| Yleistietoa Liminganlahdesta |
| Sisällys |
| I Yleistä |
| I Yleistä |
 Liminganlahti kuuluu valtakunnalliseen valtioneuvoston vahvistamaan lintuvesiensuojeluohjelmaan. Lintuvesiarvojen lisäksi lahdella on kalatalous- ja virkistyskäyttöarvoa sekä tieteellistä arvoa. Vesistöjen tilan parantaminen käy käsikädessä Liminganlahden kuormituksen vähentämisen kanssa. Liminganlahden vesistöalue sijaitsee Oulun läänissä Oulun kaupungin eteläpuolella Oulunsalon, Kempeleen, Limingan, Lumijoen, Tyrnävän, Temmeksen kuntien ja Vaalan kunnan Pelson alueella. Liminganlahti on Perämeren suurin lahti. Lahden pituus on noin 15 km ja leveys suurimmillaan lahden pohjukassa on 10 km. Rantaviivan pituus on noin 110 km ja Liminganlahden keskisyvyys on 2,6 m. |
| II Vesistön tila |
| Liminganlahden yleiskäyttökelpoisuusluokitus
paranee merelle päin mentäessä, lahden pohjukan yleiskäyttökelpoisuus on
tyydyttävä/välttävä ja lahden suuosan hyvä. Hyvä= Vesialue on luonnontilainen tai lievästi rehevöitynyt. Vesistö soveltuu vielä hyvin eri käyttömuotoihin. Tyydyttävä= Vesialue on jätevesien, hajakuormituksen tai muun muuttavan toiminnan lievästi likaama tai laadullisesti muuttama, tai luonnostaan huomattavan rehevä. Vesistö soveltuu yleensä tyydyttävästi useimpiin käyttömuotoihin. Välttävä= Vesialue on jätevesien, hajakuormituksen tai muun muuttavan toiminnan voimakkaasti likaama tai laadullisesti muuttama. Vesistö soveltuu vain sellaisiin käyttötarkoituksiin, joiden vedenlaatuvaatimukset ovat vähäiset. Liminganlahti on rehevä ja lahden pohjukassa veden ruskea väri on voimakas. Happiongelmia esiintyy talvisin joissakin paikoissa, mutta kesällä happitilanne on yleensä hyvä. Veden laadun perusteella vesialue soveltuu sekä virkistys- että kalatalouskäyttöön tyydyttävästi, aivan lahden pohjukassa välttävästi. |
| III Vesistön käyttö |
 Liminganlahti on kansainvälisesti arvokas lintualue, jonka matkailullinen vetovoima on luonnonssa ja eläimissä. Pesimälinnustoltaan Suomen arvokkaimmaksi lintuvedeksi arvioidun Liminganlahden virkistyskäyttö keskittyy lintuharrastukseen. Ranta-alueelle on rakennettu neljä lintutornia, joista kaksi sijaitsee Limingan kunnan alueella ja yksi Oulunsalossa ja Lumijoella. |
MetsästysMetsästys keskittyy elo- syyskuuhun ajoittuvalle sorsastukselle Liminganlahden
ympäristöön. Huomattava osa sorsastajista tulee suunnittelualueen kuntien ulkopuolelta.
Alueelle myytiin viime KalastusKalansaalis muodostuu pääosin siiasta, hauesta ja ahvenesta. Myös lahnaa ja särkeä saadaan ajoittain runsaasti. Pyynti on verkkokalastusta. Muita saaliskaloja ovat viime vuosina olleet taimen, säyne, made ja kuore. Liminganlahdella likaantuvat pyydykset ajoittain haitallisen voimakkaasti. Pyydysten likaantumiseen on todettu vaikuttavan merkittävästi tuulet ja vedenpinnankorkeuden vaihtelut. |
| IV Maan kohoaminen |
 Suomen laajetessa länteen paljastuu uutta maata, jolloin länsirannikolla sijaitsevassa Liminganlahdella maa kohoaa 82cm pohjukassa ja 92 cm suupuolessa. Virtaavat joet tuovat Liminganlahteen vuosittain 20000 tonnia aineksia. Kasvillisuuden ansiosta maatumista tapahtuu noin 1 cm / vuosi. Maatumista on ilmeisesti edistänyt myös jokien perkaus ja metsänojitus. Maankohoaminen on muodostanut rantavalleja, kivivöitä, hiekkakaartoja ja dyynejä. Vesi, tuuli ja aallokko ovat kuljetelleet kohoutuneita maa-aineksia, jolloin on syntynyt lajittuneita maita, joista on muodostunut lajittuneiden maalajien sarja; ylinnä hiekkaa, välissä karkeaa hietaa ja muualla hienoa hietaa, jonka alla hiesu- ja saviesiintymiä. |
Vaikutus kasvillisuuteenMaan paljastuessa Liminganlahdelle on saapunut bakteereja, leviä, sieniä, sanikkaisia ja siemenkasveja, joista on muodostunut nykyinen kasvillisuus. Maankohoaminen muuttaa kasvupaikkatekiöitä suuresti. Liminganlahteen tulevat jäte- jokivedet tuovat mukanaan runsaasti kasvisravinteita, mikä edistää rehevöitymistä. Lahdella on suokasvillisuuden piirteitä. Maankohoamisen yhteydessä esiintyy kasvillisuusvyöhykkeitä, jotka kehittyvät koko ajan maankohoamisen johdosta. Merestä paljastuneelle maalle syntyy ensin suolavihvilävyöhykkettä, joka säilyy noin 10-60 vuotta. |
