta.
Keskeiset sisällöt
- metafysiikan keskeisiä kysymyksiä ja peruskäsitteitä, erilaisia käsityksiä metafysiikan luonteesta, todellisuuden rakenne luonnontieteellisen, ihmistieteellisen ja käytännöllisen tiedon valossa
- totuuden luonne ja totuusteoriat
- tiedon mahdollisuus ja rajat, tiedon oikeuttaminen
- tietäminen, ymmärtäminen ja tulkinta, käytännöllisen ja tieteellisen tiedon eroja ja yhtäläisyyksiä, tietäminen luonnontieteissä ja ihmistieteissä
- tieteellisen tutkimuksen luonne ja sen metodologisia peruskäsitteitä
- argumentoinnin ja päättelyn perusteita
4. Yhteiskuntafilosofia (FI4)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- perehtyy yhteiskuntafilosofian keskeisiin käsitteisiin ja suuntauksiin
- oppii hahmottamaan yhteiskunnan luonnetta ja sen keskeisten instituutioiden toimintaa
- osaa arvioida yhteiskunnallisen järjestyksen oikeutusta
- osaa jäsentää yhteiskunnan ja yksilön suhdetta sekä yhteiskunnallista ja poliittista toimintaa.
Keskeiset sisällöt
- yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus
- yksilön oikeudet ja velvollisuudet, rikos ja rangaistus
- yhteiskuntajärjestyksen, vallan ja omistamisen oikeuttaminen: yhteiskuntasopimusteoriat, anarkismi ja yhteiskunnalliset utopiat
- poliittinen filosofia: konservatismin, liberalismin ja sosialismin perusajatukset ja niiden yhteiskuntafilosofiset nykytulkinnat
- nykykulttuuriin liittyviä filosofisia kysymyksiä: sukupuoli ja sukupuolisuus, identiteetti ja identiteetin rakentuminen, toiseus, vieraus ja monikulttuurisuus
5.14 Historia
Lukion historian opetus luo opiskelijalle edellytyksiä ymmärtää eri aikakausien luonnetta, oman aikansa ongelmia ja muutosprosesseja sekä auttaa häntä hahmottamaan kansainvälistä maailmaa. Historia on yksilöllistä, kansallista ja eurooppalaista identiteettiä luova oppiaine.
Opetuksen lähtökohtana ovat historian luonne tieteenalana ja sen tiedon muodostumisen perusteet. Sen vuoksi huomiota kiinnitetään tietojen kriittiseen pohdintaan ja tulkintaan sekä pyritään ottamaan huomioon ilmiöiden moniperspektiivisyys. Historian keskeisiä käsitteitä ovat aika, muutos ja jatkuvuus sekä syy-yhteydet. Muutoksen analyysia korostavana oppiaineena historia luo mahdollisuuksia käsitellä tulevaisuutta sekä arvioida tulevaisuuteen liittyvä mahdollisuuksia. Opetuksessa korostetaan ihmisen ja ympäristön välistä suhdetta sekä inhimillisen kulttuurin laaja-alaisuutta, kulttuurien erilaisuuden ymmärtämistä ja kansainvälisen yhteisymmärryksen merkitystä. Oman maan menneisyyttä tarkastellaan maailmanhistorian taustaa vasten.
Opetuksen tavoitteet
Historian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
- oppii tuntemaan Suomen ja maailmanhistorian päälinjat ja keskeisimmät historialliset tapahtumat sekä niiden taustat ja seuraamukset
- näkee nykyhetken historiallisen kehityksen tuloksena ja tulevaisuuden lähtökohtana, kykenee suhteuttamaan oman aikansa ja itsensä historian jatkumoon ja näin rakentamaan historiatietoisuuttaan
- osaa hankkia menneisyyttä koskevaa tietoa ja arvioida sitä kriittisesti sekä ymmärtää sen monitulkintaisuuden, suhteellisuuden ja syy-yhteyksien monisäikeisyyden
- osaa arvioida menneisyyden ihmisen toimintaa ja historiallisia ilmiöitä kunkin ajan omista lähtökohdista sekä nykyajan näkökulmasta
- ymmärtää kulttuurin erilaisia ilmenemismuotoja ja niiden erilaisuutta
- saa aineksia ihmisoikeuksia ja demokratiaa arvostavan maailmankuvan luomiseen sekä toimintaan vastuullisena kansalaisena.
Arviointi
Oppimisen arvioinnin perusteina ovat historialle ominaiset taidot ja ajattelutavat sekä oppimäärän keskeisten sisältöjen hallinta. Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota opiskelijan valmiuteen rakentaa tiedoistaan jäsentyneitä kokonaisuuksia, erottaa olennainen ja epäolennainen tieto toisistaan, hallita aikasuhteita ja syy-yhteyksiä sekä arvioida historian ilmiöitä ja tiedonlähteitä kriittisesti. Kurssien arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä: kokeiden asemasta voidaan käyttää opintotehtäviä, tutkielmia ja muita vaihtoehtoisia arviointikeinoja. Historian pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit (HI1-HI6) arvioidaan numeroin 4-10.
Pakolliset kurssit
1. Ihminen,
ympäristö ja kulttuuri
(HI1)
Kurssi tarkastelee ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä tämän tuloksena tapahtunutta kulttuuriympäristön rakentumista ja kehittymistä esihistoriasta nykyaikaan.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- ymmärtää ihmisen ja luonnon välisen riippuvuussuhteen osana kestävää kehitystä
- ymmärtää, miten ihminen käyttää luonnonvaroja toimeentulon lähteenä ja miten se vaikuttaa ympäristöön ja yhteiskuntarakenteeseen
- tuntee tuotantotalouden kehityslinjat ja vaikutukset elämäntapaan
- tietää väestönkasvun pääpiirteet ja siihen vaikuttavat tekijät.
Aihekokonaisuudet
Kurssin keskeisin sisältö on tarkastella ihmisen ja luonnon välistä historiallista suhdetta. Teema alkaa esihistoriallisen ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta päätyen nyky-ihmisen kohtaamiin haasteisiin. (kestävä kehitys)
Ihminen on luonut historian aikana valtaisan määrän teknologisia ratkaisuja käytännön ongelmiin. Kurssilla kiinnitetään huomiota ihmisen luoman teknologian tuomiin kehitysprosesseihin ihmisen ja luonnon välisessä vuorovaikutuksessa. (teknologia ja yhteiskunta)
Keskeiset sisällöt
- Esihistoria – pyyntikulttuurin aika
- ihmisen kehitysvaiheet
- keräilijöiden ja metsästäjien elämäntapa
- Maanviljely ja sen aiheuttamat muutokset
- työnjako ja kulttuurin synty
- suurten jokilaaksojen kulttuurit
- Välimeren talousalue antiikin aikana
- Kreikan talouselämä
- Rooma – miljoonakaupunki ja imperiumi
- orjuus ja antiikin ajan tekniikka
- Keskiajan talous- ja yhteiskuntajärjestelmä
- feodaaliyhteiskunta
- keskiajan väestö, kauppa ja kaupunki
- Löytöretket
- löytöretkien edellytykset ja seuraukset
- maailmantalouden syntyminen
- Teollistuva maailma
- tekniset innovaatiot ja koneteollisuuden alkuvaiheet
- muutokset sukupuolten työnjaossa
- yhteiskunnalliset muutokset ja ympäristövaikutukset
- muutokset kaupunkirakenteessa
- Globaali kulutusyhteiskunta
- raaka-aineiden ja markkinoiden jakaminen
- massatuotanto ja kulutusyhteiskunta
- sosialistinen suunnitelmatalous
- kolmannen maailman muotoutuminen
- kasvun rajat ja uudet haasteet
2. Eurooppalainen
ihminen (HI2)
Kurssi tarkastelee eurooppalaisen kulttuurin keskeisiä saavutuksia sekä eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan muutosta ja sen taustalla vaikuttanutta tieteellistä ja aatehistoriallista kehitystä. Kurssilla tutustutaan eurooppalaisen kulttuurin tuotoksiin erityyppisen historiallisen lähdeaineiston avulla. Kulttuuri ymmärretään laaja-alaisena käsitteenä.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- ymmärtää, mistä eurooppalaisuus rakentuu tutustumalla sen keskeiseen kulttuuriperintöön
- ymmärtää tieteen saavutusten merkityksen ihmisen maailmankuvan muokkaajana
- osaa analysoida kulttuuri-ilmiöitä aikakautensa ilmentäjinä
- tuntee yhteiskunnallisen kehityksen taustalla vaikuttavia aatehistoriallisia virtauksia
- tuntee eri aikakausien elämäntapoja ja maailmankuvaa.
Aihekokonaisuudet
Eurooppalainen kulttuuri rakentuu useasta aikakaudesta, ideologiasta ja taide- sekä tyylisuunnasta. Kurssin tarkoituksena on johdattaa opiskelijaa keskeisimpien eurooppalaisuuden pääkohtien pariin. Samalla pyritään vahvistamaan opiskelijan eurooppalaista kulttuuri-identiteettiä. (kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus).
Kurssi korostaa aktiivisen ja yrittelijään ihmisen vaikutusta historian tapahtumiin. (aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys)
Keskeiset sisällöt
- Antiikin aika
- demokratian synty
- antiikin kulttuuri
- Keskiajan yhtenäiskulttuuri
- keskiajan ihmisen maailmankuva ja tapakulttuuri
- uskonnon merkitys kulttuurissa
- Uuden ajan murros
- renessanssi ja tiedon vallankumous
- uskonpuhdistus
- barokki itsevaltiuden ja vastauskonpuhdistuksen ilmentäjänä
- luonnontieteellisen maailmankuvan synty
- Valistuksen aikakausi
- valistusfilosofia ja sen vaikutukset yhteiskuntaan ja taiteeseen
- Yhdysvaltain itsenäistymisen ja Ranskan suuren vallankumouksen aatteellinen perintö
- Aatteiden vuosisata
- keskeiset aatesuuntaukset ja taidevirtaukset
- tiede uskonnon haastajana
- porvariston vuosisata
- Nykyaika
- kulttuurin pirstoutuminen
- populaarikulttuuri massaviihteeksi
3. Kansainväliset
suhteet (HI3)
Kurssi tarkastelee kansainvälisen politiikan keskeisiä tapahtumia, taustoja ja muutoksia 1800-luvun lopulta lähtien. Kurssilla analysoidaan kansainvälisen politiikan ilmiöitä taloudellisen, aatteellisen ja valtapoliittisen kilpailun perusteella. Kurssin keskeisiä tarkastelunäkökulmia ovat demokratia vastakohtanaan diktatuuri.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- tuntee kansainvälisen politiikan pääpiirteet ja teoriaa
- ymmärtää kansainvälisten yhteistyörakennelmien sekä vastakkainasettelujen perusteita
- ymmärtää aatteiden ja taloudellisten eturistiriitojen vaikutuksen kansainvälisten suhteiden historiassa.
Aihekokonaisuudet
Tavoitteena on johdattaa opiskelija kansainvälisen politiikan nykyilmiöihin maailmanhistorian kautta. Kurssin aikana seurataan tiedotusvälineitä soveltuvin menetelmin ja pohditaan niiden antamaa kuvaa maailmasta. (viestintä- ja mediaosaaminen)
Keskeiset sisällöt
- Suurvaltojen ylivaltapyrkimykset
- kansainvälisen politiikan peruskäsitteet
- imperialismin teoria ja käytännöt
- ensimmäinen maailmansota ja sen vaikutukset kansainväliseen politiikkaan
- Maailmansotien välinen aika ja toinen maailmansota
- eurooppalaiset ääriliikkeet, demokratian kriisi ja kansanvainot
- toinen maailmansota seurausilmiöineen
- Kylmä sota
- kylmän sodan teoriat: Yhdysvallat ja Neuvostoliitto kaksinapaisen maailman johtajina
- kylmän sodan ideologiset, taloudelliset ja sotilaalliset rintamat
- kylmän sodan kriisien luonne
- Saksa kylmän sodan näyttämönä
- Kiinan rooli kansainvälisessä politiikassa
- Uusi epävarmuuden aika
- Neuvostoliiton hajoaminen ja kaksinapaisuuden purkautuminen
- kansainväliset rauhanpyrkimykset
- kolmas maailma osana kansainvälistä politiikkaa
- Lähi-idän ongelmakenttä
- Yhdysvaltain aseman muutos kansainvälisessä politiikassa
- uudet kansainväliset rakenteet
4. Suomen historian
käännekohtia (HI4)
Kurssin tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja kehityslinjoja 1800-luvulta nykyaikaan. Keskeisiä tarkastelunkohteita ovat Suomen valtiollisen ja kansainvälisen aseman muuttuminen, muutoksiin liittyvät kriisit, siirtyminen sääty-yhteiskunnasta kansalaisyhteiskuntaan sekä taloudelliset ja kulttuuriset murrokset.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- tuntee keskeiset yhteiskunnalliset ja taloudelliset muutokset
- osaa suhteuttaa Suomen valtiollisen kehityksen yleiseurooppalaiseen ja maailmanpoliittiseen taustaan
- ymmärtää talouden, yhteiskunnan, kulttuurielämän sekä aatteellisen ja valtiollisen elämän ilmiöiden keskinäisen riippuvuuden.
Aihekokonaisuudet
Kurssilla rakennetaan suomalaista identiteettiä tarkastelemalla yhteiskuntamme ilmiöiden syntymistä menneinä aikoina. Samalla tuodaan esille maailman poliittisten ja aatteellisten ilmiöiden vaikutus Suomeen. (kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus). Kurssin keskeisenä tehtävänä on tarkastella suomalaisen yhteiskunnan kehittymistä hyvinvointiyhteiskunnaksi. (hyvinvointi ja turvallisuus)
Keskeiset sisällöt
- Ruotsin ajan perintö
- Vallanvaihdos
- Suomen liittäminen Venäjään
- autonomian synty
- Suomalaisuuden synty ja kansallinen herääminen
- aatteellinen ydin ja keskeiset vaikuttajat
- Yhteiskunnallinen ja taloudellinen murros
- elinkeinorakenteen muuttuminen ja Suomen teollistuminen
- sääty-yhteiskunnan hajoaminen ja kansalaisyhteiskunnan synty
- sortokaudet ja kansanvallan synty
- Suomen itsenäistymisprosessi
- Suomen itsenäistyminen
- sisällissota
- hallitusmuoto
- Kahtiajaosta eheytymiseen
- oikeistoradikalismin nousu
- elintason nousu
- kulttuurista kulutustavaraa
- Toinen maailmansota jälkiseurauksineen
- sodat ja jälleenrakentaminen
- ulkopolitiikan muutos
- Hyvinvointivaltion rakentaminen
- rakennemuutos
- 1960- ja 1970-lukujen kulttuurinen ja yhteiskunnallinen muutos
- Suomen uusi kansainvälinen asema
- kytkeytyminen kansainväliseen talouteen kulttuurisesti, taloudellisesti ja
- poliittisesti
- suomalaisten tulevaisuus osana globaalia järjestelmää
Syventävät kurssit
5. Suomen vaiheet esihistoriasta
autonomian aikaan (HI5)
Kurssi tarkastelee Suomen historian keskeisiä kehityslinjoja ennen vuotta 1809 sekä suomalaista kulttuuriperintöä.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- tuntee maamme historialliset kehityslinjat ja niiden yhteydet Itämeren alueeseen
- tuntee Suomen väestö-, sosiaali- ja taloushistoriallisen kehityksen.
- ymmärtää suomalaisen sivistyksen yhteydet länsimaiseen kulttuuriin
- oppii arvostamaan suomalaista kulttuuriperintöä
- oppii yhdistämään historialliset kehityslinjat oman kotiseutunsa historiaan ja näkee kehityksen myös yksittäisen ihmisen kannalta.
