| LIMINGANLAHDEN VEDEN LAATU | |
| Sisällys | |
| I Suola
IV Liminganlahden kuormituksen aiheuttajat VI Kuormituksen vähentäminen viljelyssä |
|
| I Suola | |
| Liminganlahden veden suolapitoisuus alenee pohjukkaa kohti. Vesimassa koostuu murtovedestä ja jokivesistä. Jokivesien osuus on suurimmillaan keväisin ja pienimmillään syksyisin ja on keskimäärin 40 %. Suolapitoisuudessa on myös suuri vuodenaikainen vaihtelu. Tämä johtuu jokien virtaaman muutoksista ja murtoveden virtauksista. | |
| II Humus | |
| Liminganlahden pohjukassa vedet ovat ruskeampia kuin suupuolella. Tämä johtuu lahteen laskevista jokivesistä, kuten Temmesjoesta, joka tuo mukanaan humusta. Väriarvot ovat puolestaan korkeimmat keväällä ja alhaisimmat kesällä. | |
| III Fosfori | |
|
|
| IV Liminganlahden kuormituksen aiheuttajat | |
| Vesien kuormitus voidaan jakaa kolmeen
pääosaan: pistekuormitukseen, hajakuormitukseen ja muuhun kuormitukseen. Pistekuormitus
purkautuu vesistöön selkeistä purkautumispaikoista ja useimmiten tasaisesti.
Teollisuus, taajamat, kalankasvatus yms. ovat pistekuormituksen pääaiheuttajia.
Hajakuormitus leviää vesistöön joko suoraan tai maaperän kautta eikä sillä ole
selvää keskittymispistettä. Sitä aiheuttavat mm. maa- ja metsätalous ja
viemäröimättömät haja-asutusalueet. Muuhun kuormitukseen kuuluu luonnon huuhtouma ja sateen tuoma kuormitus. |
|
| V Pahimmat kuormittajat | |
|
|
| VI Kuormituksen vähentäminen viljelyssä | |
| Peltoviljelyssä ravinnepitoisten vesien syntyminen ja huuhtoutuminen pitää estää ennakolta, koska niiden jälkikäsittely on käytännössä mahdotonta. Tämä tapahtuu vähentämällä lannoitusta kasvien vuoroviljelyn avulla ja käyttämällä suojakaistoja ja salaojitusta. Lisäksi karjanlantaa tulee käyttää siten, ettei se pääse pilaamaan vesistöjä, ja säilörehun puristenesteet täytyy ottaa talteen. | |
| VII Kuormituksen vähentäminen turvetuotannossa | |
| Turvetuotannossa on kehitelty erilaisia
puhdistusmenetelmiä, jottei vesistöihin pääsisi valumaan ravinteita. Turvetuotantoa ei
tule myöskään perustaa suojelua vaativien vesien valuma-alueille. Metsätaloudessa
lannoitusta on vähennetty ja myöskin ojitusta vähennetään. Metsän uudistamisen
aiheuttamia vesistövaikutuksia voidaan vähentää jättämällä käsittelemätön
suojavyöhyke käsittelyalojen ja vesistöjen väliin. |
|
| VIII Kuormituksen vähentäminen asutusaluella | |
| Asutusalueiden aiheuttamaa kuormitusta voidaan
vähentää pitämällä viemäriverkostot kunnossa ja laajentamalla niitä taajamien
reuna-alueillekin asti. Myös pienteollisuuslaitosten tulisi esikäsitellä jätevesiään
ennen yleiseen viemäriin päästämistä, jotta ne eivät pääsisi haittaamaan
jätevedenpuhdistamon toimintaa. Jätevedenpuhdistamoilla syntyvän lietteen haittoja
voidaan vähentää käyttämällä lietekuivauksen ja kompostoinnin jälkeen
kokonaisuudessaan hyödyksi mm. maanparannusaineena. Katso myös: Toimenpiteitä Veden tilan parantamiseksi
|
|
| Tekijät: Riitta Maaninka ja Tarja Pyykkö,
Oulunsalon lukio 1997 |
