| Kaatopaikat ja vesi |
| Sisällys |
| I Jätteet
IV Haitallisten aineiden leviäminen ja toteaminen |
| I Jätteet |
| Yhdyskuntajätteeksi lasketaan kotitalousjätteen lisäksi myös kaupoissa ja toimistoissa, pienteollisuudessa ja osittain rakennuksilla syntyvä jäte sekä muita pienempiä jäteryhmiä. Teollisuus tuottaa jätettä monin verroin enemmän verrattuna kotitalouksiin. Jätteet käsitellään usein teollisuuden omissa prosesseissa tai läjitetään teollisuuden omille kaatopaikoille. |
| II Jätteiden kierrätys |
| Jätteiden hyödyntäminen vähentää sekä saastekuormitusta, säästää kaatopaikkatilaa että vähentää kaatopaikoista aiheutuvia ympäristöhaittoja. Hyötykäyttöantaa jokaiselle mahdollisuuden ottaa vastuuuta ympäristöstä. Esimerkiksi käyttökelpoisten, omistajilleen tarpeettomiksi käyneiden tavaroiden käyttöikää voidaan pidentää kierrrättämällä, kirpputorien ja myymälöiden sekä vanhain tavarain kauppiaiden kautta. Kierrätystoimintaa tehostamaan on viime vuosina perustettu kierrätyskeskuksia sekä järjestetty tavaranvaihtotoreja. Ongelmajätteiden vastaanottopiste on usein kierrätyskeskuksen yhteydessä. Teollisuuden jätemääärät säilyvät edelleen moninkertaisina verrattuna yhdyskuntajätteiden kertymiin. Jos kierrätykselle asetettavat tavoitteet toteutuvat, voi jätemäärissä kokonaisuudessaan tapahtua pinenemmistä vuoteen 2010 mennessä. |
| III Ongelmajätteet |
| Laki määrittelee ongelmajätteeksi myrkyllisen tai muuten vaikeasti vaarattomaksi tehtävän tai käsiteltävän jätteen tai jätteen joka muutoin on ympäristölle erityisen haitallista. Kotitalouksissa tavallisimmin syntyviä ongelmajätteitä ovat jäteöljyt, romuakut, maalit, liimat, lakat, liuottimet, torjunta-aineet, myrkyt, hapot, emäkset, lääkkeet, raskasmetalliparistot, loisteputket, elohopeamittarit, valokuvauskemikaalit ja erilaiset tunnistamattomat kemikaalit. Kuntien tulee järjestää sekä asuinkiinteistöissä syntyville ongelmajätteille että kaikille öljyjätteille vastaanotto. Lääkkeitä otetaan vastaan yleensä terveyskeskuksissa ja/tai apteekeissa. Pienempien ongelmajätteiden vastaanottamisesta voidaan myös sopia apteekkien, kioskien, huoltoasemien ja muiden yritysten kesken. |
| IV Haitallisten aineiden leviäminen ja toteaminen |
| Haitallisia aineita leviää luontoon mm.
teollisuudesta, maataloudesta ja jätteenkäsittelystä sekä erilaisten onnettomuuksien
seurauksena. Ne voivat joutua ilman ja veden kierron mukana kauaksikin
päästölähteestä. Raskasmetallit kuuluvat rikki -ja typpiyhdisteiden ohella ilman
kautta leviäviin epäpuhtauksiin. Päästölähteitä ovat kaivostoiminta ja
metalliteollisuus, mutta myös liikenteen kaukokulkeuman vaikutus on huomattava. Perhoset
reagoivat herkästi luonnon muutoksiin - tummat värimuodot voivat lisääntyä, kehitysasteet pienentyä ja perhosissa voi olla metallijäämiä. Vesistöihin joutuu ihmistoiminnan myötä monenlaisia eliöstölle haitallisia aineita, joita ovat mm. erilaiset teollisuudesta vesistöihin joutuvat myrkyt, torjunta-aineet, öljyt ja raskasmetallit. |
| V Pohjavesi |
| Veden verkkaisen liikkeen ja maaperän
suodattavan vaikutuksen ansiosta pohjavesi ei liikannu helposti. Pohjaveden puhtautta
vaarantavat maahan joutuvat öljyt, myrkyt, jätevedet, lannoitteet ja torjunta-aineet,
jotka valuvat vähitellen syvemmälle ja sekoittuvat viimein pohjaveteen. Viime vuosina
myös teiden suolauksen on havaittu aiheuttavan pohjaveden suolaantunista teiden
lähialueilla. Maa-ainesten otto aiheuttaa lähes poikkeuksetta uhkaa pohjavedelle, koska
harjualueet ovat sekä parhaita maa-ainesten otto- että pohjavesialueita. Ilmassa
kulkeutuvien rikki -ja typpiyhdisteiden aiheuttama laskeuma lisää maaperän happamuutta,
jonka seurauksena alumiini -ja eräät muut metalli-ionit irtoavat maaperästä