Aihekokonaisuudet
Kurssi on laaja johdatus Suomen historian käännekohdat -kurssille. Näin ollen päätavoitteena on etsiä näkemyksiä perustavanlaatuisiin suomalaisiin kulttuuri-ilmiöihin. Hyvänä esimerkkinä tästä on pohtia ruotsinkielen vahvaa asemaa nyky-yhteiskunnassamme. Tämän lisäksi kurssi antaa oivallisen tilaisuuden tutkia paikallista historiaa ja selittää mikä on pohjoispohjalainen, oulunsalolainen identiteetti. (kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus)
Keskeiset sisällöt
- Esihistoria
- esihistoria ja tulkinnat suomalaisten ja saamelaisten alkuperästä
- asutus, elinehdot, uskonnot ja uskomukset sekä ulkoiset yhteydet
- Suomen liittyminen länsieurooppalaiseen kulttuuriyhteisöön keskiajalla
- Suomi idän ja lännen välimaastossa
- sääty-yhteiskunnan synty
- asutus, elinkeinot, uskonnolliset ja poliittiset muutokset
- Uuden ajan uudet tuulet
- uskonpuhdistus ja keskusvallan voimistuminen
- Suurvaltakausi
- suurvaltakauden vaikutukset Suomessa
- talous, väestö, koulutus
- Vapauden ja hyödyn aika
- kulttuurillinen ja taloudellinen kehitys
- kustavilaiset uudistukset
- kansallisen tietoisuuden ensi askeleet
6. Kulttuurien
kohtaaminen (HI6)
Kurssilla tarkastellaan valinnaisesti jonkun tai joidenkin kulttuuripiirien ominaispiirteitä ja nykyaikaa sekä kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Kulttuuri ymmärretään kokonaisvaltaisena käsitteenä. Käsiteltävät kulttuurialueet valitaan Euroopan ulkopuolelta.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- tuntee kulttuurin peruskäsitteitä ja oppii ymmärtämään omasta kulttuuristaan poikkeavan kulttuurin arvomaailmaa ja elämäntapaa
- ymmärtää henkisen kulttuurin, yhteiskuntarakenteen, talouselämän ja luonnonolosuhteiden keskinäisen riippuvuuden
- tuntee tarkasteltavan kulttuurin historiallisen kehityksen sekä sen vuorovaikutuksen muiden kulttuurien kanssa
- oppii analysoimaan kulttuurin erilaisia ilmenemismuotoja esimerkiksi taiteissa, uskonnossa ja sosiaalisissa rakenteissa
- osaa ottaa huomioon kulttuuritaustojen erilaisuuden vuorovaikutustilanteissa.
Aihekokonaisuudet
Tärkeintä kurssilla on luoda opiskelijoille kuva valtakulttuureista Euroopan ulkopuolelta. Samalla pyritään tutkimaan myös niitä kulttuureita, joiden olemassaolo nykyään on uhanalainen. Useassa kulttuurissa uskonnolla on hyvin merkittävä asema, joten yhteistyö uskonnon opetuksen kanssa on luonnollista. (kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus)
Keskeiset sisällöt
Tarkasteltavaksi kulttuurialueeksi valitaan yksi tai useampi seuraavista:
- Afrikka
- arktiset kulttuurit
- Australian ja Oseanian alkuperäiskulttuurit
- Intia
- islamin maailma
- Japani
- Kiina
- Korea
- Latinalainen Amerikka
- Pohjois-Amerikan alkuperäiskulttuurit
Soveltava kurssi
7. Preppauskurssi (HI7)
Kurssi on historian ja yhteiskuntaopin eheyttävä kurssi. Kurssi on tarkoitettu kirjoituksiin valmistautuville opiskelijoille.
Tavoitteet ja keskeiset sisällöt
- opiskelija hahmottaa historian ja yhteiskuntaopin kiinteän syy-seuraussuhteen
- opiskelija tutustuu syvällisemmin erilaisiin tehtävämuotoihin
- opiskelija oppii kysymysten tulkintaa ja vastaustekniikkaa
- opiskelija valmistautuu ainereaalin tuomiin haasteisiin
- opiskelija kertaa ja syventää aineiden keskeisimpiä ajankohtaisia asioita
- kurssilla keskitytään ajankohtaisiin historiallisiin ja yhteiskunnallisiin asioihin
Arviointi
Kurssi arvioidaan periaatteella suoritettu/hylätty.
5.15 Yhteiskuntaoppi
Yhteiskuntaopin opetus syventää opiskelijoiden käsitystä ympäröivästä yhteiskunnasta. Yhteiskunnan rakennetta ja keskeisiä ilmiöitä, valtaa, taloutta ja vaikuttamista tarkastellaan suomalaisen yhteiskunnan, Euroopan ja maailman näkökulmasta. Yhteiskuntaoppi rakentuu eri yhteiskuntatieteiden ja oikeustieteiden sisällöistä. Se luo opiskelijoille edellytyksiä aktiiviseen ja kriittiseen ajankohtaisten ilmiöiden tutkimiseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan.
Opetus perustuu keskeisiin yhteiskuntaeettisiin arvoihin, kuten oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon, sosiaaliseen vastuuseen, ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, työn ja yrittäjyyden arvostukseen sekä aktiiviseen kansalaisuuteen.
Opetuksen tavoitteet
Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
- ymmärtää yhteiskunnan olemuksen historiallisen kehityksen tuloksena
- tuntee Suomen yhteiskuntajärjestelmän ja talouselämän perusteet ja toimintatavat ja osaa suhteuttaa ne eurooppalaisiin ja kansainvälisiin yhteyksiin
- hallitsee keskeisen yhteiskunnallisen ja taloudellisen käsitteistön
- on selvillä vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksista kansalaisyhteiskunnassa ja osaa myös käyttää niitä
- pystyy hankkimaan ajankohtaista tietoa eri lähteistä sekä arvioimaan kriittisesti verbaalista, kuvallista ja tilastollista informaatiota
- kykenee muodostamaan itselleen perustellun näkemyksen ristiriitaisista ja arvosidonnaisista yhteiskunnallisista ja taloudellisista kysymyksistä
- saa edellytyksiä vastuuntuntoisen, tasa-arvoa kunnioittavan ja suvaitsevan yhteiskunta-käsityksen rakentamiseen.
Arviointi
Yhteiskuntaopin oppimisen arvioinnissa huomio kiinnitetään oppimäärän asiasisällön ja keskeisten käsitteiden hallintaan, opiskelijan valmiuteen ilmaista tietonsa jäsentyneesti sekä arvioida ja tulkita yhteiskunnallisia ilmiöitä ja eri tavoin esitettyä sanallista, numeerista ja graafista informaatiota kriittisesti. Näitä valmiuksia arvioidaan kurssien yhteydessä monipuolisten koetehtävien avulla tai käyttämällä vaihtoehtoisia arviointikeinoja. Pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin.
Pakolliset kurssit
1. Yhteiskuntatieto (YH1)
Kurssi perehdyttää valtiolliseen ja yhteiskunnalliseen järjestelmään ja keskittyy suomalaisen yhteiskunnan analyysiin valtio-opin, sosiaalipolitiikan ja sosiologian käsitteistöä ja teorioita hyödyntäen. Keskeisiä näkökulmia ovat yhteiskunnan perusrakenteiden kehitys, valta ja vaikuttaminen.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- ymmärtää suomalaisen yhteiskunnan perusrakenteet
- tuntee kansalaisen perusoikeudet, vaikuttamiskeinot ja -mahdollisuudet
- omaksuu tasapainoisen ja analyyttisen näkökulman yhteiskuntaan
- tuntee hyvinvointiyhteiskunnan perusteet.
Aihekokonaisuudet
Yhteiskuntaopin suurin haaste on luoda opiskelijoille innostus osallistua yhteisten asioiden hoitamiseen. Tässä kohdassa aktiivisuus nousee suureksi tavoitteeksi. Kurssin aikana pyritään olemaan yhteistyössä esimerkiksi oman kunnan päätöksentekoelinten kanssa. Tällä tavoin opiskelijat tutustuvat omakohtaisesti kunnan hallintoon. (aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys). Samalla opiskelijat tutustuvat oman yhteiskunnan keskeisimpiin pelisääntöihin. (kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus). Myös median eli kolmannen valtiomahdin merkitystä pyritään tarkastelemaan. (viestintä ja mediaosaaminen)
Keskeiset sisällöt
- Suomalaisen yhteiskunnan kehitys
- Suomen väestörakenne
- hyvinvointivaltion rakentuminen
- hyvinvointivaltion mahdollisuudet
- Valta
- valta käsitteenä ja vallankäytön muodot
- poliittiset järjestelmät
- Vaikuttaminen
- demokratia ja kansalaisyhteiskunta
- globaali vaikuttaminen
- vaikuttamisen haasteet
- Oikeusvaltio ja turvallisuusjärjestelmät
- perusoikeudet
- tuomio- ja järjestysvalta
- turvallisuuspolitiikka ja vaihtuvat uhkakuvat
- Sosiaalipolitiikka
- tarkoitus, tehtävä ja muodot
2. Taloustieto (YH2)
Kurssi johdattaa ymmärtämään talouselämän toimintaperiaatteita. Se pohjautuu taloustieteisiin. Se käsittelee mikro- ja makrotalouden kysymyksiä kuluttajan, yritysten ja valtioiden näkökulmasta. Kurssilla tutustutaan talouselämään erityyppisten tilastojen ja muiden lähteiden avulla.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- tutustuu kansantalouden keskeisiin perusteisiin, käsitteisiin ja teorioihin
- tutustuu Suomen ja kansainvälisen talouselämän nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin
- saa taitoja tehdä jokapäiväisiä taloudellisia päätöksiä ja tarkastelee taloudellisia kysymyksiä myös eettiseltä kannalta
- tuntee työnteon ja yrittäjyyden merkityksen kansantaloudelle.
Aihekokonaisuudet
Yhteiskunnan aineellinen ja osin henkinenkin hyvinvointi ja turvallisuus rakentuu vahvan ja toimivan kansantalouden varaan. Taloustiedon tehtävänä on esitellä Suomen ja maailmantalouden keskeisimmät lainalaisuudet. Samalla pohditaan kysymystä kuinka suuret talouspoliittiset tapahtumat vaikuttavat yksilötasolla tavallisen ihmisen arjessa. (hyvinvointi ja turvallisuus). Vahva kansantalous rakentuu yrittäjyyden varaan. Tämän johdosta kurssi sopii hyvin perustietojen rakentamiseen yrittäjyyskurssille. (aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys). Kurssilla pohditaan myös maapallon kykyä turvata ihmisten yhä kasvava elintaso. Mikä on maapallon kantokyky hyödykkeiden valmistamisessa? (kestävä kehitys). Talousasiat ovat myös riippuvaisia tekniikan kehittymisestä. Uudet tuotantomenetelmät vaikuttavat omaan yhteiskuntaan ja sen talouden uudistumiskykyyn. (teknologia ja yhteiskunta)
Keskeiset sisällöt
- Suomalaisten elinkeinot
- alkutuotanto
- teknologia ja teollistuminen
- palveluyhteiskunta
- Taloudellinen toiminta ja yritykset
- talouden peruskäsitteet
- kysyntä, tarjonta ja tasapaino markkinatalouden perusteina
- kilpailu ja sen muodot
- yritystoiminta ja kuluttaja
- Talouselämän vaihtelut ja häiriöt
- taloudellinen kasvu
- keynesiläisyys ja monetarismi talouden häiriöiden vaihtoehtoisina ratkaisumalleina
- Rahapolitiikka ja rahoitusmarkkinat
- markkinoiden vapautuminen
- rahoitusmarkkinoiden rakenne
- rahapolitiikka ja korko
- Julkinen talous ja talouspolitiikka
- verotus ja finanssipolitiikka
- politiikka ja markkinavoimat
- tulopolitiikka
- Suomi kansainvälisessä kaupassa
- kansainvälistyvä talous ja Suomi
- globalisaation vaikutuksia
- Suomen talouden tulevaisuudennäkymät
- uhkatekijät, mahdollisuudet ja kasvun rajat
Syventävät kurssit
3. Kansalaisen
lakitieto (YH3)
Kurssi antaa perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja opettaa opiskelijaa valvomaan omia oikeuksiaan sekä hoitamaan yksinkertaiset oikeustoimet itse.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- oppii perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja sen keskeisistä periaatteista
- saa perustiedot Suomen tuomioistuinlaitoksesta ja kansalaisen kannalta merkittävistä kansainvälisistä tuomioistuimista
- oppii hoitamaan itse tavanomaisimmat oikeusasiat
- tuntee oikeutensa, etunsa ja velvollisuutensa kansalaisena, työntekijänä ja kuluttajana
- kykenee löytämään ja oppii käyttämään keskeisiä oikeudellisen tiedon lähteitä
- haluaa toimia oikein ja lainmukaisesti.
Aihekokonaisuudet
Yhteiskunnassa kaikki on säännelty lailla niin, että jokainen toiminto pohjautuu eduskunnan säätämiin lakeihin. Kurssin ideana on esitellä pääpiirteittäin nämä yhteiskunnan pelisäännöt. Sääntöjen suurimpana tavoitteena puolestaan on turvata yksilön asema eri elämänaloilla (esimerkiksi perheoikeus, työoikeus ja kuluttajasuoja). Kansalaisen oma tietämys lainsäädännöstä on ratkaisevassa roolissa omien oikeuksien, mutta myös velvollisuuksin hahmottamisessa. (hyvinvointi ja turvallisuus)
Keskeiset sisällöt
- Lakitiedon perusteet
- Suomen oikeushistoria
- oikeusjärjestys ja oikeusjärjestelmä
- peruskäsitteet
- oikeudellisen tiedon hankkiminen
- Kansalaisen yleisimmät oikeustoimet
- perheoikeus
- työoikeus
- kuluttajansuoja
- velka, takaus ja maksukyvyttömyys
- asuminen
- muutoksenhaku viranomaisten päätöksiin
- Rikos- ja prosessioikeus
- oikeudenkäynti ja sen vaihtoehdot
- rangaistukset
- kansainvälinen oikeus ja siihen vetoaminen
4. Eurooppalaisuus ja
Euroopan unioni (YH4)
Kurssi perehdyttää opiskelijat Euroopan unionin toimintaan, yksittäisen kansalaisen asemaan yhdentyvässä Euroopassa sekä kannustaa osallistumaan ajankohtaiseen Euroopan unionista käytävään keskusteluun.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- saa monipuolista ja syventävää tietoa Euroopan unionista ja sen toiminnasta
- oppii toimimaan Euroopan unionin kansalaisena
- tuntee Euroopan yhdentymisen tarjoamia etuja ja haittoja, mahdollisuuksia ja uhkia
- osaa hankkia Euroopan unionia ja kansalaisia koskevaa vertailevaa tietoa
- ymmärtää Euroopan yhdentymisen vaikutuksen oman elämänsä ja Suomen poliittisen järjestelmän kannalta.
Aihekokonaisuudet
Kansalaisten tietämys Euroopan Unionin asioista ja päätöksentekotavoista on vajavaista. Samalla EU:n rooli Suomen asioissa korostuu koko ajan, koska EU:n laithan ristiriitatilanteessa syrjäyttävät Suomessa säädetyt lait. Kurssin tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat Euroopan Unioniin, jotta he Suomen kansalaisina voisivat osallistua EU:n päätöksentekoon ja kansalaiskeskusteluun. Demokratiassa korkein valta kuuluu kansalle, joten opiskelijoiden tulevaisuuden toiminnalla on suuri rooli. (aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys)
Keskeiset sisällöt
- Eurooppalainen identiteetti
- yhteiset eurooppalaiset arvot
- Euroopan unionin kansalaisuus
- Vaikuttaminen ja vallankäyttö Euroopan unionissa
- Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmä
- suomalaiset Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä
- erilaiset jäsenet
- Euroopan unionin alueelliset vaikutukset
- nuorten opiskelu ja työnteko EU:ssa
- alueitten unioni kansalaisen näkökulmasta
- Euroopan unionin haasteet
- EU:n laajeneminen
- yhteinen turvallisuuspolitiikka
- EU ja globaalit järjestelmät
5.16 Psykologia
Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon ja käsitteiden avulla opiskelija voi omakohtaisesti tunnistaa, tiedostaa ja käsitellä psyykkisiä ilmiöitä. Psykologian tiedot ja taidot tukevat itsetuntemusta, itsensä kehittämistä ja psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämistä. Psykologian yhtäältä empiirinen ja toisaalta pohdiskeleva ote luo opiskelijalle mahdollisuuden kehittää omaa kriittistä ajatteluaan.
Opetuksessa luodaan edellytykset psykologisen tiedon ymmärtämiseen ja omakohtaiseen soveltamiseen. Opiskelijaa autetaan oivaltamaan psykologisen tiedon yhteys sosiaalisiin, kulttuurisiin ja ajankohtaisiin kysymyksiin sekä ymmärtämään psyykkisten, biologisten ja sosiaalisten tekijöiden välistä vuorovaikutusta ja vastavuoroista riippuvuutta. Opetuksessa käsitellään psykologisen tiedon luonnetta ja tiedon muodostumista painottaen ajankohtaisen tutkimuksen ja tutkimusperinteen keskeisiä sisältöjä.
