| Maatalous ja vesi, rehevöityminen |
| Sisällys |
| I Maatalouden vaikutus
rehevöitymiseen II
Rehevöitymisen ehkäisy
III Viljelijöiden osuus
rehevöitymisen ehkäisyssä |
| I
Maataloiden vaikutus rehevöitymiseen |
| Liminganlahden vesien suurin rehevöittäjä on
maatalous. Sen osuus rehevöittämisessä on vuodessa noin 83%, josta 45-60% tapahtuu
kesällä. Maataloudessa peltoviljely on suurin vesien kuormittaja. Viljelyssä
käytettäviä rehevöittäviä aineita ovat jätevesien mukana kulkeutuvat karjanlanta ja
muu lannoitus, torjunta-aineet, fosfori ja typpi. (Liminganlahteen laskee vuosittain 3304
kg fosforia ja 18818 kg typpeä.) Viimeisten 10 vuoden aikana salaojitus on vähentänyt
fosforikuormitusta. Typen määrä vesistöissä on sen sijaan lisääntynyt. Syitä ovat
muunmuassa jätevesien määrän nouseminen ja viemäröinti kesällä. Myös karjatalous
kuormittaa Liminganlahden vesistöjä. Säilörehulantalat vuotavat ja puristusnesteitä
valuu maahan. Ravinteiden kulku vesistöihin: Tiiviisti tallatut pellot ohjaavat
ravinnepitoiset vedet salaojien sijasta tavallisiin ojiin. Ravinteita kulkeutuu ojien
mukana lahteen, jonne ne jäävät ja rehevöittävät lahtea. |
 |
|
| II
Rehevöitymisen ehkäisy |
| Ennalta ehkäiseminen on ainoa keino välttää
vesien rehevöitymistä, koska peltoviljelyssä liukenevien ravinnepitoisten aineiden
jälkikäsittely on käytännössä mahdotonta. (peltojen viemäröinti ?) Ennalta
ehkäisemisen keinoja: - lannoituksen vähentäminen - kasvivuorotus - salaojitus -
karjanlannan käyttö ympäristöä säästävällä tavalla - säilörehulantaloiden
kunnossa pito - puristusnesteen kierrätys. |
| III
Viljelijöiden osuus rehevöitymisen ehkäisyssä |
| Viljelijälle vapaaehtoisen maatalouden
ympäristötuen tavoitteena on vesistöjä mahdollisimman vähän kuormittava ja
ympäristöystävällinen viljely. Ympäristötuki korvaa viljelijälle
ympäristönsuojelutoimenpiteistä aiheutuvia kuluja ja tulonmenetyksiä. Lähes kaikki
lakeuden viljelijät ovat sitoutuneet maatalouden ympäristötuen perustuen ehtoihin. Maatilan ympäristönhoito-ohjelma on perusselvitys
maatilan ympäristönhoidon ja -suojelun tilanteesta sekä tarvittavista toimenpiteistä.
Purojen ja muiden vesistöjen varteen on jätettävä 3 metrin suojakaista ja valtaojan
varteen 1 metrin piennar.Viljelijä huolehtii asuin- ja tuotantorakennusten
ympäristöstä. Peltoja hoidetaan siten, että ne säilyvät avoimina. Vuosittaisen
lannoitussuunnitelman pohjana on määrävälein tehtävä viljavuustutkimus. Lannotteiden
käyttöä ja sadon määrää seurataan
lohkokohtaisella kirjanpidolla. Lannan ja virtsan levittäminen routaantuneeseen tai
lumipeitteeseen maahan on kielletty. Käyttäjäkoulutus ja ruiskun testaus on tehtävä
määrävälein. |
| Päivi Asikainen Sinikka Nissilä Saara
Tuomikoski , Oulunsalon lukio 1997 |
