| Öljyonnettomuus
Liminganlahdella |
| Sisällys
|
| I Johdanto |
| II Öljyonnettomuus Kotakarin
lähellä |
| III Vaikutukset luontoon |
| IV Öljyvahinkojen torjunta |
| I Johdanto |
| Tämän tutkielman tarkoituksena on
esimerkin avulla selvittää öljyonnettomuuden vaikutuksia Liminganlahden luontoon.
Tutkielman tekemisessä on käytetty apuna lila-ohjelmistoa, jolla simuloimme keksimämme
öljyonnettomuuden. Lisäksi käytimme apuna Ilkka Anttila kirjoittamaa juttua
"Öljyä laineilla". Lähteiden vähäisyyden vuoksi saattaa tutkielmasta
puuttua jotain oleellista. |
| II Öljyonnettomuus Kotakarin lähellä |
| Suunnittelemamme öljyonnettomuus
tapahtuu Kotakarin lähellä kahden laivaväylän risteyskohdassa kesäkuun alussa.
Saksalainen öljytankkeri ja paikallinen kalastaja-alus törmäävät sankassa sumussa
vakavin seurauksin. Mereen valuu 300 tonnia öljyä. Onnettomuu den aikaan vallitsee
luoteistuuli, jonka voimakkuus oli 8 m/s.Ensimmäisen vuorokauden aikana öljy leviää
kohti Riutunkaria. Toisen vuorokauden jälkeen öljy saavuttaa jo Kempeleen lahden ja
Liminganlahden suun. Vaikka öljyn leviämistä yritetäänkin estää, n iin sitä
leviää kolmannen vuorokauden aikana tasaisesti myös Liminganlahdelle. Kesäkuussa
Liminganlahdella esiintyy runsaasti sorsia, joutsenia ja uikkuja muihin kuukausiin
verrattuna. Öljyonnettomuuden ajankohta onkin sen vuoksi vaarallinen. Liminganlahd en
herkkä ekosysteemi olisi näin uhattuna. Seuraavissa kappaleissa kerrotaan Tämän
öljyonnettomuuden mahdollisista vaikutuksista Liminganlahteen. |
| III Vaikutukset luontoon |
| Öljy sopii eri muodoissa huonosti
luontoon. Onnettomuuden ajankohta on yleensä ratkaisevaa luonnon kannalta. Mereen
valuneen öljyn määrä ei näin välttämättä kerrokaan onnettomuuden vakavuutta.
Myös onnettomuuspaikalla on merkitystä, sillä saaristossa seur aukset ovat
huomattavasti vakavammat, kuin esimerkiksi avomerellä. Lintujen pesimäaikana onnettomuus
olisi entistäkin vaarallisempi. Öljy tahraa lintujen höyhenpuvun, jolloin se ei enää
eristä niin paljon lämpöä. Tästä seuraa linnun kylmettyminen ja myöhe mmin
mahdollinen kuolema. Öljyn tahraama lintu nälkiintyy myös tavallista helpommin. Öljyä
voi joutua linnun |
| elimistöön esimerkiksi lintujen yrittäessä
puhdistaa höyheniään nokallaan. Öljyn vaikutus kalakantaan, eläinplanktoniin ja
pohjaeläimiin on pienempi kuin linnustoon. Öljy voi karkottaa kaloja, sekä aiheuttaa
niissä joitain sairauksia, kuten eväruttoa. Lis äksi öljy saattaa sotkea pyydyksiä ja
näin aiheuttaa takaiskuja kalastuselinkeinolle. Planktoniin tarttunut öljy kulkeutuu
ravintoketjun edetessä aina ihmiseen saakka. Heti öljyonnettomuuden |
Kuva: Encarta -95 |
| jälkeen ei vielä pystytä täysin
varmasti sanomaan millaisia vaikutuksia öljy voi saada aikaan vielä vuosienkin jälkeen.
Öljyvahingoilla on siis välittömästi ilmeneviä vaikutuksia, kuten lintujen, kalojen
ja äyriäisten joukkokuolemat, ja pitkäaikaisia vaik utuksia, joita kuitenkin tunnetaan
huonosti. |
| IV Öljyvahinkojen torjunta |
Kuva: Suomen ympäristökeskus |
Ennaltaehkäisy on
öljyvahinkojen tärkein torjuntamenetelmä. Tähän pyritään mm. parantamalla
öljyalusten rakennetta (kaksoispohjat) ja väylien kuntoa sekä kouluttamalla
miehistöjä. Merellä tai sisävesistössä tapahtunut öljyvuoto pyritään yleensä
rajaamaan öljypuomilla, minkä jälkeen mereen valunut öljy yritetään imeä
säiliöihin, imeyttää esim. turpeeseen, polttaa tai käsitellä kemiallisesti |
Jouni Kovasin
Seppo Keränen |