Opetuksen tavoitteet
Psykologian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
- hahmottaa tutkimustiedon pohjalta ihmisen toiminnan kokonaisuutena, joka perustuu psyykkisten, biologisten ja sosiaalisten tekijöiden vuorovaikutukseen
- hallitsee psykologian keskeisiä käsitteitä, kysymyksenasetteluja ja tiedonhankintakeinoja sekä tietää psykologian tutkimustuloksia ja pystyy niiden pohjalta arvioimaan tieteellisen tiedon mahdollisuuksia ja rajoituksia
- ymmärtää psykologista tietoa siten, että pystyy soveltamaan tietojaan elämäntilanteidensa ja mahdollisuuksiensa tunnistamiseen, oman psyykkisen kasvunsa ja hyvinvointinsa edistämiseen, opiskeluunsa sekä ajattelunsa, ihmissuhteidensa ja vuorovaikutustaitojensa kehittämiseen
- osaa hankkia psykologista tietoa eri tietolähteistä ja kykenee arvioimaan tiedon luotettavuutta
- kehittää valmiuksiaan sosiaaliseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan, yhteiskunnallisten ja kulttuurillisten muutosten – kuten teknologisen kehityksen – tunnistamiseen ja kohtaamiseen sekä erilaisista kulttuuritaustoista ja yhteiskunnallisista oloista tulevien ihmisten toiminnan ymmärtämiseen.
Arviointi
Arvioinnissa kiinnitetään huomiota opiskelijoiden kognitiivisesti korkeatasoiseen ymmärrykseen tähtäävään osaamiseen. Arvioinnissa painotetaan tiedon muokkaamista ja kokonaisuuksien hallintaa yksittäisten tietojen toistamisen sijasta. Opiskelijan tulee osoittaa, että hän on ymmärtänyt opiskelemansa asiat ja että hän pystyy soveltamaan oppimaansa tietoa. Kurssit PS1-PS5 arvioidaan numeroin.
Pakollinen kurssi
1. Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus (PS1)
Tämä kurssi on suoritettava ennen syventäviä kursseja.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- tutustuu psykologiaan tieteenä ja psykologian soveltamiseen yhteiskunnan eri alueilla
- ymmärtää erilaisia tapoja tutkia ja selittää ihmisen toimintaa
- tietää psykologian keskeisiä aihepiirejä, kuten emootio, motivaatio ja kognitiiviset toiminnot, sekä osaa havainnoida ja pohtia ihmisen toimintaa näitä kuvaavien käsitteiden avulla
- ymmärtää oppimista psykologiseen tietoon tukeutuen ja osaa pohtia psykologisen tiedon avulla omaa opiskeluaan
- osaa soveltaa sosiaalipsykologista tietoa sosiaalisen vuorovaikutuksen tarkastelussa ja ymmärtää itseään ryhmän jäsenenä.
Keskeiset sisällöt
- psykologia tieteenä: psykologian tutkimuskohteet ja sovellusalueet, psykologisen tiedon muodostuminen, keskeisiä lähestymistapoja psykologisten ilmiöiden selittämiseen
- psyykkisen toiminnan luonne: psykologian peruskäsitteitä, toimintaa ohjaavia psyykkisiä, biologisia ja sosiaalisia tekijöitä
- oppimisen psykologian perusteet ja sovelluksia
- sosiaalipsykologian perusteita, kuten ryhmädynamiikka, roolit ja normit
Syventävät kurssit
2. Ihmisen psyykkinen kehitys (PS2)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- ymmärtää yksilön psyykkisen kehityksen perustana olevia psykologisia, biologisia ja sosiaalisia tekijöitä ja näiden keskinäistä riippuvuutta
- tietää keskeisiä kehityspsykologisia teorioita ja osaa soveltaa kehityspsykologista tietoa omaan elämäänsä
- ymmärtää yksilön psyykkisen kehityksen jatkuvan monimuotoisena koko elämän ajan
- ymmärtää yksilön kehitykseen liittyviä mahdollisia ongelmia ja ymmärtää, että kehitykseen voidaan vaikuttaa
- ymmärtää, miten psyykkistä kehitystä tutkitaan.
Keskeiset sisällöt
- yksilön psyykkinen kehitys elämän eri vaiheissa
- psyykkisen kehityksen osa-alueet kehityspsykologisten teorioiden valossa
- psyykkisen kehityksen yhteydet biologisiin tekijöihin, esimerkiksi perintötekijöihin ja hermoston kehitykseen
- sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kulttuurin merkitys ihmisen psyykkisessä kehityksessä
- psyykkisen kehityksen ongelmia ja niihin vaikuttaminen
- psyykkisen kehityksen tutkiminen
3. Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet (PS3)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- ymmärtää kognitiivisten perusprosessien, kuten tarkkaavaisuuden, havaitsemisen ja muistin toiminnan periaatteita
- ymmärtää vireystilan säätelyä ja sen merkitystä ihmisen hyvinvoinnin kannalta
- ymmärtää hermoston perusrakenteen ja toiminnan periaatteita sekä niiden yhteyden kognitiivisiin perustoimintoihin
- tietää, miten kognitiivisia perusprosesseja ja hermoston toimintaa tutkitaan.
Keskeiset sisällöt
- kognitiiviset perusprosessit
- vireystilan säätely, nukkuminen ja uni
- hermoston rakenne, hermosolun ja hermoverkkojen toiminta ja niiden yhteys psyykkisiin toimintoihin
- kognitiivisen toiminnan häiriöt ja aivovauriot sekä niiden kuntoutus
- kognitiivisen psykologian ja neuropsykologian tutkimus ja sovelluksia
4. Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta (PS4)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- ymmärtää ihmisen toiminnan olevan sekä tietoisen ohjauksen että tiedostamattomien tekijöiden vaikutuksen alaista
- tutustuu motivaation ja emootioiden perusteorioihin ja tietää, miten ihmisen motivaatiota ja emootioita koskeva tutkimustieto syntyy niiden pohjalta
- ymmärtää, miten motivaatio, emootiot ja kognitiiviset toiminnot muodostavat dynaamisen toimintaa ohjaavan kokonaisuuden
- ymmärtää, miten motivaatio ja emootiot ovat yhteydessä yksilön ja yhteisön hyvinvointiin
- ymmärtää tietoisuuden, ajattelun ja kielen merkityksen ihmisen toiminnassa
- ymmärtää taitavan ajattelun, älykkyyden, asiantuntijuuden ja luovuuden edellytyksiä ja kehittämismahdollisuuksia yksilön ja yhteisön näkökulmasta.
Keskeiset sisällöt
- eritasoiset motiivit sekä motivaation kehittäminen ja ylläpitäminen
- tunteet moniulotteisina prosesseina sekä niiden muodostuminen, ilmeneminen ja merkitys
- motivaation ja emootioiden perusteoriat ja tutkimus
- motivaation, emootioiden ja kognitiivisten toimintojen keskinäiset vaikutukset ihmisen toiminnassa
- motivaation, emootioiden ja niiden säätelyn yhteys hyvinvointiin yksilö- ja yhteisötasolla
- motivaation ja tunteiden yhteydet sosiaalisiin ja kulttuurisiin tekijöihin sekä motivaation ja tunteiden biopsykologinen perusta
- korkeatasoinen kognitiivinen toiminta, kuten ajattelu, ongelmanratkaisu ja päätöksenteko
5. Persoonallisuus ja
mielenterveys (PS5)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- ymmärtää persoonallisuuskäsitteen laaja-alaisuuden ja tietää, millaisin tutkimusmenetelmin persoonallisuutta koskeva tieto on syntynyt
- ymmärtää erilaisia lähestymistapoja persoonallisuuden kuvaamiseen
- ymmärtää mielenterveyden määrittelyn vaikeuden sekä sen, miten psyykkiset, biologiset, sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät ovat yhteydessä mielenterveyteen
- tietää keskeisiä mielenterveyden häiriöitä ja niiden erilaisia hoitomuotoja
- tietää psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämisen keinoja.
Keskeiset sisällöt
- persoonallisuuspsykologian keskeisiä käsitteitä, esimerkiksi minuus ja identiteetti
- persoonallisuuden määrittely ja selittäminen psykologian eri näkökulmista
- persoonallisuuden tutkiminen
- mielenterveyteen vaikuttavat tekijät ja mielenterveyden häiriöt
- psykoterapia ja lääkehoito mielenterveyden ongelmien hoidossa
- psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitäminen
6. Sosiaalipsykologia (PS6), koulukohtainen syventävä
kurssi
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- ymmärtää ihmisen toiminnan olevan aina vuorovaikutusta ympäristön kanssa
- oppii ymmärtämään itseään ja muita ryhmän jäsenenä
- ymmärtää olevansa oman kulttuurinsa edustaja ja edustavansa sen arvoja
- oppii ymmärtämään ja arvostamaan muitakin kulttuureja
- ymmärtää oman vastuunsa yhteisön (perheen, työpaikan, kunnan, yhteiskunnan) jäsenenä
- parantaa oman sosiaalisen kanssakäymisensä muotoja
Keskeiset sisällöt
- sosiaalipsykologiset tutkimustavat
- sosiaalipsykologian sovellukset ja käyttöalueet
- yhteisöjen vaikutus jäseniinsä ja jäsenten vaikutus yhteisöihin
- median vaikutus yksilöön ja yhteisöön
- ryhmien välinen vihamielisyys ja mahdollisuudet sen vähentämiseen
- sosialisaatio eli ryhmän jäseneksi kasvaminen
Arviointi
Kurssi arvioidaan periaatteella suoritettu/hylätty.
7. Psykologian valmennuskurssi (PS7), koulukohtainen
syventävä kurssi, laajuus 1 kurssi
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- hahmottaa psykologiset tietonsa kokonaisuutena, ei irrallisina yksittäistietoina
- saa hyvät valmiudet vastata psykologian kysymyksiin ylioppilaskirjoituksissa
- voi selventää aiemmilta kursseilta epäselviksi jääneitä asioita
- saa varmuutta ja itseluottamusta asiansa hallitsevana esseenkirjoittajana
- kykenee soveltamaan saamaansa tietoa oman elämänsä hallinnassa
Keskeiset sisällöt
- kuuden psykologian kurssin pääasioitten kertaaminen
- esseen kirjoittamisen kertaaminen ja harjoittelu
- vinkkejä ja ohjeita keskittymisen parantamiseen
Arviointi
Kurssi arvioidaan periaatteella suoritettu/hylätty.
5.17 Musiikki
Lukion musiikinopetus perustuu ajatukselle, että musiikki on merkittävä osa ihmisen kulttuuria. Musiikinopetus tähtää siihen, että opiskelija tiedostaa musiikkisuhteensa ja syventää sitä. Omakohtainen musiikkisuhde vahvistaa itsetuntemusta ja kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä tukee itsetuntoa. Opiskelija oppii ymmärtämään musiikin monenlaisia ilmenemismuotoja ja merkityksiä. Tehtävänä on tarjota elämyksiä, taitoja ja tietoja, jotka lisäävät opiskelijan musiikillista sivistystä ja rohkaisevat häntä elinikäiseen musiikin harrastamiseen.
Musiikinopetuksessa on keskeistä opiskelijan oma ilmaisu, luovuus, vuorovaikutustaidot ja myönteiset kokemukset. Musiikillinen osaaminen, ajattelu ja kyky oman toiminnan arviointiin kehittyvät vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Yhdessä musisoiminen on ainutlaatuista ryhmätoimintaa, joka vahvistaa sosiaalisia ja kommunikaatiotaitoja. Musiikin tuottaminen – laulaminen, soittaminen ja musiikillinen keksintä – ja kuunteleminen ovat opetuksen keskeisiä sisältöjä. Oppisisältöjen valinnassa otetaan huomioon opiskelijoiden erilainen suuntautuminen ja lähtötaso. Musiikin kursseilla pyritään tarjoamaan jokaiselle mielekkäitä musiikillisia tehtäviä.
Taideaineena musiikin tulee tukea ja luoda koulun kulttuuritoimintaa. Se on tärkeä osa koulun juhlia ja muita tapahtumia. Musiikinopiskelu syventää oman ja muiden kulttuurien tuntemusta. Se auttaa arvostamaan kulttuurien monimuotoisuutta ja ymmärtämään kulttuurien- ja taiteidenvälistä vuorovaikutusta. Opiskelija saa valmiuksia taiteelliseen työskentelyyn, aktiiviseen kulttuurivaikuttamiseen, teknologian hyödyntämiseen musiikin alalla ja median tarjonnan kriittiseen tarkasteluun.
Opetuksen tavoitteet
Musiikinopetuksen tavoitteena on, että opiskelija
- tiedostaa oman suhteensa musiikkiin ja kykenee arvioimaan sitä sekä oppii arvostamaan erilaisia käsityksiä musiikista
- oppii ilmaisemaan itseään musiikillisesti, laulaen ja soittaen
- kehittää taitoaan kuunnella musiikkia ja tulkita kuulemaansa, myös musisoidessaan
- syventää tietojaan musiikin eri tyyleistä, lajeista ja historiasta
- tunnistaa oman kulttuuri-identiteettinsä sekä oppii ymmärtämään musiikkikulttuurien monimuotoisuutta ja toimimaan kulttuurien välisessä vuorovaikutuksessa
- oppii ymmärtämään musiikin ja äänen merkitystä mediassa
- osaa toimia vastuullisesti ja pitkäjänteisesti aktiivisessa vuorovaikutuksessa ryhmän kanssa
- osaa asettaa musiikinopiskelulleen tavoitteita ja arvioida niiden toteutumista.
Arviointi
Musiikinopetus tarjoaa samanaikaisesti useita tapoja kehittää opiskelijoiden muusikkoutta ja musiikillista osaamista. Kukin opiskelija syventää musiikillisia valmiuksiaan sekä itsenäisesti että yhdessä ryhmän kanssa. Nämä musiikinopiskelun erityispiirteet edellyttävät jatkuvaa ja monipuolista arviointia, jolla suunnataan ja tarkennetaan oppimisprosessin kulkua. Arviointi tukee myönteisesti opiskelijan musiikillista edistymistä ja hänen musiikkisuhteensa syventymistä.
Luottamuksellisessa ja turvallisessa ilmapiirissä tapahtuva arviointi kohdistuu koko musiikinopiskelun prosessiin ja opiskelulle asetettujen tavoitteiden toteutumiseen. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan lähtötaso sekä se, että opiskelijan osaaminen voi ilmetä millä tahansa musiikin osa-alueella. Opiskelijan itsearviointi on olennainen osa arviointia. Musiikissa arvioidaan opiskelijan musiikillista toimintaa koulussa, ei hänen musikaalisuuttaan.
Pakolliset kurssit
1. Musiikki ja
minä (MU1)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija löytää oman tapansa toimia musiikin alueella. Hän pohtii oman musiikkisuhteensa kautta musiikin merkitystä ihmiselle ja ihmisten väliselle vuorovaikutukselle. Hän tutkii omia mahdollisuuksiaan musiikin tekijänä ja tulkitsijana, kuuntelijana sekä kulttuuripalvelujen käyttäjänä. Kurssilla tutustutaan opiskelijoiden omaan ja muuhun paikalliseen musiikkitoimintaan.
Opiskelija kehittää äänenkäyttöään ja soittotaitoaan musiikillisen ilmaisun välineenä. Kurssilla syvennetään musiikin peruskäsitteiden tuntemusta käytännön musisoinnin avulla. Opiskelija oppii tarkkailemaan ääniympäristöään ja perehtyy kuulonhuoltoon.
2. Moniääninen
Suomi (MU2)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan suomalaista musiikkia ja vahvistaa omaa kulttuurista identiteettiään. Opiskelija tutkii erilaisia Suomessa esiintyviä musiikkikulttuureja ja niiden sisäisiä osakulttuureja ja oppii ymmärtämään niiden taustatekijöitä, kehitystä ja olennaisia piirteitä. Kurssilla tarkastellaan eurooppalaisen taidemusiikin vaikutuksia suomalaiseen musiikkikulttuuriin.
Opiskelussa käytetään monipuolisia työtapoja, erityisesti musisointia ja kuuntelua. Musisoitaessa kiinnitetään huomiota oman ilmaisun sekä kuuntelu- ja kommunikointivalmiuksien kehittämiseen. Sisältöjen tulee edustaa eri musiikinlajeja: populaari-, taide- ja perinnemusiikkia.
Syventävät kurssit
3. Ovet auki musiikille
(MU3)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan itselleen vieraita musiikinlajeja ja musiikkikulttuureja sekä ymmärtää musiikin kulttuurisidonnaisuutta. Hän tarkastelee eri musiikkikulttuurien käytäntöjen samankaltaisuutta tai erilaisuutta ja oppii ymmärtämään, miten jokainen kulttuuri määrittelee itse oman käsityksensä musiikista. Kurssilla tutustutaan syvällisesti joihinkin musiikinlajeihin tai musiikkikulttuureihin. Opiskelija kehittää musisointi- ja tiedonhankintataitojaan.