huuhtoutuen pohjaveteen. Oulun läänissä pohjavettä on asukasmäärään nähden
riittävästi. Läänin pohjavedet ovat yleensä laadultaan pehmeitä ja lievästi happamia. Ne ovat myös verattain puhtaita, mutta asutuskeskusten lähialueilla pohjaveden muodostumisalueina toimivia soraharjuja on kuitenkin käytetty yleisesti soranottoon. |
| VI Pohjaveden liikkeet |
| Pohjavesi muodostuu pääosin sadannasta, josta osa haihtuu, osa valuu pintavaluntana vesistöihin ja osa imeytyy maahan. Pohjavesi kerääntyy maaperään jouduttuaan tiiviin, huonosti vettä läpäisevän kerroksen päälle myötäillen maanpinnan muotoja. Veden kyllästämä kerros on yleensä muutamasta metristä muutamaan kymmeneen metriin. Sora -ja hiekka-alueilla sadannasta suodattuu parhaimmillaan jopa yli puolet pohjavedeksi. Sadeveden imeydyttyä maahan se kulkeutuu vähitellen alaspäin kohdaten lopulta veden kyllästämän vyöhykkeen. Pohjavesi virtaa kohti alavampia maastoalueita, missä se purkautuu usein suoraan vesistöihin ja soihin tai lähteinä maan pinnalle. |
| VII Pohjaveden laatu |
| Pohjavesi on usein puhtaampaa ja laadultaan parempaa kuin järvi -tai jokivesi. Sen laatu säilyy varsin tasaisena ympäri vuoden. Pohjavesi soveltuukin hyvin yhdyskuntien talousvedeksi ja erityisen puhdasta vettä vaativan teolisuuden käyttövedeksi. Maaseudulla kaivoista saatua pohjavettä käytetään tavallisesti sellaisenaan, mutta vesilaitoksilla veden pH:ta joudutaan usein nostamaan ja poistamaan liiallista rautaa. |
| IIX Pohjaveden likaantumisen uhkia |
| Pohjavesialueilla kulkevat ajoneuvot ovat riskitekijä kuljettaessaan aineita, jotka voivat pilata pohjaveden. Joitakin tälläisia onnettomuuksia on sattunut pohjavesialueilla Oulun läänissä mutta pohjaveden laajemmalta pilaantuniselta on tähän saakka vältytty. Oulun vesi -ja ympäristöpiirin alueilla kuljetetaan erilaisia kemikaaleja lähes 1 050 000 tonnia vuodessa. Polttoaineiden osuus näistä on n. 65%. Palovaarallisista aineista merkityksellisin ja vaarallisin on bensiini. Kloorin kuljetukset on siirretty pääosin rautateille. Palavista kaasuista eniten kuljetetaan nestekaasuja, jotka voivat kuljetusastian rikkoutuessa räjähtää ja syttyä palamaan. Palamattomia kaasuja, kuten hiilidioksidia, happea ja typpeä kuljetetaan nesteytettynä. Purkautuessaan ne voivat aiheuttaa paleltumia tai tulipalon. Happojen haihtumisen ja höyrystymisen aiheuttamat myrkkyvaikutukset voivat ulottua laajallekkin alueille. Myös ongelmajätteet on tulkittava kuljetettaviksi kemikaaleiksi eri kartoituksissa. Vaaralliset aineet voivat vaikuttaa sekä pohja -että pintaveteen. Ne ovat erittäin haitallisia vesistöille. Kiinteä aine, jota ei luokitella vaaralliseksi aineeksi, kuten esim. lannoite, liukenee veteen vesistöön joutuessaan. Seurauksena voi olla vesistön rehevöityminen ja myrkyttyminen. |
| IX Melu |
| Yhdyskuntien meluisuus on lisääntynyt
liikenteen ja teollisten toimintojen lisääntymisen myötä. Ympäristömelu voi
aiheuttaa erilaisia fysiologisia ja psyykkisiä vaikutuksia esimerkiksi
verenkiertoelimistössä tai unikäyttäytymisessä. Asumisen kannalta ongelmallisinta on
yöaikainen melu. Erilaiset oppi- tai hoitolaitokset ovat myös ympäristömelulle
alttiita. Ympäristömelun lähteitä ovat mm. liikenne eri muotoineen,
teollisuuslaitokset, murskaamot, louhokset, ampumaradat ja eräät muut vapaa-ajan
toiminnot. Ilmeisesti tieliikenne on kuitenkin suurin meluhaitan aiheuttaja. Kovat pinnat,
mäet ja rakennukset toimivat meluesteenä. Meluesteet ovat kuitenkin verraten kalliita
eivätkä sovellu maisemallisista syistä kaikkiin paikkoihin. Rakentajat aliarvioivat
herkästi melun merkitystä jokapäiväisen elämän häiriötekijänä
|
| Marja Korkiakoski, Teija Lesonen, Kaisa Lilja, Oulunsalon Lukio 1997 |