4. Musiikki
viestii ja vaikuttaa (MU4)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu musiikin käyttöön ja vaikutusmahdollisuuksiin eri taidemuodoissa ja mediassa. Opiskelija perehtyy musiikin osuuteen esimerkiksi elokuvassa, näyttämöllä, joukkoviestimissä ja Internetissä sekä tutkii musiikin yhteyttä tekstiin, kuvaan ja liikkeeseen. Sisältöjen tarkastelussa ja työskentelytavoissa painottuu monipuolisuus. Musiikin vaikuttavuutta tutkitaan analysoimalla olemassa olevaa tai itse tuotettua materiaalia.
5. Musiikkiprojekti (MU5)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii suunnittelemaan ja toteuttamaan ryhmässä tai itsenäisesti musiikillisen kokonaisuuden, jossa hän käyttää aiemmin hankkimiaan tietoja ja taitoja. Kyseessä voi olla esimerkiksi pienimuotoinen konsertti, ohjelmaa koulun juhliin, äänite tai taiteidenvälinen projekti.
5.18 Kuvataide
Lukion kuvataideopetuksessa opiskelija oppii tulkitsemaan, arvostamaan ja arvottamaan omaa ja muiden kuvallista kulttuuria. Kuvataideopetuksen tarkoituksena on kehittää opiskelijan ymmärrystä yhteiskunnan ja ympäristön visuaalisista ilmiöistä ja niiden merkityksistä. Omakohtainen taiteellinen työskentely antaa opiskelijalle mahdollisuuden taiteesta nauttimiseen, onnistumisen kokemuksiin ja itselle tärkeiden asioiden ilmaisemiseen. Opetuksessa tuetaan opiskelijan mielikuvituksen, luovan ajattelun ja assosiaatiokyvyn kehittymistä. Opiskelijaa ohjataan pohtimaan ja perustelemaan esteettisiä ja eettisiä arvovalintojaan omassa elämässä, kuvataiteessa, mediassa ja kulttuuriympäristössä. Opetuksen keskeisenä tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää taiteen merkityksen omassa elämässään ja yhteiskunnassa. Opetuksessa syvennetään visuaalisen kulttuurin yleissivistyksen perusteet ja luodaan riittävät edellytykset jatko-opinnoille.
Opetuksen sisältöjä ovat kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu, taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen, ympäristön suunnittelu, arkkitehtuuri ja muotoilu sekä median visuaaliset tekstit.
Opetuksessa pyritään oppiaineen sisäiseen integraatioon, jossa taidolliset ja tiedolliset sisällöt täydentävät toisiaan. Oppisisällöistä rakennetaan teemallisia kokonaisuuksia ja opetuksessa tehdään yhteistyötä eri taiteen- ja tieteenalojen kanssa. Opetuksen lähtökohtana on opiskelijan oma kokemus, jonka pohjalta opiskelija toteuttaa monipuolisia kuvien tuottamis- ja tulkintaprosesseja. Oppiaineiden välistä yhteistyötä tehdään kouluympäristön viihtyvyyden ja kulttuuritoiminnan lisäämiseksi. Opiskelija hankkii projekti- ja kulttuuriosaamista työskennellessään yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa.
Kuvataiteen opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
- oppii tunnistamaan, ymmärtämään ja arvottamaan kuvataidetta ja muuta visuaalista kulttuuria omassa elämässään ja yhteiskunnassa
- tuntee kuvataiteen ja visuaalisen kulttuurin keskeisiä käsitteitä ja osaa käyttää niitä taideteosten, visuaalisten viestien sekä omien ja toisten töiden tulkinnassa, arvioinnissa ja työskentelyprosessin kuvailussa
- harjaantuu tavoitteelliseen prosessinomaiseen työskentelyyn ja itsearviointiin
- sekä yhteistyöhön
- oppii valitsemaan ja käyttämään tarkoituksenmukaisesti eri materiaaleja, tekniikoita ja välineitä kuvallisessa ilmaisussaan
- tuntee nykytaidetta ja kuvataiteen historiaa
- ymmärtää mediakulttuuria ja sen vaikutusta ihmiseen ja yhteiskuntaan
- oppii mediatuotannon visuaalisen sisällön suunnittelua, tuottamista ja esteettistä arviointia ja osaa soveltaa mediateknologiaa omassa kuvallisessa työskentelyssään
- tuntee arkkitehtuurin, muotoilun ja esinekulttuurin visuaalista kieltä ja historiaa
- tiedostaa oman toimintansa vaikutukset luontoon, kulttuurimaisemaan, rakennettuun ympäristöön ja niitä koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon
- osaa käyttää ja arvostaa kulttuuripalveluja.
Arviointi
Kuvataiteen arviointi on pitkäkestoista ja vuorovaikutteista. Arvioinnin tulee antaa tietoa opiskelijan edistymisestä ja samalla kannustaa häntä ilmaisemaan itseään rohkeasti luottaen omaan kuvalliseen ilmaisuunsa. Kuvataideopetuksen tulee kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja. Arvioinnin kohteina ovat työprosessit, työskentelyn tulokset, sisällölliset, ilmaisulliset ja tekniset taidot ja kyky soveltaa teoriatietoa omassa ilmaisussaan. Kuvataidekurssien arvioinnissa otetaan huomioon kuvalliset ja kirjalliset yksilö- ja ryhmätehtävät, luonnokset, itsenäisesti suoritettavat tehtävät ja yleinen aktiivisuus. Kuvataiteen pakolliset ja valtakunnalliset kurssit (KU1-KU5) arvioidaan numeroin.
Pakolliset kurssit
1. Minä, kuva ja kulttuuri (KU1)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- tuntee visuaalisen kulttuurin sisältöjä ja perusteita
- oppii ilmaisemaan itseään kuvataiteen keinoin ja tekemään omakohtaisia ratkaisuja
- oppii käyttämään taiteen käsitteistöä tarkastellessaan ja arvioidessaan omia, muiden opiskelijoiden, taiteen ja median kuvia
- oppii tarkastelemaan visuaalisen kulttuurin ilmiöitä kriittisesti ja tulkitsemaan niiden sisältöjä, muotoja ja merkityksiä yksilön ja yhteiskunnan kannalta sekä soveltamaan oppimaansa omassa työskentelyssään
- ymmärtää kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin merkityksen omassa elämässään ja yhteiskunnassa.
Keskeiset sisällöt
- mitä taide on: taide yksilön ja yhteiskunnan kannalta ja erilaiset taidekäsitykset
- kuvan valta ja vallan kuva kulttuurissa
- taide kulttuurin tulkkina: suomalaisuus, pohjoismaisuus, eurooppalaisuus ja Euroopan ulkopuolisia kulttuureita
- oma kuvallinen ilmaisu: piirtäminen, maalaaminen, kolmiulotteinen työskentely, digitaalisen kuvan käyttö
- kuvan rakentamisen keinot: sommittelu, muoto, väri, liike, tila ja aika
- kuvan tulkinta ja analysointi kuvallisin ja sanallisin keinoin, analysointitapoihin, kuten formalistiseen, semioottiseen, ikonografiseen ja reseptioanalyyttiseen tulkintaan tutustuminen
2. Ympäristö, paikka ja tila (KU2)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- oppii muotoilun ja arkkitehtuurin perusteita, ilmaisutapoja, materiaalituntemusta, estetiikkaa ja suunnitteluprosesseja
- oppii ympäristön suunnittelussa ja muotoilussa tekemään havaintoja eri näkökulmista, kuten esteettiseltä ja eettiseltä sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän kehityksen kannalta
- oppii tarkastelemaan ympäristöä luonnonvaraisena, rakennettuna, sosiaalisena ja psyykkisenä ilmiönä sekä kulttuurisena viestinä
- ymmärtää yhteisö- ja ympäristötaiteen merkityksen ympäristösuunnittelussa ja laajemmin visuaalisessa kulttuurissa.
Keskeiset sisällöt
- tila käsitteenä: tilan kokeminen psyykkisenä, fyysisenä ja sosiaalisena paikkana
- arkkitehtuurin ja muotoilun peruskäsitteet: mittakaava, liike, tila, suhdejärjestelmät, rakenne, väri, muoto ja materiaali
- maisema, rakennus, esine ja taideteos materiaalisena, henkisenä, esteettisenä ja oman aikansa kulttuurihistoriallisena viestinä
- arkkitehtuuri ja muotoilu kulttuurisesti kestävän kehityksen ja talouselämän näkökulmasta
- mallintaminen, havainnekuvat, pienoismallit ja materiaalikokeilut
Syventävät kurssit
3. Media ja kuvien viestit (KU3)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- oppii erittelemään ja tulkitsemaan median kuvaaman maailman suhdetta kulttuuriin ja todellisuuteen
- ymmärtää kuvailmaisun vaikutuskeinoja mediassa
- oppii käyttämään erilaisia kuvia ja tekniikoita eri viestintäympäristöissä oman ilmaisunsa välineenä
- oppii analysoimaan ja kehittämään omaa mediasuhdettaan.
Keskeiset sisällöt
- kuva mediassa: kuvajournalismi, mainonta, viihteen kuvat, populaarikulttuuri, sarjakuva, www-sivujen ja tietokonepelien kuvailmaisu
- graafinen suunnittelu: taitto, typografia, kuvan muokkaus- ja siirtomenetelmät
- mediakuvien aatekriittinen ja kulttuurinen tarkastelu eri aikoina, paikoissa ja osakulttuureissa
- valokuva mediassa
- elokuva ja video: perinteinen ja uudistuva kuvakerronta
- visuaalisuus tuotteistamisessa ja tuotemerkkien luomisessa
Taiteen kuvista omiin kuviin (KU4)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- hahmottaa kuvataiteen historian pääpiirteitä teemallisesti ja kronologisesti
- ymmärtää kuvataiteen sisältöjä ja ilmaisutapoja eri aikoina ja eri kulttuureissa
- käyttää omassa ilmaisussaan hyväkseen taiteen tuntemustaan
- oppii työskentelemään itsenäisesti ja harjaantuu pohdiskelevaan, sanalliseen itsearviointiin.
Keskeiset sisällöt
- taidekuvan tulkinta ja analyysi kuvin ja sanoin
- eri aikakausien kulttuuristen merkitysten ja käsitysten ilmeneminen kuvataiteessa
- aiheen kehittely ja luonnostelu osana taiteellista luomisprosessia
- kuvan sisältö ja muoto taiteilijan ja kulttuurin viestinä, sommittelu, kuten: väri, valo, varjo ja liike sekä illusorisuus ja kolmiulotteisuus sekä pinnan rakenne ja materiaali
Nykytaiteen työpaja
(KU5)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- oppii seuraamaan ja arvioimaan nykytaiteen ajankohtaisia ilmiöitä
- oppii havaitsemaan ja oivaltamaan visuaalisia merkityksiä ympäristössä sekä soveltamaan havaintojaan omassa ilmaisussaan
- oppii ymmärtämään ja käyttämään nykytaiteen keinoja työskennellessään erilaisten ilmiöiden parissa
- harjaantuu tavoitteelliseen prosessinomaiseen työskentelyyn.
Keskeiset sisällöt
- mitä nykytaide on: nykytaiteen taustalla vaikuttavat ilmiöt ja erilaiset taidekäsitykset
- nykytaide ja kulttuurien välinen vuorovaikutus, visuaaliset alakulttuurit
- taiteiden väliset projektit koulussa tai koulun ulkopuolella
- oman produktion toteuttaminen
- visuaaliset ammatit yhteiskunnassa ja taidealan organisaatioita
Valokuvaus (KU6),
koulukohtainen syventävä kurssi
Tavoitteet ja keskeiset sisällöt
- Opitaan käyttämään valokuvauskameraa ja työskentelemään pimiössä
- Tehdään mustavalkovalokuvia ja neulanreikävalokuvia
- Tutustutaan muihin valokuvan valmistusmenetelmiin mahdollisuuksien mukaan
- Analysoidaan valokuvia , tutustutaan valokuvauksen historiaan sekä tunnettuihin valokuvaajiin ja heidän töihin
Arviointi
Kurssi arvioidaan periaatteella suoritettu/hylätty tai numeroin, mikäli opiskelija niin haluaa.
Piirustus- ja maalauskurssi (KU7), koulukohtainen syventävä kurssi
Tavoitteet ja keskeiset sisällöt
- Pyritään persoonalliseen luovaan ilmaisuun eri tekniikoita ja materiaaleja käyttäen
- Opiskelija voi valita tekniikat ja materiaalit oman henkilökohtaisen kiinnostuksen pohjalta. Piirustuksessa käytetään lyijykynää, hiiltä, liituja ja värikyniä. Maalauksessa käytetään vesiväriä, guassia, akryyliä tai öljyväriä.
Arviointi
Kurssi arvioidaan periaatteella suoritettu/hylätty tai numeroin, mikäli opiskelija niin haluaa.
Plastisen sommittelun kurssi (KU8), koulukohtainen syventävä kurssi
Tavoitteet ja keskeiset sisällöt
- Tutustutaan veistotaiteen perusmenetelmiin ja kuvallisen ilmaisun muihin kolmiulotteisiin mahdollisuuksiin oman työskentelyn avulla
- Tehdään pienoisveistoksia eri menetelmillä
- Opiskelija voi valita materiaalin ja menetelmän henkilökohtaisen kiinnostuksen pohjalta (kipsi , savi, paperi, ympäristötaide, romu, selluvilla)
Arviointi
Kurssi arvioidaan periaatteella suoritettu/hylätty tai numeroin, mikäli opiskelija niin haluaa.
Kuvataiteen diplomi (KU9), koulukohtainen soveltava kurssi
Tavoitteet ja keskeiset sisällöt
Opiskelija tekee lopputyön portfolioineen itsenäisesti oppitunneilla. Kurssi on soveltava kurssi, jonka sisällön määrää opetushallitus. Opiskelijat voivat valita töiden toteutukseen vapaasti haluamiaan tekniikoita. Tehtävät portfolioineen ja itsearviointeineen suoritetaan oppitunneilla. Kurssiin sisältyy myös kirjallinen arvioitava taiteen tuntemuksen osa-alue. Diplomikurssin suorittaminen katsotaan eduksi taideoppilaitoksiin ja taidekorkeakouluihin pyrittäessä.
Arviointi
Lukiodiplomin suorituksesta annetaan yleisarvosana asteikolla 1-5. Suoritus merkitään myös lukion päättötodistukseen. Tämän kurssin numeroarviointi voi vaikuttaa korottavasti kuvataiteen oppimäärän arviointiin.
5.19 Liikunta
Liikunnanopetuksen tehtävänä on edistää terveellistä ja aktiivista elämäntapaa sekä ohjata opiskelijaa ymmärtämään liikunnan merkitys fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille. Liikunnan myönteiset kokemukset vahvistavat psyykkistä vireystilaa ja jaksamista koulutyössä. Liikunnassa opiskelija ilmaisee itseään ja kokee elämyksiä. Se on toiminnallinen oppiaine, jossa kehitetään opiskelijoiden fyysis-motorisia ominaisuuksia sekä tuetaan heidän tasapainoista kasvuaan ja kehitystään. Liikunnan avulla vahvistetaan sosiaalisia taitoja ja yhteenkuuluvuutta, ohjataan vastuullisuuteen ja reilun pelin hengen ymmärtämiseen sekä hyviin tapoihin. Liikunnanopetus tukeutuu eettiseen ja esteettiseen arvopohjaan.
Fyysisen kunnon harjoittamisen ja seurannan avulla opiskelijaa ohjataan ymmärtämään hyvän kunnon merkitys jaksamiselle ja työkyvylle. Monipuolisella liikunnan opetuksella luodaan valmiuksia omaehtoiseen liikunnan harrastamiseen.
Liikuntaa opetetaan monipuolisesti ottaen huomioon vuodenajat ja paikalliset olosuhteet. Opetusjärjestelyinä käytetään yksilö-, pienryhmä- sekä ryhmäopetusta. Suomalaisen liikuntakulttuurin perinteet otetaan huomioon valittaessa liikuntamuotoja. Erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille opetusta eriytetään yksilöllisten tarpeiden pohjalta. Opetuksen toteuttamisessa otetaan huomioon turvallisuus, monikulttuurisen oppilasaineksen erityistarpeet sekä uskonnollinen vakaumus.
Opetuksen tavoitteet
- Liikunnan opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
- kehittää taitojaan ja tietojaan eri liikuntamuodoissa
- saa valmiuksia omaehtoiseen liikuntaharrastukseen
- osaa arvioida omaa fyysistä kuntoaan sekä asettaa itselleen tavoitteita
- toimii hyvien tapojen mukaisesti, noudattaa sovittuja sääntöjä sekä osaa liikkua luonnonarvoja kunnioittaen
- osaa työskennellä rakentavasti, turvallisesti ja vastuullisesti sekä itsenäisesti että ryhmässä.
Arviointi
Liikunnan arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan aktiivisuus, vastuullisuus ja asennoituminen sekä taidot, tiedot ja toimintakyky. Pakolliset ja valtakunnalliset kurssit LI1-LI5 arvioidaan numeroin.
Pakolliset kurssit
Pakollisilla kursseilla syvennetään peruskoulussa opittuja taitoja ja tietoja sekä annetaan mahdollisuus tutustua uusiin lajeihin. Tarvittaessa opetusta eriytetään opiskelijalähtöisesti. Kurssien suunnittelussa tulee ottaa huomioon vuodenajat niin, että pakollisten kurssien aikana pyritään harjoittamaan kesä- ja talviliikuntaa sekä sisä- ja ulkoliikuntaa. Opetuksessa tulee korostaa liikunnan vaikutusta terveyteen ja hyvinvointiin. Opiskelussa huomioidaan turvallisuus ryhmiä muodostettaessa.
1. Taitoa ja kuntoa (LI1)
Tavoitteet
- Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- jatkaa peruskoulussa opittujen liikuntataitojen syventämistä ja harjoittamista
- saa ohjausta monipuoliseen liikuntaan
- saa myönteisiä liikuntakokemuksia
- tutustuu mahdollisuuksien mukaan uusiin liikuntalajeihin
- ymmärtää monipuolisen fyysisen kunnon harjoittamisen periaatteet ja toimii terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävästi.
Keskeiset sisällöt
- fyysisen kunnon harjoittelu, oman fyysisen kunnon mittaaminen ja arviointi
- lihashuolto ja rentoutus
- sisä- ja ulkopalloilu, mailapelit
- voimistelu eri muodoissaan
- tanssi eri muodoissaan
- talviliikunta
- uinti ja vesipelastus
- yleisurheilu
- suunnistus ja luontoliikunta
2. Liikuntaa yhdessä ja erikseen (LI2)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- monipuolistaa lajitaitojaan ja ‑tietojaan
- saa perustiedot kunto-ohjelman laatimiseen ja toteuttamiseen
- saa ohjausta henkilökohtaisen, terveyttä edistävän liikuntaharrastuksen aktivoimiseen
- oppii vastuulliseen toimintaan itsenäisesti ja ryhmässä
- oppii arvostamaan ja ylläpitämään terveyttä ja työkykyä
kehittyy sosiaalisessa kanssakäymisessä.
Keskeiset sisällöt
- fyysisen kunnon harjoittelu, lihashuolto ja rentoutus
- sisä- ja ulkopalloilu, mailapelit
- voimistelu eri muodoissaan
- tanssi eri muodoissaan
- talviliikunta
- kuntouinti ja vesiliikunta
- luontoliikunta
- jokin uusi liikuntalaji
Syventävät kurssit
Kurssien tavoitteena on opiskelijalähtöisyyden korostuminen, yhteistoiminnallisuuden edistäminen ja koulun yhteishengen vahvistaminen. Syventävien kurssin sisältöjen tarkentaminen tapahtuu opiskelijoiden kanssa yhdessä.
3. Virkisty liikunnasta (LI3)
Kurssin tavoitteena on tukea opiskelijan jaksamista ja lisätä opiskeluvireyttä rentouttavien ja elämyksellisten liikuntakokemusten kautta. Kurssi koostuu yhdestä tai useammasta liikuntamuodosta. Opettaja tarkentaa yhdessä opiskelijaryhmän kanssa kurssin sisällön.
4. Yhdessä liikkuen
(LI4)
Kurssin tavoitteena on edistää opiskelijoiden yhteisiä liikuntaharrastuksia. Työtavoissa painottuu opiskelijaryhmän yhteistoiminta. Kurssin sisältönä yhdessä toteutettavat joukkuepelit.
5. Kuntoliikunta (LI5)
Kurssin tavoitteena on oman säännöllisen liikunnan tehostaminen, oman kunnon kohottaminen ja seuraaminen sekä jatkuvan liikunnan harrastamisen merkityksen oivaltaminen. Opiskelijat laativat henkilökohtaisen liikuntasuunnitelman kurssille, joka toteutetaan sekä itsenäisesti että ryhmässä. Opettaja tarkentaa sisällön yhdessä opiskelijaryhmän kanssa.
6. Vanhat tanssit (LI6),
koulukohtainen syventävä kurssi
Kurssin tavoitteena on vanhojen tanssien harjoitteleminen ja esittäminen vanhojen päivänä.
Arviointi
Kurssi arvioidaan periaatteella suoritettu/hylätty.
7. Kuntojumppa (LI7),
koulukohtainen syventävä kurssi
Kurssilla jumpataan ja hyödynnetään steppilautoja, käsipainoja ja kuminauhoja. Tavoitteena on kiinteyttäminen ja kunnon kohottaminen tai ylläpito.
Arviointi
Kurssi arvioidaan periaatteella suoritettu/hylätty.
8. Kuntosalikurssi (LI8)
Kurssilla tutustutaan monipuolisesti kuntosalin käyttöön lihaskuntoharjoittelussa. Kurssilla perehdytään nopeusvoima-, perusvoima-, kestovoima- ja maksimivoimaharjoitteluun. Työtavoista painottuu itsenäinen harjoittelu.
Arviointi
Kurssi arvioidaan periaatteella suoritettu/hylätty.
5.20 Terveystieto
Terveystieto on monitieteiseen tietoperustaan nojautuva oppiaine, jonka tarkoitus on edistää terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Tämä osaaminen ilmenee tiedollisina, sosiaalisina, tunteiden käsittelyä ohjaavina, toiminnallisina, eettisinä sekä tiedonhankintavalmiuksina. Terveysosaamiseen kuuluu valmius ottaa vastuuta oman ja toisten terveyden edistämisestä. Lukion terveystiedon opetuksessa terveyttä ja sairautta sekä terveyden edistämistä ja sairauksien ehkäisyä ja hoitoa tarkastellaan yksilön, perheen, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta.
Terveys ymmärretään fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena työ- ja toimintakykynä. Lukion terveystiedon opiskelussa terveyteen ja sairauksiin liittyviä ilmiöitä tarkastellaan tutkimus- ja kokemustiedon avulla. Tärkeää on myös terveyttä koskeva arvopohdinta.
Pakollisen kurssin aikana opiskelija perehtyy terveyteen ja sairauksiin vaikuttaviin tekijöihin kansantautien ja yleisimpien tartuntatautien ehkäisyn sekä työ- ja toimintakyvyn edistämisen näkökulmasta. Keskeistä on myös itsehoitovalmiuksien kehittäminen.
Syventävillä kursseilla perehdytään seikkaperäisemmin nuoren arkielämässään tarvitsemiin terveysresursseihin, terveystottumuksiin ja selviytymisen keinoihin sekä terveyskysymysten käsittelyyn vastuullisen aikuisuuden ja vanhemmuuden näkökulmasta. Terveyteen ja sairauksiin liittyviä tekijöitä ja niihin vaikutusmahdollisuuksia tarkastellaan tutkimuksen, terveydenhuollon ammattikäytäntöjen, palvelujen käytön sekä historiallisen ja yhteiskunnallisen kehityksen näkökulmasta.
Terveystiedossa on integrointimahdollisuus esimerkiksi biologiaan, psykologiaan, historiaan ja liikuntaan.
Opetuksen tavoitteet
Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
- ymmärtää työ- ja toimintakyvyn, turvallisuuden sekä sairauksien ehkäisyn ja terveyden edistämisen merkityksen
- osaa käyttää terveyden edistämiseen, terveyteen ja sairauteen liittyviä keskeisiä käsitteitä
- ymmärtää sairauksien, erityisesti kansantautien ja tartuntatautien, ehkäisyn merkityksen ja tuntee niiden keskeisiä ehkäisy- ja hoitomahdollisuuksia yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta
- pohtii terveyttä koskevia arvokysymyksiä ja osaa perustella omia valintojaan ja oppii arvostamaan terveyttä voimavarana sekä edistämään terveyttä
- tuntee kansanterveyden historiallista kehitystä ja väestöryhmien välisten terveyserojen syntyyn vaikuttavia tekijöitä
- tuntee terveyden- ja sosiaalihuollon peruspalveluja sekä kansanterveyteen liittyvää kansalaistoimintaa
- perehtyy terveyttä koskevan tiedon hankintamenetelmiin sekä osaa kriittisesti arvioida ja tulkita terveyttä ja sairauksia koskevaa tietoa ja erilaisia terveyskulttuuriin liittyviä ilmiöitä
Arviointi
Arvioinnissa korostetaan terveyttä ja sairautta koskevan tiedon ymmärtämistä ja soveltamista. Huomio kiinnitetään siihen, miten opiskelija osaa käyttää ja yhdistää erilaisiin lähteisiin perustuvaa tietoa. Arvioinnin kohteena on opiskelijan valmius terveyttä ja sairautta koskevaan eettiseen arvopohdintaan ja taito perustella omia terveysvalintoja sekä taito arvioida yhteisössä tehtyjä terveyttä ja sairautta koskevia ratkaisuja.
Lukion terveystiedon pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeerisesti 4-10. Kurssiarvosanaan vaikuttavat kurssikokeen lisäksi myös jatkuva näyttö ja kurssin aikana suoritetut tehtävät (itsenäiset tehtävät, testit) korkeintaan yhden arvosanan verran. Terveystiedon kurssit voi suorittaa myös itsenäisesti tenttien, jolloin kurssikokeen lisäksi tehdään kurssiin liittyviä tehtäviä.
Pakollinen kurssi
1. Terveyden perusteet (TE1)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- tuntee fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen työ- ja toimintakykyyn sekä työ- ja muuhun turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ja osaa arvioida niiden toteutumista omassa elämäntavassaan ja ympäristössään
- tietää kansantautien ja yleisimpien tartuntatautien ehkäisyn merkityksen yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta sekä oppii pohtimaan niiden ehkäisyyn liittyviä ratkaisuja yhteiskunnassa
- tunnistaa terveyserojen syntyyn vaikuttavia tekijöitä
- osaa hankkia, käyttää ja arvioida terveyttä ja sairauksia koskevaa tietoa sekä pohtia terveyskulttuuriin ja teknologiseen kehitykseen liittyviä ilmiöitä terveysnäkökulmasta
- tuntee keskeiset terveyden ja sosiaalihuollon palvelut
Tällä kurssilla aihekokonaisuuksista korostuvat hyvinvointi ja turvallisuus, teknologia ja yhteiskunta sekä viestintä- ja mediaosaaminen.
Keskeiset sisällöt
- työ- ja toimintakykyyn sekä turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä: ravitsemus, uni, lepo ja kuormitus, terveysliikunta, mielenterveys, sosiaalinen tuki, työhyvinvointi, työturvallisuus, turvallisuus kotona ja vapaa-aikana, ympäristön terveys
- seksuaaliterveys, parisuhde, perhe ja sukupolvien sosiaalinen perintö
- kansantaudit ja yleisimmät tartuntataudit sekä niihin liittyvät riski- ja suojaavat tekijät sekä niihin vaikuttaminen
- sairauksien ja vammojen itsehoito, ensiapu ja avun hakeminen
- terveyserot maailmassa, terveyseroihin vaikuttaviin tekijöihin tutustuminen
- terveystietojen tiedonhankintamenetelmiä sekä terveyttä koskevan viestinnän, mainonnan ja markkinoinnin kriittinen tulkinta
- terveydenhuolto- ja hyvinvointipalvelujen käyttö, kansalaistoiminta kansanterveystyössä
Syventävät kurssit
Syventävät kurssit edellyttävät pakollisen kurssin 1 suorittamista.
2. Nuoret, terveys, ja
arkielämä (TE2)
Kurssilla syvennetään pakollisen kurssin tavoitteita nuoren arkielämän terveystottumuksien ja selviytymisen keinojen osalta. Eri sisältöalueiden avulla tarkastellaan terveysongelmia selittäviä kulttuurisia, psykologisia ja yhteiskunnallisia ilmiöitä ja niiden tulkintoja. Lisäksi perehdytään käsitykseen itsestä ja muista fyysisellä, psyykkisellä ja sosiaalisella tasolla. Erityisesti korostetaan terveyden ylläpitoon liittyvää vastuullisuutta. Työskentelyssä korostuvat arvopohdinta, yksilö- ja ryhmäharjoitukset, draama ja sosiaalisten taitojen harjoittelu sekä keskustelu‑ ja argumentaatiotaitoja kehittävät työmuodot.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- oppii tarkastelemaan elämäänsä aikuisuuden ja vanhemmuuden näkökulmasta
- osaa pohtia ja tarkastella terveyteen ja sairauteen liittyviä arvoja ja arvostuksia
- osaa perustella omia valintojaan terveyden näkökulmasta ja arvioida elämäntapaan ja ympäristöön liittyvien valintojen merkitystä terveydelle ja hyvinvoinnille
- osaa kuvata koettua terveyttä ja terveysongelmia selittäviä ilmiöitä ja niiden erilaisia tulkintoja
Tällä kurssilla aihekokonaisuuksista korostuvat hyvinvointi ja turvallisuus sekä viestintä- ja mediaosaaminen.
Keskeiset sisällöt
- itsetuntemus, aikuistuminen, sosiaalisen tuen merkitys perheessä ja lähiyhteisössä
- vanhemmuuteen ja perhe-elämään valmentautuminen
- elämänilo, mielenterveyden ylläpitäminen ja jaksaminen, masennuksen ja kriisien kohtaaminen
- ruoan terveydelliset, kulttuuriset ja yhteiskunnalliset merkitykset sekä painonhallinta, terveysliikunta, syömishäiriöt
- fyysinen ja psyykkinen turvallisuus, väkivallaton viestintä
- seksuaaliterveys
- terveysongelmia selittäviin kulttuurisiin, psykologisiin ja yhteiskunnallisiin ilmiöihin ja niiden tulkintoihin tutustuminen, esimerkiksi elämän mielekkyyden kokeminen, ruumiinkuva/kehollisuus, mielihyvä ja riippuvuudet nykyaikana
- tupakka, alkoholi ja huumeet yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan että globaalisesta näkökulmasta
3. Terveys ja tutkimus (TE3)
Kurssilla perehdytään terveyteen vaikuttaviin historiallisiin tekijöihin ja näkökulmiin, terveyden ja sairauden tutkimiseen sekä kuolleisuuteen ja sairastavuuteen liittyviin kehityslinjoihin. Kurssilla käsitellään myös terveydenhuollossa ja itsehoitona toteutettaviin tavallisimpiin tutkimuksiin, niiden tulosten tulkintaan ja johtopäätöksiin. Lisäksi perehdytään pakollisen kurssin tavoitteita syventäen terveydenhuollon eri käytäntöihin, terveyspalvelujen tarjontaan sekä yksilön asemaan terveyden- ja sairaudenhoidossa. Työskentelyssä korostuvat toiminnallisuus, tekemällä oppiminen, tutkiva oppiminen ja vierailukäynnit.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- osaa pohtia kansanterveystieteen ja ehkäisevän terveydenhuollon kehityksen päälinjoja kansallisesti ja maailmanlaajuisesti
- osaa hankkia, arvioida ja tulkita terveyteen ja sairauksiin liittyvää tutkimus- ja arkitietoa
- toteuttaa pienimuotoisia terveys-/terveyskäyttäytymiskartoituksia omassa opiskeluympäristössään
- osaa käyttää terveydenhuollon palveluja sekä tuntee asiakkaan ja potilaan oikeudet
- osaa pohtia ja arvioida teknologisen kehityksen merkitystä terveyden ja turvallisuuden näkökulmasta
Tällä kurssilla aihekokonaisuuksista korostuvat hyvinvointi ja turvallisuus, teknologia ja yhteiskunta sekä viestintä- ja mediaosaaminen.
Keskeiset sisällöt
- terveyden edistämiseen, sairauksien tunnistamiseen ja ehkäisyyn liittyviä eri aikakausien menetelmiä
- terveyskäyttäytymisen ja koetun terveyden tutkiminen: fyysisen ja psyykkisen työ- ja toimintakyvyn mittaaminen, ergonomiamittaukset, työhyvinvointi ja siihen vaikuttavat tekijät
- terveydenhuollon ja hyvinvointipalvelujen käytäntöjä, asiakkaan ja potilaan oikeudet
- tutkimustiedon ja median terveydestä välittämien mielikuvien kriittinen lukutaito, medikalisaatio
- terveystottumusten arvioiminen ja seuranta sekä tutkimusten tekeminen
4. Valmennuskurssi (TE4) - koulukohtainen syventävä kurssi
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija kertaa pakollisten ja syventävien kurssien asioita soveltavien tehtävien avulla, jotta valmiudet terveystiedon ainereaalikokeessa olisivat entistä paremmat hallitsee suuria kokonaisuuksia oppii yhdistelemään tietoja eri oppiaineista (integrointi) saa valmiuksia mahdollisia pääsykokeita varten
Keskeiset sisällöt
Pakollisten kurssien keskeisten asioiden kertaus syventävien kurssien keskeisten asioiden kertaus pakollisten ja syventävien kurssien asioiden liittäminen ajankohtaisuuteen edellisten vuosien ylioppilastehtävien tekeminen hyvän reaalivastauksen periaatteet
Työtavat ja arviointi
Omatoimista ja ohjattua kertausta, reaalivastausten laadintaa ja arviointia aineistotehtävien tulkintaa ja vastausten laadintaa. Kurssi arvioidaan periaatteella hyväksytty/hylätty.
5.21 Opinto-ohjaus
Opinto-ohjauksen tehtävänä on tukea opiskelijaa opinnoissa lukioaikana ja huolehtia siitä, että opiskelijalla on riittävästi sellaisia tietoja ja taitoja, joita hän tarvitsee siirtyessään jatko-opintoihin ja työelämään.
Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko lukiokoulutuksen ajan kestävä jatkumo, jonka aikana opinto-ohjauksen kurssit tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden hankkia perustiedot ja taidot, joiden varassa heidän on mahdollista suunnitella jatko-opintoja ja pohtia ammatillista suuntautumista. Valinta- tai muissa ongelmatilanteissa sekä päätöksentekotaitojensa kehittämiseksi opiskelijoiden tulee saada henkilökohtaista tai pienryhmäohjausta. Henkilökohtaisessa ohjauksessa opiskelijan tulee voida keskustella opintoihinsa, koulutusvalintoihinsa sekä ammatti- ja urasuunnitteluunsa, tulevaisuuteensa ja elämäntilanteeseensa liittyvistä kysymyksistä. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus käsitellä pienryhmissä asioita, jotka ovat muiden opiskelijoiden kanssa jaettavissa olevia ja joiden esille ottaminen ryhmässä on mielekästä.
Opinto-ohjauksen tavoitteet
Opinto-ohjauksen tavoitteena on ohjata opiskelijaa itsenäisyyteen ja vastuullisuuteen siten, että hän pystyy suunnittelemaan oman henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa, tunnistamaan opiskeluunsa liittyviä ongelmia ja etsimään tietoa, miten hän saa apua näihin ongelmiin. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy opiskelemaan täysipainoisesti koko lukion ajan, kykenee kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan sekä löytämään omat yksilölliset oppimisen tapansa ja vahvuutensa opiskelijana.
Opiskelijaa tulee ohjata hankkimaan tietoa ja hyödyntämään tieto- ja viestintäteknologian tarjoamia mahdollisuuksia. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee keskeiset jatkokoulutus- ja ammatinvalintaan liittyvät hakuoppaat ja muut tietolähteet sekä osaa käyttää tietoverkoissa olevaa informaatiota itsenäisesti jatko-opintoihin hakeutumisen tukena.
Opiskelijaa tulee ohjata ja tukea elämänsuunnittelun ja -hallinnan taidoissa. Opiskelijan tulee saada ohjausta jatko-opintojen suunnittelussa ja päätöksenteossa siten, että hänellä on tietoa opiskeluvaihtoehdoista lukion jälkeen ja että hän tuntee toisen asteen ammatillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen keskeisen koulutustarjonnan. Tarkoituksena on, että opiskelijalla on valmiudet hakeutua jatko-opintoihin välittömästi lukio-opintojen jälkeen. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy ammatillisen suuntautumisen etsimisessä ja päätöksenteossa arvioimaan realistisesti omia edellytyksiään ja mahdollisuuksiaan opintojen eri vaiheissa. Tavoitteena on, että opiskelija suunnittelee lukio-opintojaan ja tekee valintojaan tarkoituksenmukaisella tavalla ottaen koko ajan huomioon jatko-opintosuunnitelmansa.
Opinto-ohjauksen tehtävänä on välittää tietoa työ- ja elinkeinoelämästä sekä yrittäjyydestä. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus tutustua eri ammatteihin ja työelämään sekä opiskeluun muissa oppilaitoksissa. Opiskelijaa tulee ohjata siten, että hän osaa etsiä tietoa muiden maiden tarjoamista opiskelumahdollisuuksista ja työskentelystä ulkomailla.
Arviointi
Opinto-ohjauksen kursseista annetaan suoritusmerkintä, mikä edellyttää oppitunneilla läsnäoloa.
Pakollinen kurssi
1. Koulutus, työ ja
tulevaisuus (OP1)
Opinto-ohjauksen pakollisen kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa lukio-opintojen aloittamiseen ja suorittamiseen sekä jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvät keskeiset tiedot ja taidot. Kurssiin liittyen järjestetään tutustumista työelämään sekä toisen ja korkea-asteen koulutuspaikkoihin.
Opinto-ohjauksen kurssilla tulee käsitellä kaikille opiskelijoille yhteisiä, lukio-opintoihin, ylioppilastutkintoon, jatko-opintoihin, ammatti- ja urasuunnitteluun liittyviä kysymyksiä sekä kulloinkin lukio-opintojen kannalta ajankohtaisia asioita. Kurssi toteutetaan niin, että puolet opetuksesta annetaan ensimmäisen opiskeluvuoden syyslukukaudella ja puolet kolmantena opiskeluvuotena.
Keskeiset sisällöt
- opintojen rakentuminen ja omien opiskelutaitojen kehittäminen
- itsetuntemus
- omien toimintamallien ja vahvuuksien tunnistaminen
- työelämätietous
- ylioppilastutkinto
- ammatillinen suuntautuminen ja jatko-opintojen pohtiminen
- jatko-opintoihin hakeutuminen
- työelämään siirtyminen
Syventävä kurssi
2. Opiskelu,
työelämä ja ammatinvalinta
(OP2)
Tavoitteet ja keskeiset sisällöt
Opinto-ohjauksen syventävän kurssin keskeisenä tavoitteena on lisätä opiskelijan opiskeluvalmiuksia, parantaa hänen itsetuntemustaan ja ohjata häntä perehtymään jatkokoulutuksen ja työelämän kannalta sellaisiin keskeisiin kysymyksiin, joihin muussa ohjauksessa ei ole mahdollista syventyä. Kurssin puitteissa voidaan tutustua mahdolliseen jatko-opiskelupaikkaan.
Kurssilla käydään läpi alueellisen työ- ja elinkeinoelämän kysymyksiä, itsetuntemusta ja opiskelun taitoja tai ammatti- ja urasuunnittelua. Kurssi toteutetaan niin, että puolet opetuksesta on toisena opiskeluvuotena ja puolet kolmannen vuosikurssin syyslukukaudella.
5.22 Tietotekniikka
Kurssit AT1,AT2 ja AT3 arvioidaan periaatteella suoritettu/hylätty. Kurssit AT4 ja AT5 arvioidaan numeroin. Oppimäärän kokonaisarvosana määräytyy numeroin arvioitujen kurssiarvosanojen aritmeettisen keskiarvon mukaisesti. Mikäli opiskelija pyytää, merkitään päättötodistukseen oppimäärän numeroarvosana.
Koulukohtaiset syventävät kurssit
1. Tietokoneen käytön peruskurssi (AT1)
Kurssi antaa hyvät valmiudet tietokoneen hyötykäyttöön lukio-opiskelussa. Kurssin voi korvata suorittamalla tietokoneen käytön A-ajokorttitutkinnon moduulit: taulukkolaskenta, tekstinkäsittely ja laitteen käyttö.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on
- antaa opiskelijalle tietokoneen käytön perusvalmiudet
- tutustuttaa opiskelija tietokonelaitteistoon
- harjoitellaan tyypillisten työvälineohjelmien käyttöä opiskelun apuvälineenä
Keskeiset sisällöt
- tietokone ja sen oheislaitteet
- Windowsin hallinta
- tekstinkäsittelyn, taulukkolaskennan ja grafiikka- sekä esitysgrafiikkaohjelmien perusteet
2. Internetin jatkokurssi ja multimedian perusteet (AT2)
Tavoitteet
Kurssi jakautuu kahteen toisiaan tukevaan aihekokonaisuuteen. Kurssin tavoitteena on tutustuttaa opiskelija laajasti Internetiin ja antaa taito yhdistää tekstiä, grafiikkaa, ääntä ja videokuvaa multimediaksi. Opiskelija saa riittävät valmiudet käyttää Internetiä tuloksellisen opiskelun välineenä ja koostaa multimediaa.
Keskeiset sisällöt
- Internetin jatkotason käyttö
- WWW ja tehostettu tiedonhaku
- Internet projektien tietolähteenä
- sähköpostin, uutisryhmien ja ftp:n ja irc:n käyttö
- Multimedia-ohjelman peruskäyttö
3. Multimedian jatkokurssi (AT3)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii yhdistämään useita multimediatöitä kokonaisuudeksi ja tutustuu samalla projektityöskentelytaitoihin.
Keskeiset sisällöt
- Multimedian ja hypermedian perusteiden kertaus
- Multimedia-ohjelman jatkokäyttö
- projektityönä tehdyn laajan multimediatyön koostaminen yhdeksi tuotokseksi, joka voidaan tallentaa CD- tai DVD -levylle laitteistoriippumattomaksi sovellukseksi.
4. WWW-dokumenttien tekeminen (AT4)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet tehdä graafisesti miellyttäviä ja sisällöltään kiinnostavia Internet-julkaisuja. Kurssin tuotoksena on eheä web-sivusto.
Keskeiset sisällöt
- XHTML-kieleen ja CSS-tyylitiedostoihin tutustuminen WWW-dokumenttien teossa
- taulukoiden, lomakkeiden, multimediaelementtien ja kehyksien käyttö WWW-julkaisuissa
- digitaalinen kuvaus, skannaus ja kuvankäsittelyn perusteet
5. Internet-ohjelmointi (AT5)
Kurssi voidaan suorittaa, mikäli opiskelija osaa WWW-dokumenttien tekemisen.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on tutustua JavaScript-ohjelmointiin ja luoda sitä hyödyntäviä interaktiivisia WWW-dokumentteja. Kurssilla AT4 tehdyn web-sivuston päivitys ja täydentäminen on mahdollista koko kurssin ajan. Kurssi sisältää kaksi laajempaa harjoitustyötä.
Keskeiset sisällöt
- XHTM-kielen perusteiden kertaus
- JavaScript-ohjelmointi
- Linux-käyttöjärjestelmän peruskäyttö
5.23 Teatteri-ilmaisu
Teatteri-ilmaisu on oppiaine, jonka tavoitteena on kehittää oppilaan kykyä ilmaista itseään kokonaisvaltaisesti. Opetus lähtee liikkeelle harjoituksista, joissa vahvistetaan kunkin opiskelijan persoonallisia ilmaisuvalmiuksia ja luodaan hyvä ja turvallinen työskentelyilmapiiri. Vähitellen teatteri-ilmaisun harjoituksissa siirrytään kohti harjoituksia, jotka vapauttavat oppilaan löytämään itsestään esiintymisrohkeutta ja -taitoja. Teatteri-ilmaisu tähtää siihen, että oppilas havaitsee, että esiintyminen on taito, jota voi opetella. Teatteri-ilmaisun harjoitusten avulla opitaan vastaanottamaan palautetta sekä myös itse antamaan rakentavaa palautetta. Teatteri-ilmaisu tähtää myös kiinnostuksen herättämiseen näyttämötaidetta kohtaan. Teatteri-ilmaisussa luodaan valmiuksia ymmärtää teatteri yhtenä taidemuotona sekä opetellaan itse luovaan prosessiin heittäytymistä.
Arviointi
Kaikki teatteri-ilmaisun kurssit arvioidaan periaatteella suoritettu/hylätty. Suoritusmerkintä edellyttää oppitunneilla läsnäoloa. Mikäli opiskelija on osallistunut vähintään kahden lukuvuoden ajan taidekoulun teatteri-ilmaisun opetukseen, hän voi näillä opinnoilla korvata kurssin teatteri-ilmaisun perusteet (TI1).
Koulukohtaiset syventävät kurssit
1. Teatteri-ilmaisun perusteet (TI1)
Tavoitteet ja keskeiset sisällöt
Kurssin tavoitteena on opiskelijan
ilmaisukyvyn ja viestintätaitojen kehittäminen monipuolisten
harjoitusten avulla. Kurssilla tehdään äänenkäyttö-,
aisti-, keskittymis- ja rentoutusharjoituksia sekä mm. improvisaation
perusharjoituksia. Kurssin tavoitteena on myös ryhmätyötaitojen
kehittäminen niin, että oman ilmaisukyvyn kehittäminen on mahdollista turvallisessa ja luovassa
ilmapiirissä. Kurssi ei tähtää julkisesti
esitettävään esitykseen, vaan tavoitteena on antaa oppilaalle
avaimia itsetuntemukseen sekä rohkeutta arkipäivän
esiintymistilanteisiin. Kurssi ei edellytä aiempia opintoja teatteri-ilmaisussa.
2. Teatteri-ilmaisun erityiskurssi (TI2)
Tavoitteet ja keskeiset sisällöt
Kurssilla keskitytään sekä fyysisen ilmaisun että puhe-ilmaisun kehittämiseen. Kurssin tavoitteena on antaa valmiuksia ilmaista itseään fyysisen ilmaisun (kehon kieli) kautta sekä kehittää puhe-ilmaisua. Fyysisen osion sisältönä ovat miimiset harjoitukset ja kehon hallintaan tähtäävät harjoitukset. Puhe-ilmaisun hallintaa kehittävässä osiossa tehdään äänenkäytön ja puhetekniikan harjoituksia sekä harjoitellaan mm. tarinankerrontaa. Erilaisten tekstien avulla ja niiden tulkinnan kautta pyritään kehittämään opiskelijan kokonaisilmaisua. Opiskelija työstää valitsemansa tekstin pieneksi esitykseksi. Kurssi ei edellytä aiempia opintoja teatteri-ilmaisussa.
3. Improvisaation perusteet (TI3)
Tavoitteet ja keskeiset sisällöt
Kurssilla lähdetään liikkeelle monipuolisista teatteri-ilmaisun perusharjoituksista. Kurssin edetessä syvennytään erityisesti improvisaation eri tekniikoihin. Improvisaatioharjoitusten avulla opetellaan heittäytymään hetken riemuun, jolloin avainsanoina ovat spontaanisuus, leikki, ilo ja läsnäolo. Useat improvisaatioharjoitukset ovat pieniä esityksiä, joita tehdään muiden edessä, jolloin ryhmätyö, ryhmän tuki ja vuorovaikutus ovat keskeisiä asioita kurssilla. Kurssi ei edellytä aiempia opintoja teatteri-ilmaisussa.
4. Esityksen valmistaminen (TI4),
laajuus 2 kurssia
Kurssille osallistuminen edellyttää, että on aiemmin suorittanut vähintään yhden teatteri-ilmaisun kurssin tai pystyy osoittamaan, että omaa vastaavat taidot.
Tavoitteet ja keskeiset sisällöt
Kurssien tavoitteena on opiskelijan ilmaisuvalmiuksien ja esiintymistaitojen syventäminen. Kurssilla valmistetaan esitys opettajan ohjauksessa. Esityksen valmistamisessa tutustutaan visuaalisten keinojen, valon, äänen ja musiikin käyttöön osana esitystä. Kurssilla syvennetään eläytymistaitoja sekä kykyä luovaan yksilölliseen ilmaisuun. Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijalle esiintymiskokemusta ja -varmuutta sekä parantaa valmiuksia produktion yhtenä jäsenenä toimimiseen.
5.24 Yrittäjyys
Yrittäjyysopinnot on kahden kurssin laajuinen kokonaisuus. Oman NY-yrityksen aktiivisesta toimimisesta voi lisäksi saada kolmannen kurssin. NY-ohjelmaan liittyy kiinteästi kansainvälinen Cambridge-tentti. Tätä tenttiä tukemaan pyritään järjestämään aiheeseen liittyvää englannin kielen opetusta, Business English-kurssi.
Koulukohtainen syventävä kurssi
1. Nuori Yrittäjyys (NY1), laajuus 3 kurssia
Yrittäjyyskurssi toteutetaan osallistumalla Nuori yrittäjyys -koulutusohjelmaan. Koulutusohjelma on niille 15-20 –vuotialle opiskelijoille, jotka haluavat kokeilla, miltä tuntuu hoitaa oikeaa yritystä muutama tunti viikossa koko lukuvuoden ajan. Kurssin alussa 3-10 opiskelijaa perustavat oikean yrityksen. Kurssin aikana tutkitaan ja seurataan yrityksen elinkaarta alusta loppuun saakka. Kurssin tukena on Nuori Yrittäjyys - Ung Företagsamhet -yhdistys, jonka tehtävänä on hallinnoida koulutusohjelmaa koko Suomessa. Kurssin aikana pidetään aktiivisesti yhteyttä paikallisiin yrittäjiin.
Tavoitteet
- tutustuttaa opiskelijat yrittäjyyteen
- innostaa opiskelijoita oman yrityksen perustamiseen
- antaa kuva yrittäjyyden merkityksestä suomalaisessa yhteiskunnassa
- tukea aktiivista asennetta elämässä
Aihekokonaisuudet
Kurssi on suunnattu yrittäjyydestä kiinnostuneille opiskelijoille, joten aktiivinen kansalainen ja yrittäjyys on luonnollinen aihekokonaisuus.
Keskeiset sisällöt
- Idea ja suunnittelu
- liike-idea
- yritysjohdon valitseminen
- yrityksen rekisteröiminen
- Liiketoimintasuunnitelman hahmotteleminen
- alkupääoman hankkiminen
- Yritys toiminnassa
- yritysjohto
- hallinto
- markkinointi
- myynti
- talous
- hankinta ja tuotanto
- henkilöstöhallinto
- Yrityksen lakkauttaminen
- likvidaatio ohjelman jälkeen
Arviointi
Kurssi arvioidaan periaatteella suoritettu/hylätty.
Koulukohtainen soveltava kurssi
2.Yritysenglanti (NY2)
Kurssi niveltää nuori yrittäjyyskurssin ja englanninkielen opiskelun. Kurssilla valmistaudutaan yrittäjyyskurssin englanninkieliseen, Cambridgen yliopiston järjestämään kokeeseen. Lisäksi tutustutaan kaupallisiin kielenkäyttötilanteisiin ja terminologiaan. Tavoitteena on, että E-journalia työvälineenä käyttäen ollaan yhteydessä mahdolliseen partneriluokkaan ulkomailla.
Keskeiset tavoitteet ja sisällöt
- vahvistaa sisäistä yrittäjyyttä
- valmistautua Cambridgen kokeeseen
- oppia englannin kielen kaupallista terminologiaa
- tutustua E-journaliin työvälineenä
- hankkia partneriluokka ulkomailta
Arviointi
Kurssi arvioidaan periaatteella suoritettu/hylätty.
5.25 Tehdään vuosikirja
Koulukohtainen syventävä kurssi
1. Vuosikirjakurssi (VK1)
Kurssin tavoitteet ja sisällöt
Kurssilla opiskelijat suunnittelevat ja tekevät (tekstit, taitto ja kuvitus) koulun vuosikirjan. Kirjoittamisen lisäksi kurssilla harjaantuvat graafisen suunnittelun ja taiton taidot. Kurssin tavoitteena on toimitustyössä tarvittavien taitojen kehittäminen ja yhteistyötaitojen vahvistaminen.
Arviointi
Kurssi arvioidaan periaatteella suoritettu/hylätty.
5.26 Geofysiikka ja tähtitiede (GeTä1)
Tavoitteet
- syvennetään kuvaa maapallon rakenteesta ja sen fysikaalisesta toiminnasta
- tutustutaan maapallon eri osien keskinäisiin vuorovaikutuksiin
- tutustutaan tähtitieteen perusteisiin ja uusimpiin tutkimustuloksiin
Tällä kurssilla aihekokonaisuuksista toteutuvat erityisesti aktiivinen kansalaisuus, kestävä kehitys sekä teknologia ja yhteiskunta.
Keskeiset sisällöt
- maapallon rakenne
- Ilmiöinä maanjäristykset, tulivuoritoiminta, valtameret ja jäätiköt
- maan magneettikenttä ja sen vaihtelut sekä revontulet,
- ilmakehä ja siellä tapahtuvat ilmiöt
- tähtitieteen perusteet
- moderni tähtitiede
Arviointi
Kurssi arvioidaan periaatteella suoritettu/hylätty.
5.27 Tekniikka tutuksi
Koulukohtainen syventävä kurssi
1. Tekniikka tutuksi (TT1)
Kurssin tavoitteet ja sisällöt
Teknologian opetus luo hyvän väylän lukion ja muun yhteiskunnan välille. Tällä kurssilla tutustutaan elinkeinoelämään, erilaisissa teollisuuden työtehtävissä tarvittaviin taitoihin, teollisuuden tuotteiden suunnittelussa tarvittaviin taitoihin ja markkinointiin. Kurssilla käydään läpi myös ympäristönsuojelullisia näkökohtia. Kurssin aikana tehdään noin neljä teollisuusvierailua, joista kirjoitetaan kirjallinen raportti esivalmisteluineen. Vierailukohteet liittyvät energiateknologiaan, valmistusteknologiaan, liikenne- ja kuljetusteknologiaan ja prosessiteknologiaan sekä ympäristöteknologiaan (jätevesi). Tällä kurssilla toteutuvat kaikki aihekokonaisuudet.
Arviointi
Kurssista saa suoritusmerkinnän, mikä edellyttää läsnäoloa oppitunneilla.
5.28 Ympäristötutkimus
Koulukohtainen syventävä kurssi
1. Ympäristötutkimus (YT1)
Tämä kurssi on kemian, biologian ja maantieteen yhteistyökurssi.
Tavoitteet
- Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- perehtyy ympäröivän luonnon tilaan ja maisemaan
- tutustuu ilmastoon, säätekijöihin ja säähavainnointiin
- tutustuu tekijöihin, jotka vaikuttavat ympäristön saastumiseen sekä ymmärtää ympäristön suojelun tarpeellisuuden
- tutustuu veden kemialliseen ja biologiseen analysointiin
- oppii tekemään kemiallista tutkimusta ja mikroskopointia
- tutustuu ympäristöviranomaisten toimintaan
- ymmärtää tutkittavan kohteen (esim. pieni järvi) syntymekanismin, toiminnan ja uhanalaisuuden
Tällä kurssilla aihekokonaisuuksista toteutuvat erityisesti aktiivinen kansalaisuus, kestävä kehitys, kulttuuri-identiteetti sekä teknologia ja yhteiskunta.
Keskeiset sisällöt
- kasvi- ja eläinplankton
- pohjaeliöstö, kalat, linnut ja kasvillisuus
- kemiallinen vesitutkimus
- maantieteen käsitteet: alue, tila, paikka, maisema, ympäristö, sää ja ilmasto
- tutkimusraportin laadinta
- tulosten vertailu edellisten vuosien tuloksiin ja viranomaismittauksiin
- kohteen valinta ja sen ekologia kirjallisuuden perusteella
- kohteeseen tutustuminen, havainnointi ja näytteenotto
- laborointi ja mikroskopointi
- tieteellisen raportin laadinta
Arviointi
Kurssista saa suoritusmerkinnän, mikä edellyttää läsnäoloa oppitunneilla.
5.29 Tutorointi
Tutortoiminta on Yhdysvalloista tullut tukioppilastoiminnan muoto, jota käytetään yleisesti myös suomalaisissa korkeakouluissa. Tutor-kurssin tavoitteena on antaa tutorina toimivalle oppilaalle ryhmätyövalmiuksia sekä opettaa ihmissuhdetaitoja. Tutoroinnin tarkoituksena on helpottaa lukion aloittavien oppilaiden sopeutumista lukio-opiskeluun. Tutorilta vaaditaan, että hän on aidosti kiinnostunut tehtävästään auttajana ja hänen on tunnettava lukio-opiskelu ja sen tarjoamat mahdollisuudet.
Koulukohtainen syventävä kurssi
1. Tutor-kurssi (TU1)
Tavoitteet ja keskeiset sisällöt
Ensimmäisen opiskeluvuoden keväällä kurssille valittavat opiskelijat saavat koulutusta opinto-ohjaajalta, vanhemmilta tutoreilta ja asiantuntijoilta. Toisena opiskeluvuonna kurssilaiset toimivat tutoreina lukion aloittaville opiskelijoille. Tarkoituksena on ohjata uudet lukiolaiset koulukäytänteisiin opastaen muun muassa lukujärjestyksen laadinnassa ja opiskelutekniikassa. Tutorit osallistuvat myös tapahtumien suunnitteluun ja toteutukseen. Tärkeää on vierailla perusopetuksen yläluokilla. Tutorin tehtäviin kuuluu lukiosta kertominen yhdeksäsluokkalaisten vanhempainilloissa sekä yhdeksäsluokkalaisille järjestettävissä lukioinfoissa. Kolmantena opiskeluvuonna tutorit osallistuvat uusien tutoreiden koulutukseen ja tutorperinteen siirtämiseen.
Arviointi
Kurssi arvioidaan periaatteella suoritettu/hylätty.
6 OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI
6.1. Arvioinnin tavoitteet
Opiskelijan oppimisen arvioinnin tehtävänä on lukiolain 629/1998, 17 § 1 momentin mukaan antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista sekä lukion aikana että lukio-opiskelun päättyessä. Palautteen tarkoituksena on kannustaa ja ohjata opiskelijaa opintojen suorittamisessa. Lisäksi arviointi antaa tietoja opiskelijan huoltajille sekä jatko-opintojen järjestäjien, työelämän ja muiden vastaavien tahojen tarpeita varten. Opiskelijan oppimisen arviointi auttaa myös opettajaa ja kouluyhteisöä opetuksen vaikuttavuuden arvioinnissa. Arvosanan antaminen on yksi arvioinnin muoto. Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen.
6.2 Kurssisuorituksen arviointi
Opiskelijan opiskelema kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Jos kurssi jää jostakin syystä suorittamatta, opiskelijan on osallistuttava uudelleen kurssin opetukseen tai suoritettava kurssi opettajan muutoin määräämällä tavalla. Arvioinnin tehtävänä on antaa palautetta opiskelijalle kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ja oppiaineen opiskelun etenemisestä. Kurssin arvioinnin tulee olla monipuolista ja perustua paitsi mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, myös opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tietojen ja taitojen arviointiin. Arvioinnin menetelmistä ja käytänteistä päätetään tarkemmin opetussuunnitelmassa luvussa 5. Selvittämättömät poissaolot voivat alentaa kurssin arvosanaa tai niiden vuoksi kurssia ei arvioida lainkaan.
Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana. Opetussuunnitelman kohdassa 3.2. ja 4.2.4. on kuvattu itsenäisesti opiskeltaviin kursseihin liittyvät suoritusperiaatteet. Jos opiskelija opiskelee kurssin kokonaan tai osittain itsenäisesti, noudatetaan soveltuvin osin edellä mainittuja arviointiperiaatteita. Kurssin tavoitteiden saavuttamista ja niiden suuntaista edistymistä on myös tällöin arvioitava riittävän laaja-alaisesti.
Jotta oppilaitos voisi varmistaa, että opiskelijat ja hänen huoltajansa saavat Lukioasetuksen 810/1998, 6 § 1. momentin mukaisen tiedon opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä, jokaisen jakson jälkeen annetaan jaksotodistus. Lukiomme edellyttää huoltajan allekirjoitusta jaksotodistuksiin ja muihin tiedotteisiin sellaisilta opiskelijoilta, jotka eivät vielä ole täysi-ikäisiä.
Kunkin oppiaineen pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Lukioasetuksen 810/1998, 6 § mukaisesti numeroarvostelussa käytetään asteikkoa 4–10. Arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4. Muiden syventävien sekä soveltavien kurssien arviointitapoja voivat olla opetussuunnitelman luvussa 5 päätettävällä tavalla numeroarviointi, suoritusmerkintä (S = suoritettu) ja hylätty (H = hylätty). Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten lukemis- ja kirjoittamishäiriö, maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, tulee ottaa huomioon arvioinnissa siten, että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Kyseiset vaikeudet voidaan ottaa huomioon määrättäessä opiskelijan kurssiarvosanaa.
6.2.1 Arvioinnin suorittajat ja
arviointiperusteista tiedottaminen
Lukioasetuksen 810/1998, 9 § mukaisesti opiskelijan arvioinnista päättää kunkin oppiaineen tai aineryhmän osalta opiskelijan opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. Päättöarvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta häneen.
Arviointiperusteista tiedottaminen parantaa opettajien ja opiskelijoiden oikeusturvaa ja motivoi opintoja. Yleisten arviointiperusteiden lisäksi kunkin kurssin arviointiperusteet on selvitettävä opiskelijalle kurssin alussa, jolloin niistä keskustellaan opiskelijoiden kanssa.
6.2.2 Opinnoissa eteneminen
Opetussuunnitelman luvussa 5 määrätään oppiaineittain kursseista, joiden suorittaminen on edellytyksenä asianomaisen aineen opinnoissa etenemiseen. Opiskelijalle, joka ei ole suorittanut edellä mainittuja opintoja hyväksytysti tulee varata mahdollisuus esimerkiksi uusintakuulustelupäivänä osoittaa saavuttaneensa sellaiset tiedot ja taidot, jotka mahdollistavat opinnoissa etenemisen.
Opiskelijalle syntyy etenemiseste, jos hän saa oppiaineen kahdesta ajallisesti peräkkäisestä pakollisesta tai valtakunnallisesta syventävästä kurssista hylätyn arvosanan. Opiskelijalla on kuitenkin oikeus osallistua etenevään opetukseen, mutta hänellä ei ole oikeutta suorittaa kurssikoetta, ennen kuin toinen hylätyistä kursseista on suoritettu. Etenemiseste poistuu, kun hän suorittaa hyväksytysti toisen em. kursseista. Koulukohtaiset syventävät kurssit eivät synnytä eivätkä poista etenemisestettä. Muiden aineiden opiskelu voi jatkua jonkin aineen etenemisesteestä huolimatta.
Opiskelija voi yrittää korottaa hyväksyttyä kurssiarvosanaansa kerran uusintakuulustelupäivänä. Tämä korotusmahdollisuus on rajattu kuitenkin niin, että opiskelija voi osallistua korottamiseen vain kerran syyslukukaudella ja vain kerran kevätlukukaudella. Korotettavan kurssin tulee olla opiskeltu samana lukuvuotena, kuin korotusuusintakuulustelu järjestetään. Kuudennen jakson kursseja voi kuitenkin yrittää korottaa elokuun uusintakuulustelupäivänä em. ehdoin.
6.2.3 Opintojen hyväksi
lukeminen
Lukiolain 629/1998, 23 § mukaisesti opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla suoritetut opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia. Päätös muualla suoritettavien opintojen hyväksi lukemisesta tulee sitä erikseen pyydettäessä tehdä ennen mainittujen opintojen aloittamista.
Sen lisäksi, mitä lukiolaissa (L 629/98,23§) on säädetty, tulee opintojen hyväksi lukemisella välttää opintojen päällekkäisyyttä ja lyhentää opiskeluaikaa. Luettaessa opiskelijalle hyväksi opintoja muista oppilaitoksista pitäydytään suoritusoppilaitoksen antamaan arviointiin. Jos kyseessä on lukion opetussuunnitelmassa numeroin arvioitava kurssi, sen arvosana muutetaan lukion arvosana-asteikolle seuraavan vastaavuusasteikon mukaisesti:
|
Asteikko 1–5 |
Lukioasteikko |
Asteikko 1–3 |
|
1 (tyydyttävä) |
5 (välttävä) |
1 |
|
2 (tyydyttävä) |
6 (kohtalainen) |
1 |
|
3 (hyvä) |
7 (tyydyttävä) |
2 |
|
4 (hyvä) |
8 (hyvä) |
2 |
|
5 (kiitettävä) |
9 (kiitettävä), 10 (erinomainen) |
3 |
Tapauksissa, joissa lukio ei voi päätellä, kumpaa lukion arvosanaa toisessa oppilaitoksessa suorittu kurssi vastaa, ylempää vai alempaa, on vastaavuus määriteltävä opiskelijan eduksi.
Ulkomailla suoritetut opinnot voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin pakollisiksi, syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi. Mikäli ne luetaan hyväksi pakollisiin tai opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin syventäviin kursseihin, tulee niistä antaa numeroarvosana. Arvosanan määrittelyn tueksi voidaan tarvittaessa edellyttää lisänäyttöjä.
Opiskelijan siirtyessä oppiaineen pitkästä oppimäärästä lyhyempään hänen suorittamansa pitkän oppimäärän opinnot luetaan hyväksi lyhyemmässä oppimäärässä siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Näitä vastaavuuksia on määritelty tarkemmin oppiaineiden oppimäärien yhteydessä. Tällöin pitkän oppimäärän kurssien arvosanat siirtyvät suoraan lyhyiden kurssien arvosanoiksi. Muut pitkän oppimäärän mukaiset opinnot voivat olla lyhyen oppimäärän koulukohtaisia syventäviä kursseja. Jos opiskelija pyytää, tulee järjestää lisäkuulustelu osaamistason toteamiseksi. Siirryttäessä kesken oppimäärän lyhyemmästä pitempään oppimäärään, menetellään edellä olevien periaatteiden mukaisesti. Tällöin kuitenkin edellytetään lisänäyttöjä arvosanan määrittämiseksi.
Maahanmuuttajaopiskelija arvioidaan suomi toisena kielenä vieraskielisille ‑oppimäärän mukaan, jos opiskelija on valinnut sen oppimääräkseen riippumatta siitä, onko hänelle järjestetty erillistä suomi toisena kielenä -opetusta vai ei tai onko lukio voinut tarjota vain osan suomi toisena kielenä ‑kursseista. Suomi äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärän mukaisesti suoritetut kurssit luetaan hyväksi täysmääräisesti suomi toisena kielenä -kursseihin, ja niiltä saatu arvosana siirtyy suomi toisena kielenä -kurssin arvosanaksi. Opiskelijalla voi olla todistuksessaan arvosana vain joko suomen kielen ja kirjallisuuden oppimäärästä tai suomi toisena kielenä vieraskielisille oppimäärästä, mutta ei molempia.
Lukion kursseihin voidaan hyväksilukea seuraavat suoritukset:
-Taidekoulun kuvataideopintojen suorittaminen, taidekoulun opintosuunnitelman mukainen päättötodistus – KU7 ja KU8 tai Muu kurssi.
-Taidekoulun musiikkiopintojen suorittaminen, taidekoulun opintosuunnitelman mukainen päättötodistus – Muu kurssi
- JCA-toiminta, suoritustodistus – Muu kurssi
- Liikuntakoulu, päättötodistus – Muu kurssi
6.3 Oppiaineen oppimäärän arviointi
Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskelemista pakollisista ja syventävistä kursseista sekä niihin läheisesti liittyvistä mahdollisista soveltavista kursseista. Koulukohtaisten soveltavien kurssien arviointi on määritelty luvussa 5. Samassa oppiaineessa eri opiskelijoilla voi olla erilaajuiset oppimäärät. Opiskelijan opiskelusuunnitelma tarkentuu lukio-opintojen aikana. Sen laatiminen ja seuranta ohjaavat opiskelijaa tavoitteellisiin kurssivalintoihin.
Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvosanana. Mainituista opinnoista opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti:
|
Opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskeltuja tietyn oppiaineen pakollisia tai valtakunnallisia syventäviä kursseja |
Em. kursseista hylättyjä kurssiarvosanoja enintään |
|
1–2 kurssia |
0 |
|
3–5 kurssia |
1 |
|
6–8 kurssia |
2 |
|
9 kurssia tai enemmän |
3 |
Oppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit, eikä mitään niistä voi jälkikäteen poistaa. Oppiaineen oppimäärään liittyvien muiden syventävien sekä soveltavien kurssien arviointitapa on kuvattu tarkemmin opetussuunnitelman luvussa 5.
Lukioasetuksen 810/1998, 8 § mukaan opiskelijalle, joka ei ole tullut hyväksytyksi jossakin oppiaineessa tai joka haluaa korottaa saamaansa arvosanaa, on järjestettävä mahdollisuus erillisessä kuulustelussa arvosanan korottamiseen. Mikäli opiskelija osoittaa erillisessä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa kuin kurssien arvostelusta määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, tulee arvosanaa korottaa. Korotustenttejä järjestetään yksi / oppiaine.
Valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen pakollisten ja syventävien kurssien pohjalta muodostuvaa arvosanaa on mahdollista korottaa edellä mainitun erillisen kuulustelun lisäksi
koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmassa määrittelemien syventävien ja soveltavien kurssien pohjalta saadulla lisänäytöllä
opiskelijan arvioinnista päättävien harkinnan perusteella, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat oppiaineen päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat.
Opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskeltuja tietyn oppiaineen pakollisia tai valtakunnallisia syventäviä kursseja:
9-11 kurssia – hylättyjä kursseja enintään 3
12-13 kurssia – hylättyjä kursseja enintään 4
Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet
Lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. Tietotekniikasta, jossa on vain koulukohtaisia syventäviä kursseja, annetaan numeroin arvioitujen kurssien aritmeettisen keskiarvon mukaan määräytyvä numeroarvosana, mikäli opiskelija sitä pyytää. Opetussuunnitelmassa määritellyt muut lukion tehtävään soveltuvat opinnot arvioidaan siten kuin opetussuunnitelman luvussa 5 on kuvattu. Opettaja voi korottaa aritmeettisen keskiarvon pohjalta annettua päättötodistuksen oppiaineen arvosanaa yhden numeron verran.
6.4 Lukion oppimäärän suoritus
Lukioasetuksen 810/1998, 1 § 1 momentin mukaan opetusta eri oppiaineissa ja opinto-ohjausta annetaan keskimäärin 38 tuntia kestävinä kursseina. Opiskelijalle vapaaehtoiset opinnot voivat olla kestoltaan edellä mainittua lyhyempiä tai pitempiä. Lukion oppimäärä sisältää vähintään 75 kurssia.
Opiskelijan henkilökohtaiseen opinto-ohjelmaan kuuluvia pakollisia, syventäviä ja soveltavia kursseja tulee olla opiskeltu vähintään siinä laajuudessa kuin ne on määritelty valtioneuvoston 14.11.2002 antamassa tuntijakopäätöksessä. (Valtioneuvoston asetus 955/2002).
Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut oppiaineiden oppimäärät edellä esitetyllä tavalla hyväksytysti ja lukion vähimmäiskurssimäärä 75 kurssia täyttyy. Oppilaitoskohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit.
Arvioinnin uusiminen ja oikaisu
Lukioasetuksen 810/1998, 13 § mukaan opinnoissa etenemistä tai päättöarviointia koskevan päätöksen uusimista on pyydettävä kahden kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. Jos uusi arviointi tai ratkaisu, jolla pyyntö on hylätty, on ilmeisen virheellinen, lääninhallitus voi opiskelijan pyynnöstä velvoittaa opettajan toimittamaan uuden arvioinnin tai määrätä opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen muutettavaksi taikka määrätä, mikä arvosana opiskelijalle on annettava. Lukiokoulutuksen järjestäjän tulee tiedottaa opiskelijoille arvioinnin uusimis- ja oikaisumahdollisuudesta.
6.5 Todistukset ja niihin merkittävät tiedot
Lukion koko oppimäärän suorittaneelle opiskelijalle annetaan päättötodistus. Kesken lukion oppimäärän suorittamista eroavalle opiskelijalle annetaan erotodistus, johon merkitään arvostelu suoritetuista opinnoista. Yhden tai useamman aineen oppimäärän suorittaneelle annetaan todistus oppimäärän suorittamisesta
Oulunsalon lukiossa käytetään seuraavia todistuksia:
- Lukion päättötodistus annetaan opiskelijalle, joka on suorittanut lukion koko oppimäärän.
- Todistus oppimäärän suorittamisesta annetaan, kun henkilö on suorittanut yhden tai useamman lukion oppiaineen oppimäärän.
- Todistus lukiosta eroamisesta (erotodistus) annetaan opiskelijalle, joka eroaa lukiosta ennen lukion koko oppimäärän suorittamista.
Lukion todistukset sisältävät seuraavat tiedot:
- todistuksen nimi
- koulutuksen järjestäjän nimi
- oppilaitoksen nimi
- opiskelijan nimi ja henkilötunnus
- suoritetut opinnot
- todistuksen antamispäivämäärä ja rehtorin allekirjoitus
- tiedot oppilaitoksen todistuksenanto-oikeudesta
- arvosana-asteikko
- selvitys kielten oppimääristä
- ÄO/M = äidinkielenomainen oppimäärä toisessa kotimaisessa kielessä (ruotsi/suomi)
- S2/R2 = suomi/ruotsi toisena kielenä vieraskielisille opiskelijoille
- A = perusopetuksen vuosiluokilla 1–6 alkaneen kielen oppimäärä
- B1 = perusopetuksen vuosiluokilla 7–9 alkaneen yhteisen kielen oppimäärä
- B2 = perusopetuksen vuosiluokilla 7–9 alkaneen valinnaisen kielen oppimäärä
- B3 = lukiossa alkaneen valinnaisen kielen oppimäärä
Suomi/ruotsi toisena kielenä vieraskielisille opiskelijoille (S2/R2) merkitään todistuksessa äidinkielen ja kirjallisuuden kohtaan. Mikäli opiskelijan opiskelema oma äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, se kirjataan soveltaviin opintoihin omaksi kohdakseen otsikolla "Muu opiskelijan äidinkieli".
Lukion päättötodistukseen ja todistukseen oppimäärän suorittamisesta merkitään opiskelijan opiskelemat oppiaineet, niissä suoritettujen kurssien määrä sekä kunkin oppiaineen arvosana sanallisesti ja numeroin (esimerkiksi: kiitettävä...9) tai merkintä oppiaineen hyväksytystä suorittamisesta (suoritettu).
Päättötodistukseen ja todistukseen oppimäärän suorittamisesta kuuluu myös kohta lisätietoja. Tähän kohtaan merkitään päättötodistuksen liitteenä annettavat ja sitä täydentävät todistukset erillisistä näytöistä kuten esimerkiksi suoritetut lukiodiplomit, suullisen kielitaidon kokeet sekä erittely muissa oppilaitoksissa suoritetuista lukion oppimäärään kuuluneista opinnoista, jotka eivät ole mukana oppiaineiden oppimäärien yhteydessä.
Mikäli opiskelija on opiskellut yli puolet oppiaineen oppimäärän kursseista muulla kuin koulun varsinaisella opetuskielellä, siitä tehdään merkintä todistuksen lisätietoihin. Lukiossamme pidetään opiskelijan opinnoista tiedostoa, josta ilmenevät suoritetut kurssit ja niiden arvosanat.
Oulunsalon lukion koko oppimäärän suorittamisesta ei anneta yhteistä arvosanaa oppiaineiden arvosanojen keskiarvona eikä muullakaan tavalla. Todistukseen merkitään opiskelijan suorittama kokonaiskurssimäärä. Lukion erotodistukseen merkitään oppiaineet ja niissä suoritetut kurssit sekä kunkin kurssin arvosana tai merkintä kurssin suorittamisesta (suoritettu/hylätty). Lukion rehtori allekirjoittaa päättö- ja erotodistukset.
7 TOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI
Koulun itsearviointi on osa opetussuunnitelman jatkuvaa kehittämistä. Sen tarkoituksena on tukea sekä yksilö- että yhteisötasolla tapahtuvaa oppimista ja seurata koulun tavoitteiden toteutumista sekä analysoida koulun kulloistakin tilaa. Se tuottaa jatkuvasti tietoa koulun kehittämisen uudelleensuuntaamis- ja korjaustarpeista. Arvioinnin kohteena on koko koulun toimivuus opetus- ja oppimisympäristönä. Itsearviointi voi kohdentua mihin tahansa koulun yksittäiseen toiminta-alueeseen, mutta pitkällä aikavälillä arvioinnin tulee kattaa kaikki koulun toiminnot.
Itsearviointi on opettajan oman työn jatkuvaa analysointia ja se antaa pohjan opetuksen kehittämiselle. Koulun varsinaiset tulokset syntyvät opetustilainteissa oppilaan ja opettajan vuorovaikutuksessa ja on selvää, että koko kouluorganisaation toiminta joko auttaa tai asettaa esteitä tulokselliselle koulutyölle. Siksi koulun tulee jatkuvasti arvioida sitä, miten eri toiminnot vaikuttavat varsinaiseen oppimistapahtumaan, oppilaan ja opettajan kohtaamiseen.
Itsearvioinnin menetelmät ja tietojen kerääminen tarkennetaan lukuvuosittain. Niiden tulee pohjautua koko kunnan arviointisuunnitelmaan. Siinä otetaan huomioon kuntasuunnitelman, kunnan taloussuunnitelman, lukion opetussuunnitelman ja vuosittaisen työsuunnitelman tavoitteet.
Keskeisimmät arviointikohteet ja niiden arviointimenetelmät ja –syklit ovat:
opetushenkilöstön täydennyskoulutus |
mittarina koulutuspäivät/opettaja |
vuosittain tammikuussa |
opetustilojen soveltuvuus opetussuunnitelman toteuttamiseen |
kehityskeskustelut |
vuosittain tammi-huhtikuussa |
opetusvälineiden soveltuvuus opetussuunnitelman toteuttamiseen |
kehityskeskustelut |
vuosittain tammi-huhtikuussa |
opetushenkilöstön vahvuuksien hyödyntäminen |
kehityskeskustelut |
vuosittain tammi-huhtikuussa |
opetuksen vaikuttavuus |
yo-tulosvertailut, lukiotutkinnon suorittaneet, lukion keskeyttäneet, yli 3 vuoden opiskelijat, etenemisesteet, jatko-opintoihin sijoittuminen |
elokuussa kesä- ja joulukuussa kesä- ja joulukuussa kesä- ja joulukuussa joka jakson jälkeen 3 vuoden kuluttua lukiotutkinnosta |
opetusryhmäresurssien kohdentaminen |
kehityskeskustelut, mittarina ryhmäkoot (keskiarvo ja –hajonta, minimi ja maksimi) |
vuosittain tammi-huhtikuussa |
kurssien tarpeellisuus ja sisällön ajanmukaisuus |
kehityskeskustelut |
vuosittain tammi-huhtikuussa |
aihekokonaisuuksien toteutuminen |
konkreettiset toteutumismallit |
vuosittain tammi-huhtikuussa |
koulun opinto-ohjaustoiminta |
opiskelijakysely |
vuosittain helmi-huhtikuussa |
opiskelijoiden saama kannustus ja erityinen tuki sekä opiskelijoiden hyvinvointi |
arviointikysely opiskelijoille, ryhmänohjaajan ja opiskelijan keskustelut |
vuosittain helmi-huhtikuussa |
oppilaitosten välinen yhteistyö |
mittarina toteutuneet yhteistyömuodot, osavuosiraportti |
vuosittain elokuussa |
kodin ja koulun yhteistyö |
arviointikysely (tärkeys, toimivuus) vanhemmille |
joka toinen vuosi helmi-huhtikuussa |
toiminnan kustannukset |
toimintamenot/opiskelija, vertailuna valtakunnan keskitaso ja Oulun läänin taajaan asutettujen kuntien keskitaso |
vuosittain tammikuussa |
toimintakulttuuri |
arviointikysely opettajille ja opiskelijoille |
vuosittain sovitaan kolme arviointikohdetta, jotka arvioidaan huhtikuussa |
lukion vetovoimaisuus |
Oulunsalon lukioon ensisijaisesti hakeneiden ja lukioon päässeiden lukumäärä, muihin lukioihin hakeutuneiden määrä |
vuosittain elokuussa
|
Vaikuttavuustuloksiin liittyy hyvin olennaisena osana myönteiset oppimiskokemukset, itsensä kehittämisen halu ja sosiaalisten taitojen kehittyminen. Näitä voidaan arvioida esimerkiksi opiskelijakyselyn avulla. Selkein ja systemaattisin menetelmä, joskin hyvin työläs, on kirjallinen palaute, jota voidaan pyytää jaksojen vaihtuessa oppilailta, opettajilta tai muulta koulun kanssa yhteistoiminnassa olevalta taholta. Myös käytetyt työmenetelmät ja oppimateriaalit samoin kuin koulun johtamismenetelmät on oltava säännöllisen yhteisen arvioinnin kohteena. Arviointitiedot tallennetaan lukion arviointikansioon.
8. OPETUSSUUNNITELMAN KÄYTTÖÖNOTTO
Tämä opetussuunnitelma otetaan käyttöön 1.8.2005 siten, että lukion 1. vuosikurssin opiskelijat opiskelevat tämän mukaisesti 1.8.2005 alkaen. Vuonna 2004 ja sitä ennen lukionsa aloittaneet jatkavat aiemman opetussuunnitelman mukaisesti.
KIELEN OPISKELUN MAHDOLLISUUKSIA KUVAAVA KAAVIO (Liite 1)
